Lilius (suku)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista sukua. Muita Liliuksia luetellaan täsmennyssivulla Lilius.

Lilius on suomalainen säätyläissuku. Ylä-Satakunnasta lähtöisin olevassa suvussa on esiintynyt sotilaita, valtiomiehiä, liikemiehiä ja professoreita, mutta erityisesti tuomareita ja pappeja.[1][2] Kulttuurin piirissä tulevat esiin lähinnä kirjallisuuteen liittyvät saavutukset ja lahjoitukset erilaisiin sivistystarkoituksiin. Lilius on yksi Suomen vanhimmista yhä elossa olevista suvuista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkoherra Johannes Henrici Liliusta (1630–1663) ja hänen perhettään esittävä votiivimaalaus Längelmäen kirkossa. Tekijä tuntematon.

Liliuksen suvun kantaisä oli Karkun pitäjän Rainion kylässä asunut varakas ratsupalvelusta suorittanut nimismies Johan "Hans" Johansson Rainenius[3] (s. 1540)[4], erään myöhäisen jälkeläisensä muistelmissa "Hannes Birkarlen", viimeisiä pirkkalaispäälliköitä. Rainion kylän taloista ratsutilaksi yhdistänyttä Hans Johaninpojan perhettä pidettiin jo näihin aikoihin johtavaan satakuntalaiseen väestö kerrokseen kuuluvana.[5] Hänen vaimonsa Beata Markusdotterin äidinisä oli maavouti Henrik Henriksson, Dönsbyn herra.[6] Hans Johaninpoika oli ilmeisesti valistunut ja varakas mies, joka lähetti poikansa Henricus Johannis Liliuksen (K 1657) Turun akatemiaan, josta myöhemmin tuli Längelmäen kirkkoherra.[2][7] Henricus Liliuksen puoliso oli Sofia Jakobintytär, jonka isä oli Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiae Wesilaxius.  Avioparin kolme poikaa Johannis, Andreas ja Gustavus lähetettiin opiskelemaan Turun akatemiaan. Hänen poikansa Johannes ja Andreas toimi Längelmäen kirkkoherroina ja Gustavus Messukylän kirkkoherrana.[1][8] Hans Johaninpojan tytär Margareeta nai vuonna 1624 rälssitilalisen Bertil Matinpojan (1605–1681).[9] Verrattain aikaisessa vaiheessa osa suvusta talonpoikaistui, samoin kuin esimerkiksi kävi Falck-, Munck- ja Rachlitius-säätyläissuvuille Säämingistä. Tämä näkyy siten, että paikkakunnille jääneiden jälkeläisten kummeina ei lainkaan esiintynyt säätyläishenkilöitä tai muun suvun piriin kuuluneita.[9]

Suvun useat sukupolvet ovat vaikuttaneet muun muassa kirkkoherroina Längelmäellä ja Messukylässä, jossa suvun viiden sukupolven edustajat hallitsivat kirkkoherran virkaa lähes keskeyksettä vuosina 1690–1848.[2][10][11] Suvun jäsenet ovat toimineet kirkkoherroina myös Joutsenossa, Sahalahdella, Jääskessä, Virolahdella, Sakkolassa, Kalvolassa, Orivedellä, Tyrväällä, Ulvilassa ja Hattulassa.[12]

1700-luvulla oli suvun jäseniä aktiivisesti mukana Suomen kulttuurielämässä, joka näkyi muun muassa toimintana Aurora-seurassa, Åbo Tidningarissa ja Turun Soitannollisessa Seurassa[13][14] Suku ollut myös näkyvästi mukana Turun akatemian alkuajoista saakka, joka korostui kustavilaiseen aikaan tultaessa. Turun akatemiaan liittyy myös oletettavasti erheellinen kertomus Lilius-nimen alkuperästä, joka olisi juontanut liljakasveja koskevasta väitöskirjasta De lilis. Johannes Henrici Lilius puolusti Turun akatemiassa vuosina 1651, 1653 ja 1656 kolmenkin professorin väitöskirjoja eri asteisia tutkintoja varten, mutta yksikään niistä ei käsittele liljakasveja.

Talouselämässä suku on ollut vahvasti mukana Suomen kolmanneksi vanhimmassa yrityksessä Tamfeltin historiassa, jonka pitkäaikaisena toimitusjohtana oli Henrik Lilius. Kirjankustantamoalalla toimi Lilius & Hertzberg -kustantamo, jonka perustajina oli Carl-Gustaf Liliuksen isä Kasimir Lilius.[15][16] Armas August Lilius sekä poikansa Karl Holger Thorleif Lilius toimivat myös kirjankustantamoalalla Papyrus Oy:n toimitusjohtajina.[17]

Suvun piirissä perustettuja sivistysrahastoja ovat esimerkiksi F. O. Liliuksen testamenttirahasto Helsingin yliopiston oikeustieteelisessä tiedekunnassa, Nanny Liliuksen stipendirahasto ja Arvid, Harri ja Heidi Liliuksen rahasto Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa.[18][19][20]

Vahvan säätyläissuvun leima näkyy Liliusten suvulla myös siinä, että sukuun on aikojen kuluessa ollut avioliittojen kautta kytkentöjä moniin suomalaisiin aatelis- ja sivistyssukuihin.[1]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionhoitaja Gustav Mannerheim ja vasemmalla vanhempi adjutantti evl. Kasimir Lilius.

Kaikki Suomessa eläneet Liliukset, yhtä helsinkilästä Lilius/Lieto-perhekuntaa lukuun ottamatta, kuuluvat satakuntalaiseen Lilius-sukuun.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
  • Consistorii Academici vid Åbo universitet Äldre Protokoller. Finska historiska samfundet. I
  • Gadd, P. Er. (utg.): Släktkalender II. Helsingfors 1956
  • Klinge, M. (ym.): Kuninkaallinen Turun akatemia 1640–1808. Helsingin yliopisto 1640–1990. Helsinki 1987
  • Lilius, Aleko: Aikoja on eletty. 1957
  • Bergholm, Axel: Sukukirja: Suomen Aatelittomia Sukuja. Suomen Muinaismuistoyhdistys.
  • Biografinen nimikirja. Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta. 1897–83.
  • Talonpoikaistuneita säätyläissukuja. Genos 1952 (23. vsk.), s. 1-11.
  • Korhonen, Kimmo: Sävelten aika: Turun Soitannollinen Seura ja Turun filharmoninen orkesteri 1790–2015. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-351-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Autio, Veli-Matti: ”Lilius (1600–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 125–126. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f Forsius, Arno: Liliuksen suvun vaiheita.
  3. Martti Strang Strang.ch. Viitattu 8.10.2018.
  4. Pohjalaisia sukuja[vanhentunut linkki]
  5. Genos 1995 (66. vsk.), s. 150-164, 191-192[vanhentunut linkki]
  6. Henricus Johannis Lilius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
    Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden - Runeberg-projekti (Dönsby-släkten - 90, 91) 1909. Tietosanakirja-Osakeyhtiö (Projekt Runeberg). Viitattu 25.9.2018.
  7. Henricus Johannis Lilius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
  8. 1648/49 Johannes Henrici, Satacundensis 69.0
  9. a b Genos 23(1952), s. 1-11
  10. 16.3.1779 Abraham Lilius - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  11. Heli Tuominen: Saarnaajista sanansaattajiksi, Maria Samuelintyttären, Catharina Lefrénin ja muiden naisten merkitys Tampereen seudun hengellisessä elämässä 1700–1800-luvulla. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2015. Teoksen verkkoversio.
  12. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  13. Finlands minnesvärde män. Samling af lefnadsbeteckningar / Band 2 - Matthias Akiander
  14. Andersson Otto: Musikaliska sällskapet i Abo: 1790-1808. Helsinki: Åbo tidnings och tryckeri aktiebolag, 1940.
  15. Vanha kemigrafi muistelee
  16. Vuoden 1907 eduskuntavaalien julisteita Museoviraston sivuilla
  17. Kirjapainoalan historiaa Pentti Mattilan blogi. Viitattu 11.5.2019.
  18. Helsingin yliopisto - F. O. Li­liuk­sen sti­pen­di­ra­has­to
  19. SYK:n rehtori Vesa Nikusen puhe vuodelta 1978
  20. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio - Nanny Lilius
  21. http://kotisivu.dnainternet.net/jumaen/jussi/Suku.htm
    SKS Biografiakeskus: Henricus Johannis Lilius - Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
  22. SKS Biografiakeskus: Johannes Henrici Lilius Satacundensis - Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
    1648/49 Johannes Henrici, Satacundensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  23. Andreas Henrici Längelmäkiensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  24. Gustavus Johannis Lilius Satacundensis. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
    Gustaf Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  25. kl. 1703 Gustaf Lilius Gustavus Gustavi Messubyensis 4736. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  26. Henricus Gustavi Lilius Satacundensis. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
  27. 17.6.1700 Henricus Gustavi Lilius Satacundensis 4504 - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  28. Andreas Henrici Lilius Messubyensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  29. Henricus Henrici Lilius Messubyensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  30. kl. 1734 Mikael Lilius 6091. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  31. kl. 1741 Johan Lilius 6741. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  32. 14.6.1766 Gustaf Adolf Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  33. 22.6.1824 Carl Efraim Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  34. Liliuksen suvun vaiheita www.saunalahti.fi. Viitattu 11.5.2019.
  35. 17.6.1830 August Magnus Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
    Lilius, August, hovineuvos, Suomen vanhin lääkäri, 1814–1905- Ahveniston hautausmaa
  36. 22.6.1839 August Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  37. 8.12.1841 Gustaf Henrik Lilius 15941. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  38. 2.6.1840 Anton Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  39. Liliuksen suvun vaiheita www.saunalahti.fi. Viitattu 11.5.2019.
    Liliuksen suvun vaiheita www.saunalahti.fi. Viitattu 11.5.2019.
  40. Listo, Akseli (1856 - 1921) - Kansallisbiografia
  41. Lilius, Lilli (1861–1945) - Kansallisbiografia
  42. 6.6.1884 Theodor Verner Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  43. 27.5.1881 Karl August Kasimir Lilius 20868. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  44. Harjula, Mirko: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956, s. 271–272, 417. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3.
  45. Kirjapainoalan historiaa Pentti Mattilan blogi. Viitattu 11.5.2019.
    Kirjapainoalan historiaa Pentti Mattilan blogi. Viitattu 11.5.2019.
    Liliuksen suvun vaiheita saunalahti.fi. Viitattu 11.5.2019.
  46. Kirjapainoalan historiaa Pentti Mattilan blogi. Viitattu 11.5.2019.
  47. Sotapolku.fi - Lilius, Karl Holger Thorleif www.sotapolku.fi. Viitattu 11.5.2019.
  48. Liliuksen suvun vaiheita www.saunalahti.fi. Viitattu 11.5.2019.
  49. Helsingin Sanomat - Hovioikeuden presidentti Lars-Henrik Lilius
    Lilius, Lars Henrik. Vem och vad? Biografisk handbok 1967, s. 336.
  50. Carl-Gustaf Lilius. Biografiskt lexikon för Finland.
  51. Åbo Akademi - Johan Liliuksen kotisivu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]