Liikelahja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Liikelahja tarkoittaa erilaisia, yleensä yrityksen logolla varustettuja tuotteita, joita annetaan lahjaksi yrityksen eri sidosryhmille.

Liikelahjoista käytetään monia nimityksiä kuten yrityslahjat ja asiakaslahjat.

Usein lahjan antaminen liittyy johonkin juhlaan tai merkkipäivään kuten esimerkiksi asiakkaan syntymäpäivälahja tai joululahjat.

Myynninedistämisessä käytettyjä halpoja lahjoja kutsutaan nimillä mainoslahjat, mainostuotteet, mainosesineet, myynninedistämislahjat, giveaways tai givarit, brändituotteet ja promolahjat.

Tyypillisiä liikelahjoja ovat esim. kynät, t-paidat, laukut, lippalakit, kalenterit ja erityyppiset juomamukit.

Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikelahjojen tarkoitus on vahvistaa vanhoja liikesuhteita sekä auttaa solmimaan uusia.

Liikelahjojen vaikuttavuutta on tutkittu ja havaittu että liikelahja muistetaan hyvin.

Liikelahjoja myös säilytetään pitkään keskimäärin seitsemän kuukautta. Jotkut liikelahjat kuten kalenterit pysyvät käytössä vielä pitempään.

Liikelahjalla saavutetaan myös edullisempi näkyvyys kun tv- tai lehtimainoksella.[1]

BPMA (British Promotional Merchandise Association) teetätti kyselyn, jonka toteutti itsenäinen lontoolainen verkkomarkkinointitutkimustoimisto, Atomik Researchin.

Kyselyssä haastateltiin tuhatta satunnaisesti valittua brittiläistä kuluttajaa. Kysely osoitti että liikelahja voi vaikuttaa merkittävästi ostopäätöksiin.[2]

Liikelahjakulttuuri eri maissa[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppalainen liikelahjakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa lahjan antamista ensimmäisellä tapaamisella pidetään yleensä törkeänä.

Lahjan antaminen koetaan henkilökohtaisena asiana, joten sopiva hetki lahjan antamiseen on liikesuhteen kehityttyä, yleensä sopimuksen allekirjoituksen jälkeen.

Lahjan saamiseen liittyvä yllätys on eurooppalaisille tärkeää, ja he pitävät persoonallisista lahjoista.

Arabiemiirikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pienen liikelahjan tai muistoesineen antaminen liikeneuvottelujen ja tapaamisten yhteydessä on kohtelias ja arvostettu tapa.

Lahjan antamisen syy on kuitenkin oltava tiedossa väärinkäsitysten välttämiseksi.

Liikelahjat annetaan neuvottelujen päätyttyä tai kohteliaisuuskäyntien yhteydessä.

Intia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Intiassa liikelahjat eivät ole yleensä välttämättömiä. Ne ovat kuitenkin suosittuja ja niitä voidaan jopa odottaa.

Mainoslahjoja otetaan yleensä vastaan, mutta niitä tulee kuitenkin antaa hyvin harkiten.

Intiassa liikelahjoja pidetään ystävyyden merkkinä, ja normaalisti tehdään ero henkilökohtaisen ystävän ja liikekumppanin välillä.

Japani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikelahjat ovat Japanissa tavallisia. Niitä sekä annetaan että vastaanotetaan runsaasti. Japanilaiset antavat lahjoja kaikissa mahdollisissa, ja joskus mahdottomissakin tilanteissa.

Tätä lahjamaniaa on selitetty vastaanottajalle tyrkytettävänä goodwillina, jonka tarkoituksena on luoda epämääräinen velvollisuuden tai kiitollisuudenvelan tunne.

Liikelahjoja annetaan Japanissa jo yleensä ensimmäisellä tapaamisella. Tapana on, että japanilaiset antavat lahjoja ensi kertaa käyvälle vieraalleen, mutta ulkomaalaisen ei odoteta vievän ensi kertaa tavattaessa liikelahjoja

Kiina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinassa lahjoja annetaan osoittamaan arvonantoa tai kiitollisuutta, muistoksi, palkkioksi tai “takaisinmaksuksi”. Kiinalaisille lahjan antaminen on myös tapa sanoa: “toivon tämän ystävyyden säilyvän”.

Liikelahjojen antaminen ei välttämättä edistä liikesuhteita, mutta niiden antamatta jättäminen voi hyvinkin vaikuttaa suhteisiin kielteisesti.

Aiemmin Kiinan lainsäädäntö oli hyvin tiukka lahjojen suhteen ja se oli jopa lainvastaista. Nykyisin asiaan ei suhtauduta enää yhtä tiukasti.

Nykyäänkin lahjojen antaminen saattaa olla saajalle “arka” aihe, joten mitään kovin arvokasta ei pidä antaa muiden ollessa läsnä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]