Lippuautomaatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
VR:n lippuautomaatti Kauhavan rautatieasemalla vuonna 2016.
HSL:n lippuautomaatti Pasilan rautatieasemalla vuonna 2017.

Lippuautomaatti on automaatti, josta voi ostaa matkalippuja. Automaatteja on käytössä useissa maissa, joissa on kattava juna- ja metroverkosto. Automaatit sijaitsevat tyypillisimmin metroasemilla, mutta myös useiden liikennevälineiden yhteisautomaatteja on käytössä eri puolilla maailmaa. Itävallan Wienistä liikennöivään höyryjunaan tiedetään voineen ostaa lipun automaatista jo vuonna 1899. Suomessa on käytössä VR:n ja HSL:n lippuautomaatteja. VR:n lippuautomaateista pystyi aikaisemmin myös lunastamaan ja tulostamaan verkkokaupasta ostettuja junalippuja. Automaateille syntyi tarve junalippujen myynnin loputtua radikaalisti juna-asemilla. Koronaviruspandemian kiihdyttämä lippujen junassa myynnin poisto ja käteisen käytön vähentyminen lisäsi automaattien tarvetta entisestään. Automaatit ovat sijoitettuina joko asemalaitureille, odotussaleihin tai asemarakennusten välittömään yhteyteen.

Myytävät lipputyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VR-automaatista ostettavat liput ovat kauko- ja lähiliikenteen kertalippuja mukaan lukien eri alennusluokat.[1] HSL-automaatista ostettavat liput ovat puolestaan bussi-, raitiovaunu-, lähijuna-, metro- ja lauttalippuja. Maailmalla tyypillisiä automaattien myymiä lippuja ovat lentokenttä- ja esikaupunkijunaliput.lähde?

Maksumenettely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Automaatista ostettavat liput maksetaan joko käteisellä, useimmiten kolikoilla, pankkikortilla ja yleisimmillä luottokorteilla, mukaan lukien Visa Electron. Ilman maksukorttia automaateilla voi selata aikataulu- ja hintatietoja. Huomattavaa on, että Suomessa laitteet eivät myy kaukojunien lippuja kello 1.30–4.00 välisenä aikana. Maksamisen jälkeen automaatti antaa paperisen kertalipun, etäluettavan vuorokausilipun tai tallentaa matkustusoikeuden etäluettavalle matkakortille.lähde?

Esteettömyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa Suomessa käytössä olevista automaateista huomioi myös heikkonäköiset ja rullatuolilla liikkuvat.[2] Uusia lippuautomaatteja alettiin asentaa vuonna 2018.lähde?selvennä

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja automaattivalmistajia ovat muun muassa Corvia, Flowbird, Vix ja Xerox. Automaateille on luonteenomaista kosketusnäyttö ja integroitu maksupääte. Matka-ajan tai arvon tallennukseen matkakortille käytetään RFID-tekniikkaa. Suomessa VR:n lippuautomaattien valmistaja on yhdysvaltalainen Conduent Inc. ja VR:n ja HSL:n maksupäätteiden ja lähimaksulukijoiden valmistaja ranskalainen Ingenico. VR:n lippuautomaatit uusittiin vuonna 2019, jolloin huomattavasti suuremmat kosketusnäytöt tulivat käyttöön. Automaatit osaavat itse ilmoittaa vikaantumisestaan VR:lle.[3] Automaatin teknisiä osia ovat keskusyksikkö, lipputulostin, (kosketus)näyttö, etälukija ja -tallennin, maksupääte, kolikkotunnistin, turvakamera ja tietoliikennemoduuli.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.