People's Quantitative Easing
People's Quantitative Easing (engl. People's QE) on finanssipolitiikkaa ja rahapolitiikkaa yhdistävä talouspoliittinen toimenpide, jossa keskuspankki rahoittaa julkisia investointeja ostamalla joukkovelkakirjoja sitä varten perustetulta valtion omistamalta investointipankilta. Investoinnit suunnattaisiin päätettyihin kohteisiin valtion kautta. Tällaiset julkiset investoinnit elvyttävät taloutta ja nostavat työllisyyttä.[1] Kansanvaltaisen keskuspankkirahoituksen idea on syntynyt vastauksena siihen, että käytetty setelirahoitus ei kaikkien mielestä toimi vaan aiheuttaa massiivisia epätasapainoja.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ison-Britannian työväenpuolueen puheenjohtaja Jeremy Corbyn omaksui ajatuksen ekonomisti Richard Murphylta, jonka mukaan kansanvaltaisen keskuspankkirahoituksen toteuttaminen tulisi aloittaa vuonna 2020 mikäli harjoitettu määrällinen keventäminen ei onnistu siihen mennessä muuttamaan vallitsevaa matalan inflaation, matalan korkotason, matalien palkkojen ja korkean työttömyyden tilannetta. Mikäli talouskasvua tapahtuu, ei kansanvaltaiselle keskuspankkirahoitukselle ole tarvetta, sillä kasvanut verokertymä mahdollistaisi tarvittavat investoinnit[3]. HSBC:n pääekonomisti Stephen King, ja Standard Life's kansainvälinen talouden pääasiantuntija Jeremy Lawson tukevat kansanvaltaisen keskuspankkirahoituksen käyttöönottoa mikäli määrällinen keventäminen ei onnistu luomaan talouskasvua[4]. Myös kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti Olivier Blanchard on ilmoittanut kannattavansa politiikkaa keinona ratkaista talouskriisejä[5].
Vuonna 2015 Isossa-Britanniassa Corbyn on saanut taloustieteilijöistä Joseph Stiglitzin ja Paul Krugmanin hyväksynnät kansanvaltaisen keskuspankkirahoituksen idealle. Corbynin ideassa investointikohteet olivat erityisesti asuntotuotantoa ja rautateiden rakentamista. Poliittisesti Corbynin idea on sisältänyt ajatuksen, että on saatavilla rahoitusta, mutta misallokaationa se ohjautuu lyhyen tähtäimen projekteihin eikä pitkän tähtäimen arvoon.[6]
Englannin keskuspankin Mark Carney vastusti Corbynin ideaa vuonna 2015. Carney perusteli vastustustaan keskuspankin itsenäisyyden poisviennillä sekä sillä että keskuspankkirahoitus aiheuttaisi potentiaalisesti inflaatiota, joka osuisi pahiten köyhiin ja vanhoihin, mikäli keskuspankin tavoite on jokin muu kuin hintavakaus.[7]
Toimintaperiaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen valuuttarahasto ja OECD kannustivat vuonna 2016 G20-maiden kokouksessa lisäämään infrastruktuuri-investointeja[8], jotka IMF:n tutkimuksen mukaan lisäävät hyvinvointia[9] ja aikaisempien tutkimusten mukaan jokainen infrastruktuuriin käytetty euro kasvattaa taloutta 1–1,5-kertaisesti.[8] Julkisen infrastruktuuri-investoinnin hyvinvointikerroin on 0,8, mikä tarkoittaa että yhden euron käyttäminen infrastruktuuri-investointeihin lisää hyvinvointia saman verran kuin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 0,8 eurolla[9].
Keskuspankkirahoitusta voidaan myös käyttää sen varmistamiseen, että valtion päättämille hankkeille on riittävä rahoitus, mikäli yksityistä rahoitusta ei saada kerättyä markkinoilta tarpeeksi. Tällä tavalla jokainen valtion päättämä hanke saadaan varmasti toteutettua, vaikka rahoitusta kerättäisiinkin ensijaisesti markkinoilta.[10]
Kansanvaltaisessa keskuspankkirahoituksessa keskuspankki ei ole enää itsenäinen ja poliitikot saavat päättää investointikohteet. Joillakin on epäilyksiä siitä, minkälaisia investointikohteita poliitikot valitsevat ja tulevatko hankkeet maksamaan liikaa. Joidenkin mukaan keskuspankin auki oleva piikki johtaa välttämättä tuhlaamiseen. Valtio saattaisi myös monopolisoida kokonaisia aloja.[2] Tehtyjen investointien kannattavuus pitäisi osoittaa jollakin tavalla.[10] Investoinnit voidaan myös tehdä yksityisen ja julkisen yhdistelmänä (yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus), niin että yksityinen on päättämässä, mihin investoidaan ja yksityinen osallistuu osin investointien rahoitukseen. Tällä tavalla investointikohteiden valinta ei jää kokonaan poliitikoille eikä rahoituskaan tulisi täysin valtiolta.[10].
Kansanvaltainen keskuspankkirahoitus ei kasvata valtionvelkaa. Siten se sopii myös maille, jotka ovat jo velkaantuneita. Keskuspankkirahoituksen riskinä on inflaatio, joka voi toisaalta olla myös hyväksi. Keskuspankin perinteisesti tärkeimpänä tehtävänä on ollut huolehtia hintavakaudesta, ja tämä lisätehtävä saattaa vaikeuttaa hintavakaudesta huolehtimista.
Siinä missä tyypillisesti valtio rahoittaa menojaan joko verottamalla tai lainaamalla, kansanvaltaisessa keskuspankkirahoituksessa valtio käytännössä painaa itselleen, eikä yksityisille pankeille. Ero kansanvaltaisen keskuspankkirahoituksen ja helikopterirahan välillä on taloustieteen professori Simon Wren-Lewisin mukaan se, että helikopterirahan tapauksessa keskuspankkirahoitus suunnattaisiin suoraan kansalaisille, siinä missä kansanvaltaisessa keskuspankkirahoituksessa raha ohjataan ainakin jossain määrin valtion valitsemiin investointeihin. Tämä tekee keskuspankeista vähemmän riippumattomia valtiosta[11].
Keskuspankin itsenäisyyttä perustellaan sillä, että itsenäinen keskuspankki edistää valtion budjettikuria.[12] Kansanvaltaisessa keskuspankkirahoituksessa keskuspankki ei enää ole itsenäinen ja valtion budjettikuri alkaa höllentyä. Seurauksena on se, että valtion budjetin alijäämä kasvaa ja elvytys syntyy tästä alijäämäisestä budjetista jonka alijäämän keskuspankki rahoittaa. Tässä on piirteitä keynesiläisestä talouspolitiikasta, jossa valtion finanssipolitiikalla on rooli taantuman korjaamisessa ja julkisista investoinneista odotetaan kerrannaisvaikutuksia. Toisaalta tässä on piirteitä Adolf Hitlerin talouspolitiikasta, jota Hitler käytti onnistuneesti 1930-luvulla[13]. Hitlerin talouspolitiikan suunnitteli Saksan keskuspankin Hjalmar Schacht[14].
Mahdollisia investointikohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Investoida voidaan muiden muassa edulliseen asuntotuotantoon, julkiseen liikenteeseen ja korkean osaamis- ja teknologiatason talouden tukemiseen[15][16]. On myös ehdotettu, että julkisia investointeja käytettäisiin ilmaston lämpenemistä vastaan kamppailemiseen nostamalla asuin- ja toimistorakennusten energiatehokkuutta ja asentamalla aurinkopaneeleja.[1] Yleinen ehdotus on investoiminen infrastruktuuriin[17].
Investointikohteen kannattavuuden voi osoittaa tuloa tuottavien kohteiden tapauksissa myyntitulolla tai vuokratuloilla.[10]
Arvostelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Corbyn asettui ainoana puheenjohtajaehdokkaana kannattamaan kansanvaltaista keskuspankkirahoitusta, mikä herätti keskustelua[18]. Esimerkiksi Spectator-lehden artikkelissa Birminghamin yliopiston taloustieteen professori Tony Yatesin mukaan kansanvaltainen keskuspankkirahoitus saattaisi kannustaa julkisten menojen holtittomaan kasvamiseen ja johtaisi inflaation jyrkkään nousuun[19]. Ehdotusta kritisoitiin myös siitä että se on ristiriidassa Lissabonin Sopimuksen 123 EU:n artiklan kanssa, joka kieltää valtion menojen rahoittamisen keskuspankkirahoituksella ja voi aiheuttaa kiistan Euroopan unionin tuomioistuimessa[20].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Moyle, Andy: How Green Infrastructure Quantitative Easing would work taxresearch.org.uk.
- ↑ a b https://mises.org/wire/people%E2%80%99s-qe-its-venezuela-tea-and-cakes
- ↑ http://ftalphaville.ft.com/2015/08/06/2136475/corbyns-peoples-qe-could-actually-be-a-decent-idea/
- ↑ Evans-Pritchard, Ambrose: Jeremy Corbyn's QE for the people is exactly what the world may soon need telegraph.co.uk. 16 September 2015.
- ↑ Perustuloon ei löydy rahaa – mutta entä jos EKP loisi sitä tyhjästä? taloussanomat.fi. 18 January 2016.
- ↑ https://www.cnbc.com/2015/08/18/peoples-qe-left-wing-leaders-plans-for-the-uk.html
- ↑ https://www.telegraph.co.uk/news/politics/Jeremy_Corbyn/11870215/Jeremy-Corbyns-policies-will-hurt-economy-Mark-Carney-suggests.html
- ↑ a b https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/julkiset-infrastruktuuri-investoinnit-lisaavat-tuotantoa-ja-hyvinvointia
- ↑ a b https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2016/wp1640.pdf
- ↑ a b c d https://www.worldfinance.com/infrastructure-investment/government-policy/the-pros-and-cons-of-the-peoples-qe
- ↑ The people's QE and central bank independence economist.com.
- ↑ http://www.iss.u-tokyo.ac.jp/publishments/dpf/pdf/f-068.pdf
- ↑ (www.dw.com), Deutsche Welle: Bank of Japan apologizes for praising Hitler's economic policies - DW - 30.06.2017 dw.com.
- ↑ Bossone, Biagio; Labini, Stefano: Macroeconomics in Germany: The forgotten lesson of Hjalmar Schacht voxeu.org. 1 July 2016.
- ↑ Subscribe to read ft.com.
- ↑ Clark, Tom: Corbynomics sounds subversive, but maybe not for long - Tom Clark theguardian.com. 4 September 2015.
- ↑ Subscribe to read ft.com.
- ↑ Peston, Robert: Would Corbyn's 'QE for people' float or sink Britain? bbc.com. 12 August 2015.
- ↑ Why Corbyn’s Quantitive Easing for the People would be disastrous for the economy - Coffee House blogs.spectator.co.uk. 17 September 2015. Arkistoitu 9 elokuu 2016. Viitattu 3 heinäkuu 2016.
- ↑ Article 123 lisbon-treaty.org. Arkistoitu 22.8.2015. Viitattu 3.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- World Finance: People’s QE pros and cons (englanniksi)