Leon Wilkeson

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leon Wilkeson
Syntynyt 2. huhtikuuta 1952
Newport, Rhode Island, Yhdysvallat
Kuollut 27. heinäkuuta 2001 (49 vuotta)
Ponte Vedra Beach, Florida, Yhdysvallat
Aktiivisena 1966–2001
Tyylilajit Southern rock
Ammatit muusikko, lauluntekijä
Soittimet bassokitara
Yhtyeet Lynyrd Skynyrd, The Rossington-Collins Band, The Allen Collins Band
Levy-yhtiöt MCA Records
MusicBrainz

Leon Russell Wilkeson (2. huhtikuuta 195227. heinäkuuta 2001) oli yhdysvaltalainen basisti, joka oli Lynyrd Skynyrd -yhtyeen pitkäaikainen jäsen. Hän liittyi yhtyeeseen vuonna 1972 ja selvisi lento-onnettomuudesta, johon yhtye lokakuussa 1977 joutui.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leon Wilkeson syntyi Newportin kaupungissa Rhode Islandissa mutta varttui Jacksonvillessä Floridassa. Teini-iässä Wilkeson oli suuri Beatlesin fani ja opetteli soittamaan bassoa Paul McCartney esikuvanaan. Hän soitti koulun yhtyeessä, kun opiskelijatoveri kertoi veljensä etsivän basistia yhtyeeseen. Veli osoittautui Donnie Van Zantiksi, jolla oli yhtye nimeltä Collegiates. Koulumenestyksensä romahdettua Wilkeson kuitenkin jätti yhtyeen. Hän kehitti edelleen soittotaitojaan ja otti uusia esikuvia, joita olivat basistit Jack Bruce, John Paul Jones, Jack Casady, Phil Lesh ja Berry Oakley. 1970-luvun alussa Wilkeson oli tunnettu basisti Jacksonvillen musiikkipiireissä. Paikallinen yhtye nimeltä Lynyrd Skynyrd tarvitsi basistia Greg T. Walkerin erottua, jolloin Wilkeson liittyi hänen tilalleen. Lynyrd Skynyrdin laulajana oli Donnie Van Zantin veli Ronnie Van Zant, joka oli tullut Wilkesonille tutuksi Collegiatesin aikana.

Lynyrd Skynyrd oli saanut 1972 levytyssopimuksen MCA Recordsilta ja valmistautui levyttämään. Wilkeson ilmoitti yllättäen olevansa liian nuori kiertämään ja lähti yhtyeestä. Paremmin kitaristina tunnettu Ed King korvasi Wilkesonin ja soitti bassoa yhtyeen ensialbumilla Pronounced Leh-Nerd Skin-Nerd. Ronnie Van Zant ei ollut tyytyväinen Kingin soittotaitoihin ja suostutteli Wilkesonin palaamaan. Wilkeson ehti debyyttialbumin kansikuviin, vaikka ei soita sillä.

Aktiivisen kiertämisen ja levyttämisen ansiosta Lynyrd Skynyrdistä tuli menestyneimpiä yhtyeitä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Wilkesonilla oli tapana pitää esiintyessään päässä erilaisia värikkäitä hattuja ,ja hän sai siksi lempinimen "Mad Hatter". Myöhemmin hän sai vielä lempinimen "Cat In The Hat", kun hän oli selvinnyt lento-onnettomuudesta ja useista sairauksista.

Wilkeson sai vakavat vammat Lynyrd Skynyrdia kuljettaneen lentokoneen jouduttua onnettomuuteen 20. lokakuuta 1977 Mississippissä. Hänen leukansa, oikea kätensä ja toinen jalkansa murtuivat ja rintakehä oli lähes murskautunut. Sairaalassa Wilkesonin sydän pysähtyi kolme kertaa, ja hänet julistettiin kerran jo kuolleeksi. Lopulta hän selvisi, mutta joutui opettelemaan uuden bassonsoittotavan, sillä hän ei saanut kättään suoraksi.

Lento-onnettomuudessa kuolivat Ronnie Van Zant, ja kaksi muuta jäsentä ja eloon jääneet eivät halunneet jatkaa. Heidän kokoontuessaan tammikuussa 1979 esiintymään Charlie Danielsin Volunteer Jamissa Wilkeson ei vielä pystynyt soittamaan, sillä hän kävi fysioterapiassa saadakseen oikean käden toimimaan. Myöhemmin vuonna 1979 kitaristit Gary Rossington ja Allen Collins perustivat The Rossington-Collins Bandin, johon Wilkeson liittyi. Yhtyeen hajottua Wilkeson soitti Collinsin omassa Allen Collins Band -yhtyeessä sekä kristillisessä rock-yhtyeessä Vision, jossa soitti myös kosketinsoittaja Billy Powell.

Kun lento-onnettomuudesta tuli vuonna 1987 kuluneeksi kymmenen vuotta, Lynyrd Skynyrd perustettiin uudelleen Johnny Van Zantin toimiessa laulajana. Kokoonpanossa oli viisi alkuperäisjäsentä, Wilkeson mukaanlukien. Paluukiertue oli menestys, ja yhtye jatkoi toimintaansa levyttäen uusia albumeja.

1990-luvun alussa Ed King löysi vertavuotavan Wilkesonin nukkumasta Lynyrd Skynyrdin kiertuebussista. Wilkesonin kurkku oli viilletty auki, ja hänet vietiin sairaalaan. Wilkeson selvisi tapauksesta, mutta on edelleen epäselvää, kuka häntä oli puukottanut. Kesällä 1994 Wilkeson sairasti maksakirroosin eikä päässyt yhtyeen keikoille.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilkeson löytyi 27. heinäkuuta 2001 floridalaisesta hotellihuoneesta kuolleena. Hän oli 49-vuotias. Kuoleman aiheuttivat pitkään jatkuneet keuhko- ja maksasairaudet. Hautajaiset olivat Jacksonvillessä 1. elokuuta 2001. Wilkesonin hauta sijaitsee Riverside Memorial Park -hautausmaalla. Hänen kuolemansa vuoksi Lynyrd Skynyrdin joutui vaikeaan tilanteeseen, sillä jäsenet olivat sopineet Ronnie Van Zantin lesken kanssa, että kokoonpanossa kuuluu olla kolme alkuperäistä jäsentä, jotta Lynyrd Skynyrd -nimeä voi käyttää. Wilkesonin kuoltua heistä olivat jäljellä enää Gary Rossington ja Billy Powell. Van Zantin leski kumosi tämän sopimuksen, ja yhtye jatkoi toimintaa Ean Evansin liityttyä Wilkesonin seuraajaksi. Hän oli tuurannut sairastellutta Wilkesonia jo tämän vielä eläessä.

Lynyrd Skynyrdin vuoden 2003 studioalbumilla Vicious Cycle on Wilkesonille omistettu kappale "Mad Hatter".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Leon Wilkeson