Maanjäristykset Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aistein havaittavat maanjäristykset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Suomessa on tapahtunut pieniä järistyksiä, jotka ovat olleet alle 5 Richterin asteikolla. Pohjanmaalla, nykyisessä Kainuun maakunnassa tapahtui vuonna 1626 järistys, jonka takia Paltaniemen kuvakirkko eli Paltamon seurakunnan vanha kirkko jouduttiin rakentamaan uudelleen. Useita pieniä järistyksiä on tapahtunut PerämerenKuusamon seuduilla. Pieniä, vain laittein havaittavia järistyksiä mitataan kymmeniä joka vuosi.[1]

Maanjäristysriski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on seismisesti maailman rauhallisimpia alueita, eikä siellä ole historiallisena aikana tapahtunut laajaa tuhoa aiheuttavia järistyksiä. Yleensä järistysriskiä tietyn suuruisille järistyksille arvioidaan 475 vuoden aikajänteellä. Suomessa tapahtuu 475 vuoden sisään korkeintaan ehkä Mercallin asteikolla luokan V järistyksiä, jollaiset kykenevät rikkomaan ikkunoita. Luokan V järistys tapahtuu silloin Suomessa seuraavan 50 vuoden kuluessa todennäköisyydellä 10 % ja 100 vuoden jaksolla 19 %.[2]

Suomessa sattuu sadassa vuodessa vain 4–5 järistystä, jotka ovat voimakkuudeltaan noin neljän Richterin asteikolla[3]. Noin 500 vuodelta on tietoja noin 500 pienestä järistyksestä Suomessa ja noin kymmenestä[4] suunnilleen viisi järistystä, jotka ovat voimakkuudeltaan 1 Richterin asteikolla.

Suomessa tapahtuvat maanjäristykset keskittyvät Kainuun ja Etelä-Lapin seuduille[5] Oulu–Kuusamo-linjalle[6]. Puolet Suomen maanjäristyksistä tapahtuu Kuusamon-Suomussalmen tienoilla[7]. Maanjäristyksiä esiintyy myös Pohjois-Lapissa, Ahvenanmaalla ja Keski-Suomessa[8].

Suomessa on myös suuren järistyksen riski, mutta se on hyvin pieni. Suomessa tilastollinen järistyksen maksimisuuruusluokka on 5,02 Richterin asteikolla, mutta suurempia ja tuhoisampia järistyksiä voi silti Suomessa esiintyä, vaikka ne ovat hyvin harvinaisia[3]. Suomen järistykset ovat yleensä ihmisille ja rakennuksille vaarattomia järistyksiä, voimakkuudeltaan 0,5–3 Richterin asteikolla. Ne havaitaan useimmiten vain mittalaitteilla.

Järistyshistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistorialliset maanjäristykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomesta on löydetty jääkauden jälkeisiä siirroksia eli postglasiaalisiirroksia, joiden syntyjäristysten on täytynyt olla suuri.[9] Muutamia tuhansia vuosia sitten uudelleenaktivoituivat Ruostejärven ja Venejärven siirrokset, jotka sijaitsevat Kolarin keskustan itäpuolella. Siirrostörmät ovat korkeimmillaan 7 metriä korkeita. Edellisistä jonkin verran koilliseen sijaitsee Ruokojärven siirros. Kaikki mainitut kolme siirrosta näkyvät hyvin myös satelliittikuvissa.

Jos Fennoskandian korkeimmat siirrostörmät ovat syntyneet yhdessä repeämisessä, ovat nämä tapahtumat vastanneet magnitudin 7–8 maanjäristyksiä. Laajamittaiset maanvieremät ovat toinen aihetodiste tämän suuruusluokan tapauksista. Postglasiaalisiirrokset ovat edelleen seismisesti aktiivisia.[10]

Historialliset maanjäristykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikään Suomen historiassa tapahtunut järistys ei ole ylittänyt viittä Richterin asteikolla. Suomen nykyiset järistykset liittyvät lähinnä Atlantin levenemiseen liittyvistä jännityksistä, jotka purkautuvat yleensä vanhojen siirroslinjojen lähellä.[11] Järistykset ovat yleensä kulku-liuku-tyyppiä.[3] Pohjanmaalla järistyksiä aiheuttaa lisäksi maankohoaminen. Suomen järistykset tapahtuvat yleensä melko lähellä maan pintaa, vain noin 11–15 kilometrin syvyydessä.

Historiallisia Suomessa tapahtuneita maanjäristyksiä ovat muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maanjäristykset Suomessa Seismologian instituutti. Viitattu 7.2.2013.
  2. Ympäristö ja geofysiikka, Juhani Kakkuri, Sven-Erik Hjelt, s. 159, Ursan julkaisuja, 76m
  3. a b c Juhani Kakkuri: Planeetta Maa. Ursa Helsinki 1991, Ursan julkaisuja 42, ISBN 951-9269-56-8, ISSN 0357-7937, Luku 6 maanjäristykset, osio Suomen maanjäristykset s. 74.
  4. Kalle Taipale, Jouko T. Parviainen: Jokamiehen geologia, s. 31.
  5. http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardit Endogeeniset hasardittarvitaan parempi lähde
  6. Jokamiehen geologia, sivu 30
  7. http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suomi.html
  8. Jokamiehen geologia, s. 31.
  9. http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=GE3_-_Endogeeniset_hasardittarvitaan parempi lähde
  10. Ilmo T. Kukkonen, Maria V.S. Ask, Odleiv Olesen: Postglacial Fault Drilling in Northern Europe: Workshop in Skokloster, Sweden. Scientific Drilling, 1.3.2011, nro 11, March 2011. doi:10.2204/iodp.sd.11.08.2011. ISSN 1816-8957. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. Maanjäristysten lähdemekanismit
  12. Juhani Kakkuri: Planeetta Maa, s. 73.
  13. http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/vastauksia.html Vastauksia kysymyksiin Kysymyksiä Suomen maanjäristyksistä
  14. Maanjäristys. Aamulehti, 1.7.1882, nro 52, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 4.7.2014.
  15. Maanjäristys Pohjanmaalla. Päivälehti, 6.11.1898, nro 258A, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 4.7.2014.
  16. Maanjäristyksestä. Uusi Suometar, 6.12.1898, nro 283, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 4.7.2014.
  17. http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/03/210740
  18. http://www.seismo.helsinki.fi/fi/havainto/maanjaristykset/suomenlista.html
  19. http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/onkosuomessa.html
  20. a b c Veräjänkorva, Arto: Maa järisi keväällä 2016 paljon rajummin kuin viime yönä, mutta ennätyslukemat jäivät ruotsalaisten nimiin 8.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2017.
  21. Lukijat järistyksestä: Lasit helisivät ja seinät tärisivät Iltalehti. 19.3.2011. Viitattu 19.3.2011.
  22. Marjaana Toivakainen: Etelä-Suomea vavisutti pieni maanjäristys MTV3.fi. 19.3.2011. Viitattu 19.3.2011.
  23. Joona Laukkanen: Enon¬tekiöllä jyrisi aamulla – asian¬tuntija vahvistaa: Se oli maan¬järistys Ilta-Sanomat. 22.7.2022. Helsinki: Sanoma Oyj. Viitattu 22.7.2022.
  24. Seismologian instituutti helsinki.fi. 3.8.2022. Viitattu 4.8.2022.
  25. Vuoden toiseksi voimakkain suomalainen maanjäristys tapahtui viime yönä. 3.8.2022. Twitter. Viitattu 4.8.2022.