Pia-surmat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pia-surmiksi kutsutaan kahta 1990-luvulla Pohjanmaalla tapahtunutta henkirikosta. Lehdistössä tapausta kutsuttiin tällä nimellä, koska molemmat uhrit olivat Pia-nimisiä. Molempien ruumiit löydettiin vedestä, toinen vasta kuuden kuukauden kuluttua surmasta.[1]

5. lokakuuta 1991 Vassorinlahdesta, Mustasaaren edustalta löydettiin nuoren Pia Kristiina Kurun (s. 13. elokuuta 1974[2]) ruumis. Hänen henkilöllisyytensä ja kuolinsyynsä selvitettiin pian. Poliisi ei saanut tappajaa heti kiinni, ja tämä ehtikin surmata ennen kiinnijäämistään vielä toisen tytön, Pia Töylin vuonna 1994. Toisen uhrin ruumis löydettiin Hirvijärven tekoaltaasta Nurmosta. Tytöt olivat yrittäneet liftata, ja mies surmasi molemmat samalla tekotavalla. Taustalla oli ilmeisesti seksuaalinen motiivi.[3] Tapausten selvitystyö kesti vuosia.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokyröläinen 17-vuotias Pia Kuru lähti perjantaina 4. lokakuuta 1991 viettämään iltaa ravintola Paukavuoreen Nurmoon, josta hän myöhemmin saman illan aikana siirtyi tuttaviensa luokse Seinäjoelle. Muuan pyöräilijä näki Pia Kurun Seinäjoella lähellä Murron tasoristeystä liftaamassa Isonkyrön suuntaan kello 23.50, mikä oli viimeinen havainto hänestä elossa. Varhain seuraavana aamuna Mustasaaren Vassorinlahdella kalastaja kiinnitti huomionsa vedessä olleeseen myttyyn, joka osoittautui nuoren tytön ruumiiksi, ja ilmoitti löydöstään poliisille. Välittömäksi kuolinsyyksi todettiin kuristuminen. Sunnuntaiaamun lehdet kertoivat merestä löytyneestä tuntemattomasta vainajasta, ja sen perusteella Pia Kurun omaiset ottivat yhteyttä viranomaisiin. Poliisi kuulusteli kaikki henkilöt, jotka olivat olleet tekemisissä Pia Kurun kanssa hänen katoamisiltanaan, sekä ruumiin löytöpaikan lähiympäristön asukkaat. Muutaman Vassorinlahden lähistöllä olleen talon asukkaat kertoivat kuulleensa surmayönä epätavallisen kovan auton äänen. Rikoksen selvittämiseen haettiin vihjeitä muun muassa Poliisi-TV:n kautta, mutta tapaus pysyi selvittämättömänä.[4]

Kolme vuotta myöhemmin, 11. lokakuuta 1994, Ilmajoen poliisille tehtiin katoamisilmoitus 20-vuotiaasta Pia Töylistä, joka oli hävinnyt jäljettömiin lähes kaksi viikkoa aiemmin. Pia Töyli oli työskennellyt au pairina Italiassa ja puhunut useaan otteeseen, myös juuri ennen katoamistaan, aikeistaan lähteä takaisin Italiaan. Hänen passinsa ja rahansa olivat kuitenkin kotona. Katoamisiltanaan 30. syyskuuta Pia Töyli oli käynyt ystävänsä kanssa ilmajokelaisessa ravintolassa, ja sieltä hän oli jatkanut matkaansa yksin Seinäjoelle. Viimeinen havainto hänestä oli, kun hänen oli nähty nousevan amerikkalaismalliseen pakettiautoon ravintola Wall Streetin edessä Seinäjoen keskustassa. Lähes kuuden kuukauden kuluttua, 26. maaliskuuta 1995 ulkoilijat löysivät Hirvijärven tekojärvestä Nurmosta puolipukeisen, jo mätänemistilassa olleen ruumiin, jonka henkilöllisyys varmistettiin hammas- ja oikeuslääketeteellisellä tutkimuksella. Uhrille oli tehty seksuaalista väkivaltaa, ja varmuus saatiin myös siitä, että uhri ei ollut kuollut hukkumalla.[4]

Sattumoisin noin kuukausi Pia Töylin katoamisen jälkeen keskusrikospoliisi järjesti väkivaltarikosten tutkintakurssin, jolla oli luennoitsijoina kolme yhdysvaltalaisen FBI:n agenttia. Heidän aiheenaan oli fyysinen ja seksuaalinen väkivalta rikosanalyysin näkökulmasta, painotuksena profilointi. Yksi FBI:n luennoitsijoista mainitsi, että kerran kiinni jäänyt seksuaalirikollinen on todennäköisesti syyllistynyt kymmeneen muuhun samankaltaiseen rikokseen, joista hän ei ole jäänyt kiinni. Kurssilla mukana olleen, Pia Kurun ja Pia Töylin tapauksia selvittäneen rikosylikonstaapelin mieleen muistui tässä tilanteessa vuonna 1968 syntynyt isokyröläismies, joka oli vuonna 1989 syyllistynyt väkisinmakaamiseen Ylihärmässä ja vuonna 1994 väkisinmakaamisen yritykseen Kurikassa. Mies oli todistettavasti ollut autolla liikkeellä Pia Kurun katoamisyönä, sillä Liikkuvan poliisin partio oli tuolloin kirjoittanut hänelle liikennesakon.[4]

Tammikuussa 1995 poliisi otti kyseisen miehen kiinni ja teki kotietsinnän hänen asuntoonsa. Kuulusteluissa mies myönsi tunteneensa Pia Kurun ja kyydinneensä tätä jonkin kerran, mutta kiisti jyrkästi syyllistyneensä mihinkään rikoksiin. Hänet laskettiin kolmen päivän kuluttua vapaaksi, mutta hänen autonsa jäi poliisin tutkittavaksi. Autosta löytyi metallipalloja, joita oli löydetty myös Pia Kurun ruumiista ja vaatteista, ja autosta löytyneen kuljetusliinan taitokset sopivat ruumiista löytyneisiin kuristusjälkiin. Huhtikuussa 1995, Pia Töylin ruumiin löydyttyä, mies otettiin uudelleen kiinni. Miehen kotoa ja hänen autostaan löytyi kuituja punaisesta villakangastakista, joka oli ollut Pia Töylin yllä hänen katoamisiltanaan. Poliisi-TV:lle tulleen vihjeen perusteella löydettiin Pia Töylille kuulunut laukku Kyrönjoesta muutaman kilometrin päästä epäillyn asunnosta.[4]

Oikeuskäsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyrönmaan käräjäoikeus tuomitsi maaliskuussa 1996 isokyröläisen varastomiehen Harri Erkki Mikael Leppisen (synt. 1968)[5] Pia Kurun taposta 8 vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi ja Pia Töylin surmaamisesta 8 vuodeksi kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen.

Vaasan hovioikeus kovensi rangaistusta elokuussa 1996. Leppinen sai Pia Kurun taposta sekä aikaisemmasta väkisinmakaamisen yrityksestä ja vapautta loukkaavasta haureudesta 10 vuotta 6 kuukautta vankeutta. Pia Töylin surmasta Leppinen sai 10 vuotta vankeutta.

Leppinen kiisti oikeudenkäynnin aikana kaikki syytteet. Tekninen rikostutkinta kuitenkin osoitti hänen syyllisyytensä, josta eri oikeusasteet olivat yksimielisiä. Molempien uhrien vaatteissa, myös vaatteiden sisäpuolelta, löytyi metallihiukkasia, joiden perusteella oikeus katsoi uhrien ennen surmaamista olleen puolipukeisina Leppisen autossa. Kurun vaatteista löydettiin Leppisen autossa olleen viskoosihuovan kuituja. Lisäksi Leppisen kotitalon pihalta löytyi talon pannuhuoneessa poltettujen vaatteiden tuhkaa, jossa oli samanlaisia nappeja kuin Pia Töylin päällä katoamishetkellä olleessa liivissä.

Leppinen haki valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen, mutta anomus hylättiin joulukuussa 1996 ja näin tuomiosta tuli lainvoimainen. Leppinen vapautui vuonna 2004.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekka J. Karhunen; Kimmo Himberg: Murha ratkeaa laboratoriossa 30.11.1999. Sanoma Magazines Finland. Viitattu 21.4.2008.
  2. http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=248&id=438 Viitattu 25.5.2018
  3. Tappo - Näytön arviointi - Tekninen näyttö - Tapaus Pia-surmat 23.08.1996. Suomen oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2008.
  4. a b c d Katariina Lehtikanto: Näin poliisi selvitti liftarisurmat. Iltalehti 7. elokuuta 2021, Viikonvaihde s. 18–19. Helsinki: Alma Media.
  5. Helsingin Sanomat - Kotimaa - 18.5.1995 - Pia Kurun surmaajan syyte perustuu aihetodisteisiin