Lauri Koivisto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri Koivisto vuonna 1962

Lauri Emil Koivisto (15. toukokuuta 1893 Ylistaro23. joulukuuta 1978 Seinäjoki) oli suomalainen yrittäjä ja liikemies, joka tuli tunnetuksi Etelä-Pohjanmaan autokaupan keskeisenä hahmona 1930-luvulta 1970-luvulle. Hän toimi 1920-luvun lopulla perustamansa seinäjokelaisen L. Koiviston Autoliike Oy:n toimitusjohtajana koko sen toiminta-ajan 1927–1974 ja perusti myös autokoritehdas Penkon. 1950-luvulla hän omisti hetken aikaa Opel-tuotemerkin. Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen 1960.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivisto syntyi Ylistaron Untamalassa. Käytyään muutaman vuoden oppikoulua Kristiinassa hän kävi Vaasan kauppakoulun 1913–1914. Liikeuransa hän aloitti töysäläisen kauppias Nestori Hautalan renkinä, työskenteli sitten osuuskaupoissa Pyhäjärvellä ja Teuvalla ja vuodet 1921–1926 pietarsaarelaisen J. A. Holmin tupakkatehtaan edustajana.[1]

Oman yrittäjäuransa Koivisto aloitti ostamalla Seinäjoen Soitin- ja Paperikaupan. Sen sivussa hän alkoi tehdä myös autokauppaa, joka tuohon aikaan tarkoitti lähinnä kuorma-autoja. Kolmen muun osakkaan kanssa hän perusti vuonna 1927 Seinäjoen Auto Oy:n, jonka hän jo pian omisti kokonaan. Yritys oli lähellä konkurssia 1930-luvun lamavuosina, mutta ainoa velkoja General Motors oli pitkämielinen. Sotavuosina Koivisto perusti Penko Oy:n valmistamaan autojen ”häkäpönttöjä” eli puukaasuttimia. Asemasodan aikana Penko siirtyi Sortavalaan varustamaan Suomen armeijan autoja. Sotien jälkeen Penkosta tuli erikoisajoneuvojen korien valmistaja.[1]

Vasta sotien jälkeen Koiviston autoliike alkoi nopeasti kasvaa yhden miehen yrityksestä maakunnan johtaviin kuuluvaksi autokaupaksi. Vuonna 1955 Koivisto osti Neuvostoliiton sotasaaliiksi saksalaisilta ottaman Opel-tuotemerkin ja myi sen edelleen päämiehelleen General Motorsille. Vuoteen 1963 mennessä Koivisto omisti jo 13 autoliikettä, jotka korjaamoineen työllistivät noin 300 ihmistä. L. Koiviston Autoliike toimi vuoteen 1974 ja Koiviston pojan Pentti Koiviston johtama Penko Oy vuoteen 1985.[1]

Koivisto toimi omien yritystensä ohella parikymmentä vuotta Seinäjoen kauppalan kunnallispolitiikassa sekä kymmenissä luottamustehtävissä liike-elämän järjestöissä. Hän oli perustamassa Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja Pienteollisuusliittoa, Etelä-Pohjanmaan kauppakamaria ja Seinäjoen Oriyhdistystä. Hän toimi myös muun muassa Untamalan Saha Oy:n johtokunnan puheenjohtajana, Lakeuden Risti -kirkon rakennustoimikunnassa ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston hallituksessa. Hän vaikutti Seinäjoen kauppakoulun perustamiseen 1952 ja Vaasan kauppakorkeakoulun syntymiseen 1966. Hänen yhteiskunnallinen vaikutuksensa jatkuu Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston piirissä toimivan Oili ja Lauri Koiviston rahaston myötä.[1]

Lauri Koiviston ja hänen puolisonsa Olga Siviä Jatkolan poika Erkki Koivisto (1927–2012) oli Tampereen yliopiston radiologian professori.[2][1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Möttönen, Tuomas: Kauppaneuvos Lauri Koivisto (1893–1978). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (maksullinen)
  2. Erkki Koivisto, HS Muistot. Viitattu 7.6.2016.
  3. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 280-281. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.