Tuotesijoittelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Audin tuotesijoittelua elokuvassa I, Robot. Huomaa myös Converse All Star -kengät.

Tuotesijoittelu (engl. product placement)[1] on markkinoinnin tukimuoto, jossa markkinoitava tuote on sisällytetty esimerkiksi elokuvaan, televisio-ohjelmaan, radio-ohjelmaan, videopeliin, sanomalehden artikkeliin tai muuhun fiktiiviseen tai tosiperäiseen mediaan.

Tavallisin tuotesijoittelun muoto on markkinoivan yrityksen tai tuotteen logon tai nimen näkyminen esimerkiksi elokuvan kohtauksessa. Tyypillistä on myös nähdä tarinan päähenkilön käyttävän mainostettavaa tuotetta. Mainostavat yritykset maksavat tuotesijoittelusta tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella.[2] Toinen tapa maksaa tuotesijoittelusta on esimerkiksi tarjota markkinoitava auto elokuvan kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi.

Yksi tuotesijoittelun muoto on mainossijoittelu, jossa mediassa esiintyy jonkin tuotteen mainos tuotteen itsensä sijasta.

Tuotesijoittelu ja laki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tuotesijoittelua säätelee tietoyhteiskuntakaaren 22. luvussa.[3] Sen 220 § mukaan tuotesijoittelu on sallittu vain muille kuin lapsille suunnatuissa elokuvateoksissa ja televisiosarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa. 221 § mukaan tuotesijoittelu ei saa

  1. vaikuttaa ohjelmien sisältöön tai niiden sijoitteluun ohjelmistossa;
  2. rohkaista hankkimaan tuotteita tai palveluja;
  3. viitata tuotteisiin mainosluonteisesti tai muuten erityisesti;
  4. aiheettomasti korostaa tuotteita.

Tuotesijoittelua ei saa Suomessa tehdä tupakkatuotteilla tai -tuotemerkeillä eikä lääkärinreseptiä vaativilla lääkkeillä tai hoidoilla.

Tuotesijoittelun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotesijoittelua esiintyi ensimmäisiä kertoja 1960-luvulla James Bond -elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No päähenkilön käyttämän kellon muodossa, mutta se on laajentunut jatkuvasti uusiin tuotteisiin.[2] Vuonna 1982 elokuvassa E.T. esiintyneiden Reece’s Pieces -makeisten myynti nousi 65 prosenttia tuotesijoittelun ansiosta. Vuonna 1989 julkaistu videopeli Teenage Mutant Ninja Turtles sisältää Pizza Hutin tuotesijoittelua.

Autot ovat aina olleet tuotesijoittelun kohteena. Jo vuonna 1974 James Bond-elokuvassa 007 ja kultainen ase esiintyi AMC-automerkin tuotesijoittelua. Mitä ilmeisimmin ovat C.S.I. ja Mad Men -televisiosarjat huomattavia tuotesijoittelun koekenttiä.[2]

Nykyään tuotesijoittelu on yleistä. Suurimmassa osassa uusista elokuvista on ainakin jonkin tasoista tuotesijoittelua. Tuotesijoittelusta on tullut kasvava markkinoinnin muoto, ja yritykset maksavat miljoonia tuotteidensa lyhyistä esiintymisistä ison budjetin elokuvissa. Monilla tähdillä näyttäisi olevan jonkin verran valtaa päättää itse, mitä tuotteita pitävät esillä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Product placement, Mainostajan hakemisto. Viitattu 26.9.2014.
  2. a b c d Jussi Peltola: Toimiiko tuotesijoittelu, näkyykö kello? Taloussanomat. 26.7.2014. Sanoma Oy. Viitattu 26.7.2014.
  3. Tietoyhteiskuntakaari, ajantasainen teksti, Finlex, viitattu 15.3.2015.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.