Vaikuttajamarkkinointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaikuttajamarkkinointi on mainonnan muoto, jossa haluttu kohderyhmä tavoitetaan sitä koskettavan henkilöbrändin eli vaikuttajan tai brändilähettilään kautta. Yleisö seuraa vaikuttajan elämää yleensä sosiaalisen median kanavien, kuten Instagram, Facebook, TikTok, tai muun vaikuttajan käyttämän kanavan – esimerkiksi blogin, YouTube-, tai LinkedIn-kanavan – välityksellä ja altistuu sitä kautta vaikuttajan mielipiteille.

Tavoitteet ja keinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttajamarkkinointi on mainonnan keino esimerkiksi uuden tuotteen lanseeraamiseen, tuotemyynnin tehostamiseen tai brändimielikuvan vahvistamiseen tai muuttamiseen halutussa kohderyhmässä[1]. Brändien toteuttamaan vaikuttajamarkkinointia tai brändilähettiläsmarkkinointia ja lojaliteettimarkkinointia toteutetaan, hallitaan sekä tuloksellisuutta mitataan brändilähettiläs- ja vaikuttajamarkkinointiplatformien avulla [2].

Vaikuttajamarkkinoinnissa mainostava yritys tekee sopimuksen vaikuttajan kanssa yrityksen tuotteita koskevasta sisällöntuotannosta.[3] Suomessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on linjannut, että koska vaikuttajamarkkinointi on mainonnan keino, kuluttajansuojalain perusteella sen pitää olla vaivatta tunnistettavissa mainokseksi esitystavasta ja mainosvälineestä riippumatta.[3]

Vaikuttajan ja brändilähettilään erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttajaksi kutsutaan henkilöä, jonka henkilöbrändi on jostain syystä niin kiinnostava, että hän on kerännyt ympärilleen joukon seuraajia. Seuraajat luottavat vaikuttajan mielipiteeseen ja tekevät ostopäätöksiä hänen näkemystensä ja kokemustensa perusteella.[4]

Vaikuttaja voi olla esimerkiksi bloggaaja, sosiaalisen median vaikuttaja, urheilija tai vaikkapa poliittisen elämän ja b-to-b-sektorin vaikuttaja. Vaikuttaja voi olla myös pienemmän yleisön (alle 5000 seuraajaa[5]) suosiota nauttiva mikrovaikuttaja.[6]

Tietyn yrityksen kanssa pitkäaikaisesti kaupallista yhteistyötä tekevää vaikuttajaa kutsutaan brändilähettilääksi. Brändilähettilään kanssa solmitaan pidempiaikainen yhteistyö, jonka aikana vaikuttaja tuo sovittuja asioita esille omissa kanavissaan, edustaa mahdollisesti brändiä mainoskasvona tai osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Brändilähettiläs voi esimerkiksi tutustua johonkin tuotteeseen tai palveluun kokonaisen vuoden ajan, ja raportoida kokemuksistaan pitkin matkaa käyttämissään julkaisukanavissa tai yrityksen omissa medioissa.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vilma Petrelius: Vaikuttajamarkkinoinnissa seuraajan aito luottamus vaikuttajaan on kaiken A ja Å ajankohtaista.otavamedia.fi. Viitattu 6.11.2019.
  2. Taylor Lorenz: How Do Influencers Get Jobs? It’s Changing The New York Times. 1.3.2021. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)
  3. a b Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 6.11.2019.
  4. Satu Halmesaari: Vaikuttajamarkkinoinnissa on voimaa – ketä sinä fanitat? ajankohtaista.otavamedia.fi. Viitattu 6.11.2019.
  5. Mikrovaikuttajat - mistä on kyse ja miten hyödyntää markkinoinnissa? Indieplace. 14.5.2019. Viitattu 6.11.2019.
  6. Otavamedia Oy: Vaikuttajamarkkinointi uutta.otavamedia.fi. Viitattu 6.11.2019.
  7. Satu Halmesaari: Vaikuttajamarkkinointi vuonna 2019 — mikrovaikuttajia ja brändilähettiläitä ajankohtaista.otavamedia.fi. Viitattu 6.11.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]