Nikosia
| Nikosia Nikosian kunta Λευκωσία Δήμος Λευκωσίας Lefkoşa |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
|
  Nikosia |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kypros |
| Alue | Nikosia |
| Hallintovallan käyttäjä (de facto) |
 Pohjois-Kypros |
| Alue | Lefkoşa |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki ja kunta |
| Väkiluku (2011) | 116 392 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Nikosia (kreik. Λευκωσία, Lefkosía, turk. Lefkoşa) on Kyproksen pääkaupunki. Sen pohjoisosa eli Pohjois-Nikosia on samalla myös pelkästään Turkin itsenäiseksi tunnustaman Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan pääkaupunki.
Nikosia on Kyproksen tasavallan paitsi hallinnollinen myös taloudellinen keskus.[1] Kyproksen tilanteen vuoksi se on jaettu kaupunki, ja eteläosa siitä kuuluu Kyproksen tasavaltaan ja sen Nikosian alueeseen, ja pohjoisosa eli Pohjois-Nikosia turkkilaiseen Pohjois-Kyprokseen ja sen Lefkoşan alueeseen. Kaupunki on kummankin alueen hallinnollinen keskus. Eteläosa muodostaa Nikosian kunnan (Δήμος Λευκωσίας, Dímos Lefkosías), jonka väkiluku on 55 014.[2][3] Pohjois-Nikosian väkiluku on 51 836 ja sen kunnan väkiluku 61 378,[4] mikä tekee koko kaupungin yhteenlasketuksi väkiluvuksi 116 392 (2011).
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikosia sijaitsee Kyproksen saaren keskiosissa Pediaíos-joen varrella. Kaupunki on Berliinin muurin sortumisen jälkeen Euroopan ainoa jäljellä oleva kahtia jaettu pääkaupunki.[1] YK valvoo kaupunkia jakavaa demilitarisoitua ”Vihreää linjaa”. Pohjoispuolella sijaitsee miehitetty turkkilainen osa ja etelässä kreikkalainen osa.[5] Rajan voi ylittää muutamista rajanylityspaikoista.[1]
Nikosian ytimessä on vanhakaupunki, jota ympäröivät venetsialaisaikaiset, 1500-luvulla rakennetut kaupunginmuurit. Muurien pituus on noin 4,5 kilometriä. Muureissa on 11 bastionia ja kolme porttia. Vanhankaupungin ympärillä on uusi kaupunki, ja sen ympärille Mesaorían tasangolle levittäytyvät laajat esikaupungit.[1] Kyproksen tasavallan puoleisen Nikosian suurkaupunkialueen väkiluku on 244 200[3] ja Pohjois-Nikosian suurkaupunkialueen väkiluku 82 539, mikä tekee koko Nikosian metropolialueen väkiluvuksi 326 739 (2011). Pohjois-Kyproksen väestöstä yli puolet asuu Pohjois-Nikosiassa.[1]
Etäisyys Nikosiasta Famagustaan saaren itärannikolle on noin 62 kilometriä,[6] Lárnakaan kaakkoisrannikolle noin 45 kilometriä,[7] Limassoliin etelärannikolle noin 85 kilometriä[8] ja Páfokseen lounaisrannikolle noin 148 kilometriä.[9]
Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuut, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 37,5 astetta. Kylmintä on joulukuusta maaliskuuhun, jolloin alin lämpötila käy 10 asteen alapuolella. Sateisin kuukausi on tammikuu; koko vuoden sademäärä jää 325 millimetriin.[10]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikin aikana kaupunki tunnettiin nimillä Leukosia (Λευκωσία) ja Leukusia (myös Leukousia, Λευκουσία), mikä on säilynyt kaupungin nykyisessä kreikkalaisessa nimessä. Se ei ollut kaupunkivaltio eikä kuulunut saaren merkittävien kaupunkien joukkoon.[11]
Leukosiasta tuli pääkaupunki keskiajalla 900-luvun loppupuolella, ja se kasvoi tuolloin nopeasti, kun levottomina aikoina saaren asukkaat halusivat välttää rannikolla sijainneita kaupunkeja ja siirtyivät mieluummin sisämaahan turvaan. Lusignanin hallitsijasuvun Kyproksen kuninkaat pitivät kaupungissa hoviaan vuodesta 1192. Venetsialaiset valloittivat saaren ja kaupungin vuonna 1489 ja osmanit vuonna 1571. Nimi Nikosia (Nicosia) tuli käyttöön Lusignanien hallituskaudella.
Nikosiasta tuli jaettu kaupunki Turkin vallattua saaren pohjoisosan vuonna 1974. Nykyisin liikkuminen kaupungin etelä- ja pohjoisosan välillä on aikaisempaa helpompaa.[1]
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikosian kreikkalaispuolen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa vanhakaupunki ja sen muurit ja portit, Pyhän Johannes Teologin katedraali (Ágios Ioánnis), Panagía Chrysaliniótissan kirkko, Trypiótiksen kirkko eli Arkkienkeli Mikaelin kirkko (Archángelos Michaíl Trypiótis), Arkkipiispan palatsi, kunnantalo (”kaupungintalo”), Chatzigeorgákis Kornésioksen talo sekä Omarin moskeija. Merkittävimmät museot ovat Kyproksen museo, joka on saaren tärkein arkeologinen museo, sekä Levéntis-museo (Levénteion kunnallinen museo), vapaustaistelun museo, nykytaiteen museo ja kansantaiteen museo.[1]
Pohjois-Nikosian nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa moskeijoiksi muutetut goottilaistyyliset kirkot, kuten Selimin moskeija (entinen Agía Sofía) ja Haydarpaşan moskeija (entinen Agía Kateríni), sekä basaarit ja turkkilaiset kylpylät.[1]
Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nikosiassa toimivat sekä Nikosian yliopisto, Kyproksen yliopisto että Kyproksen kansainvälinen yliopisto.
Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteistyökaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moskova, Venäjä (2000)
Nicosia, Sisilia, Italia (2000)
Qingdao, Kiina (2001)
Ateena, Kreikka
Helsinki, Suomi (2003)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Micuła, Grzegorz & Micuła, Magdalena: Cyprus, s. 113–123, 129–131. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK. ISBN 987-1-40535-324-3.
- ↑ Αποτελέσματα Απογραφής Πληθυσμού, 2011 (Väestönlaskennan tulokset) Στατιστική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας (Kyproksen tasavallan tilastokeskus). Arkistoitu 19.10.2020. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ a b Cyprus: Municipalities and Communities Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Cyprus: Northern Cyprus Citypopulation.de. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Nicosia Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.4.2013.
- ↑ From Nicosia to Famagusta Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Nicosia to Larnaca Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Nicosia to Limassol Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ From Nicosia to Paphos Distance Calculator. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ Climatological Information (Athalassa) WMO. Viitattu 18.4.2013.
- ↑ Smith, William: ”Leucosia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikosia Wikimedia Commonsissa
- Δήμος Λευκωσίας. Nikosian (Lefkosían) kreikkalaisen kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
- Lefkoşa Türk Belediyesi. Nikosian (Lefkoşan) turkkilaisen kunnan verkkosivut. (turkiksi)
| Famagustan alue |
Agía Nápa · Akanthoú · Derýneia · Famagusta (Ammóchostos) · Lefkónoiko · Lýsi · Paralímni · Sotíra |
|---|---|
| Kyrenian alue | |
| Lárnakan alue |
Aradíppou · Athiénou · Dromolaxiá-Meneoú · Lárnaka · Léfkara · Livádia |
| Limassolin alue |
Ágios Athanásios · Germasógeia · Káto Polemídia · Limassol (Lemesós) · Mésa Geitoniá · Ýpsonas |
| Nikosian alue |
Ágios Dométios · Aglantziá · Dáli · Égkomi · Géri · Kythréa · Lakatámeia · Latsiá · Mórfou · Nikosia (Lefkosía) · Stróvolos · Tséri |
| Páfoksen alue |
Geroskípou · Páfos · Pégeia · Póli |