Matthias Bonn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matthias Bonn (22. lokakuuta 1853 Maalahti23. marraskuuta 1927 Kolho) oli suomalainen Vilppulan Kolhossa vaikuttanut liikemies, sahanomistaja ja tervatehtailija.[1][2][3][4]

Ruotsinkieliseen perheeseen syntynyt Matthias Bonn kävi koulua Vaasassa. Vuonna 1873 hän muutti Kristiinankaupunkiin ja työskenteli siellä kaupan ja puutavaranviennin parissa. Pari vuotta myöhemmin hän perusti kauppaliikkeen Orimattilaan ja meni naimisiin Cecilia Lindrothin kanssa. Seuraavaksi Bonn siirtyi perheensä kanssa Kotkaan, jossa hän toimi sahan kirjanpitäjänä.[1]

Bonn tuli vuonna 1879 rautateiden palvelukseen ja hän toimi aluksi Tampere-Vaasa-radan rakennustyömaalla rakennusvarastonhoitajan apulaisena. Hän oli sitten rautatievirkamiehenä muun muassa Korkeakoskella, Keravalla ja Malmilla. Vaasan radan valmistuttua 1883 hän toimi Korkeakosken asemalla asemapäällikkönä.[1][2][3]

Bonn tuli Tampere-Vaasa-radan varrella sijaitsevaan Kolhoon jo vuoden 1883 tienoilla ja alkoi ostaa sieltä tiloja ja metsäalueita. Hänen perheensä muutti Kolhoon vuonna 1893. Vuonna 1896 Bonn rakensi höyrysahan Kolhonsalmen rannalle, sahaa varten hän oli ostanut Ala-Kolhon tilan maihin kuuluneen Kuusikkoniemen Kaijanselän rannalta. Sahalla oli työssä vuosisadan vaihteessa 242 henkilöä ja siellä sahattiin enimmillään 177 000 tukkia vuodessa. Sahalla oli omat työväenasunnot ja oma kauppa. Perheelleen Bonn rakensi Bonnäsin asuinkartanon puistoineen sahalaitoksen läheisyyteen Kuusikkoniemelle. Cecilia Bonnin kuoltua 1899 Matthias Bonn rakensi hautakappelin asuinkartanonsa läheisyyteen. Hän meni uudelleen naimisiin vuonna 1900 konttoristi Elma Matilda Hultin (1878–1947) kanssa. Bonnin sahalaitoksen jouduttua konkurssiin 1903 Elma Bonn osti huutokaupassa sahan ja siihen liittyneen Bonnäsin maatilan itselleen. Sahalaitos toimi sitten Elma Bonnin nimissä vuoteen 1908 saakka, jolloin se paloi, eikä sitä enää rakennettu uudelleen.[1][2][3][5]

1800-luvun lopulla Bonn oli perustamassa yhdessä oululaisen vuori-insinöörin Petter Gustaf Holmin kanssa Virtain Kehruu- ja Kutomotehdasta Virtain Killinkoskelle. Holm perusti sitten Killinkoskelle Suomen ensimmäisen nauhatehtaan vuonna 1898 ja muodosti siitä osakeyhtiön nimellä Ab P.G. Holm Oy. Tehdas toimii Killinkoskella edelleen nyt Inka Oy:n nimellä.[6]

Sahan palon jälkeen Bonn vaimoineen keskittyi maatalouteen. Vuonna 1912 he perustivat terva- ja tärpättitehtaan, joka tuotti tervan ja tärpätin ohella pikiöljyä, tervavettä ja puuhiiltä. Vuonna 1915 tehdas tuotti 960 tynnyriä tervaa ja siellä oli työssä kymmenen henkilöä. Kaikkiaan Bonnin tilalla ja tervatehtaalla oli tuolloin työssä noin 70 henkilöä.[1][3]

Bonnin maatila oli 1920-luvulla Vilppulan suurin 71 hehtaarin peltoaloineen, lypsykarjoineen ja hevosineen. Tila oli myös aikakauden mittapuun mukaan pitkälle koneistettu. Tervatehdas jatkoi toimintaansa aina 1940-luvulle saakka. Matthias Bonnin kuoltua sydänkohtaukseen marraskuussa 1927 Elma Bonn hoiti maatilaa ja tervatehdasta kuolemaansa saakka 1947. Bonnin molemmat avioliitot olivat lapsettomia ja vuonna 1948 perikunta myi Bonnäsin maatilan G. A. Serlachius Oy:lle miljoonalla markalla. Tilan alueelle perustettiin sitten perustettiin Kolhon kyllästämö, ja tilan päärakennus toimi jonkin aikaa Serlachiuksen Kolhon tehtaiden konttorina. Tilan rakennuksista on nykyisin jäljellä vain hautakappeli. Kesäkuussa 2019 paljastettiin Matthias Bonnin nimeä kantava historiataulu hautakappelia ympäröivässä puistikossa. [1][2][3][7]

Matthias Bonn eli Ponnen Matti tunnettiin Kolhossa värikkäänä persoonana ja hänestä on säilynyt kaskuja ja tarinoita. Hän teki konkursseja, vieraili ahkeraan käräjäsaleissa ja oli kiihkoruotsalainen mielipiteiltään. Huonosti suomea puhunut Bonn ei kielivaikeuksien vuoksi juuri seurustellut paikkakuntalaisten kanssa.[1] [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Vilppulan historiareitti : Bonnen muistomerkki, Mänttä-Vilppulan kaupungin sivut
  2. a b c d Kuolleita, Aamulehti, 27.11.1927, nro 321, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. a b c d e f Raija Auvinen : Patruuna Matthias Bonn 1853-1927, Vilppula-seura 15.7.2022
  4. Kuolinilmoitus, Kuorevesi-Mänttä-Vilppula, 01.12.1927, nro 48, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. Elma Mathilda Bonnin kuolinilmoitus, Hufvudstadsbladet, 09.01.1947, nro 7, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. Inka Oy:n tarina : Suomalaisen nauhateollisuuden pioneeri
  7. Matthias Bonnen ainutlaatuinen muisto pysyy Kolhossa – Historiataulu paljastettiin hautamuistomerkin puistikossa, KMV-lehti 28.6.2019

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]