Meteora

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo luostarialueesta. Linkin Parkin albumista kertoo artikkeli Meteora (albumi).
Meteora
Μετέωρα
Rousánoksen luostari Meteorassa.
Rousánoksen luostari Meteorassa.
Maailmanperintökohde
Sijainti Kalampáka,
Thessalia, Kreikan lippu Kreikka
39°43′19″N, 21°37′40″E
Kriteerit I, II, IV, V, VII[1]
Tunnusnumero 455
Valintahistoria
Valintavuosi 1988

Meteora

Meteora (kreik. Μετέωρα, Metéora) on luonto- ja luostarialue Kalampákan kunnassa Thessaliassa Koillis-Kreikassa. Alueella sijaitsee useita ortodoksisia luostareita, jotka on rakennettu luonnon hiekkakivikallioon ajan saatossa muovaamien korkeiden kalliopylväiden päälle.[2]

Meteora on Kreikan toiseksi suurin ja merkittävin luostarialue Athosvuoren jälkeen. Alueella on nykyisin kuusi toiminnassa olevaa luostaria, joista suurin on Suuren Metéoron luostari. Luostarit on pääosin rakennettu 1300–1500-luvuilla.[2] Meteora on Unescon maailmanperintökohde.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteoran kalliomuodostelmat ovat muovautuneet maan liikkeiden ja eroosion seurauksena tertiäärikaudella noin 60 miljoonaa vuotta sitten. Alue oli alun perin meren alla. Muodostelmat syntyivät, kun maanpinta alueella kohosi ylöspäin ja alue muodosti ylängön. Samalla kalliot murtuivat. Ajan kuluessa halkemat ovat kuluneet yhä suuremmiksi ja kestävimmät kohdat ovat jääneet pystyyn suuriksi pylväiksi. Muodostelmia ovat muovanneet sekä vesi että maanjäristykset.[1][3]

Meteoran erakkomunkkien luolia.

Ensimmäiset erakkomunkit asettuivat Meteoran alueelle 1000–1100-luvulla. Alkuvaiheessa munkit asuivat alueen kallioluolissa. Viimeistään 1100-luvulla alueella oli pieni Panagía Doúpianin kirkko. Ensimmäiset luostarit perustettiin alueelle 1300-luvulla, kun munkit tarvitsivat parempaa suojaa turkkilaisten valloitettua Thessalian alueen. Alue on ollut vuosisatoja rajaseutua, jolla ovat hyökkäilleet myös mm. venetsialaiset, albaanit, normannit ja Napoleon. Luostarit toimivat turvapaikkoina, sillä niihin oli äärimmäisen vaikeaa päästä, joko pitkillä tikkailla tai vinssin ja nostokorin (tai verkon) avulla. Vinssi oli ainoa tapa tuoda tavaraa, myös rakennusmateriaalia luostarialueelle.[2][4][5][1]

Alueen ensimmäinen luostari oli noin vuonna 1344 perustettu Suuren Metéoron luostari, joka antoi sijaintipaikkansa nimen Metéoro (”Ilmassa oleva”, sukua sanalle 'meteoriitti') koko alueelle. Sen perusti Athanasios Meteoralainen.[6] Meteoraan perustettiin uusia luostareita erityisesti 1400- ja 1500-luvuilla. Alueella oli enimmillään 1400-luvulla 24–30 luostaria. Vuonna 1809 Ali Pashan joukot hyökkäsivät alueelle ja tuhosivat osan luostareista. Turkkilaisvalta Thessalian alueella päättyi vuonna 1881.[1][2][4]

Jotkut erakkomunkit asuivat luolissa alueella vielä 1900-luvun alussa, ja osa näistä luolista on hyvin nähtävillä edelleen.[7] 1920-luvulla alueelle rakennettiin tiet ja luostareihin rakennettiin kulku siltojen ja kallioon hakattujen rappusten välityksellä.[8] Meteoran alue otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1988 sekä kulttuurisin että luontoperustein.[1] Nykyisin alue on suosittu pyhiinvaellus- ja turistikohde, ja sinne tehdään retkiä muun muassa Párgasta. Alue on myös muun muassa suosittu kalliokiipeilykohde ja siellä on noin 700 kiipeilyreittiä.[7][8]

Meteora nähdään yhtenä päätapahtumapaikoista James Bond -elokuvassa Erittäin salainen.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteoran alue sijaitsee Pindos-vuoriston itäosassa ja Thessalian tasangon länsilaidalla. Kalliomuodostelma koostuu 24 suuresta ja noin sadasta pienemmästä kalliopylväästä. Niiden keskimääräinen korkeus on noin 300 metriä. Korkeimpien pylväiden korkeus on 628 metriä. Kallio alueella on hiekkakiveä. Alueen geologinen historia on luettavissa pylväiden seinämistä, sillä ne muodostuvat selvistä kerrostumista.[3][7][8] Monilla kalliopylväillä on nimet: pylväisiin lukeutuvat muun muassa Agía, Alyssós, Doúpiani, Módi, Pixári, Pýrgos tou Diavólou (Paholaisen torni), Sourlotí, Taxiárchis sekä Ágio Pnéfma (Pyhän Hengen kallio).[7][9]

Meteoran aluetta kiertää noin 10 kilometriä pitkä tie, joka vie kaikille luostareille tai niiden lähelle.[7] Alueen lähimmät asutukset ovat Kastrákin kylä sekä Kalampákan kaupunki, jotka kummatkin sijaitsevat aivan lähimpien pylväiden juurella alueen länsipuolella. Kastrákista on matkaa lähimpään luostariin eli Pyhän Nikolaoksen luostariin noin kilometri, Kalampákasta noin kaksi kilometriä. Kumpikin on suosittu Meteorassa vierailevien turistien majapaikka.

Meteora.

Luostarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteorassa on nykyään kuusi toiminnassa olevaa luostaria:[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Meteora World Heritage Centre. UNESCO. Viitattu 14.4.2015.
  2. a b c d e Meteora Ministry of Culture and Sports. Viitattu 15.4.2015.
  3. a b Haggett, Peter: Encyclopedia of World Geography, s. 1487. Nide 11. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 0761473009. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Μετέωρα: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 15.4.2015.
  5. Meteora Monasteries and Kalambaka Greece Travel. Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 15.4.2015.
  6. Μονή Μεγάλου Μετεώρου Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 13.4.2015.
  7. a b c d e Miller, Korina: Greece, s. 272–275. Country Guide Series. Lonely Planet guidebooks. Lonely Planet, 2010. ISBN 1742203426. Teoksen verkkoversio.
  8. a b c d Meteoran kauneus huimaa Turun Sanomat. Viitattu 15.4.2015.
  9. Climbing routes Kalampaka.com. Viitattu 15.4.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]