Länsivaltojen ja Venäjän välinen kriisi 2014–

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Länsivaltojen ja Venäjän välinen kriisi 2014- on Ukrainan kriisistä alkanut Venäjän ja länsivaltojen välisen jännitteen kasvu. Länsi pelkäsi Venäjää ja Venäjä pelkäsi länttä. Venäjän uskottiin lännessä tavoittelevan moninapaista maailmaa, jossa pienet valtiot kuuluivat jonkin suurvallan etupiiriin. Tämä loi kylmää sotaa muistuttavan tilanteen. Jo 2000-luvulla jännitettä lisäsivät Naton itälaajeneminen, Ukrainan oranssi vallankumous ja ohjuskilpihanke, jotka oli Venäjän mielestä suunnattu sitä vastaan. Ukrainan kriisi käynnisti lännen talouspakotteet Venäjää vastaan, mihin Venäjä vastasi omilla pakotteillaan. Venäjä pyrki palauttamaan menetetyn suurvalta-asemansa[1]. Länsivallat ja Venäjä ajautuivat kiistaan Syyriassa, missä idän ja lännen oli tarkoitus taistella yhdessä Isisiä vastaan. Venäjän nationalistit tukivat lännessä pieniä nationalistiryhmittymiä.

Molemmat suurvallat syyttelivät toisiaan Ukrainan kriisin osallisiksi. Venäjältä tuli vapaaehtoisjoukkoja auttamaan Ukrainan kapinallisia ja Natolta kouluttajia tukemaan Ukrainan hallitusta. Venäjä lisäsi ydinaseita kuljettavien sukellusveneidensa ja lentokoneidensa partiointia. Se aktivoi muutenkin lentotoimintaansa Itämerellä. Länsi sijoitti joukkojaan Baltiaan ja uhkasi sijoittaa jatkossa lisää Itä-Eurooppaan. Venäjän mielestä Euroopassa vallitsi laaja "russofobia".

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aattelliset erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Venäjä että länsimaat ovat kapitalistisia, toisin kuin aiemman kylmän sodan aikana. Mutta hallintomalleissa ja ajattelussa on silti suuria eroja. Venäjä on vanhoillinen yhden johtajan maa, jossa sananvapautta ei kunnioiteta. Länsimaat ovat kansanvaltaisempia ja vapaamielisempiä[2]. Venäjällä valtio on alkanut suosia ortodoksikirkkoa, ja kovan linjan kansallismielisyys on ollut maassa nousussa[3]. Venäjällä on eurasianistisia ajattelijoita, joiden mukaan Venäjä on mantereen mahtavin valtio ja länsi on rappeutumassa[4]. Niinpä Venäjä on arvoja myöten lännen vastakohta[5].

Venäjän imperialismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä elää halu tehdä maasta aluellisesti suuri. Lopullinen tavoite on kukistaa Yhdysvallat maailmanmahtina[6]. Kylmä sota luhisti Neuvostoliiton imperiumin, jossa venäläisellä kansalla oli keskeinen merkitys. 90-luvulla räyhäkansallismielisenä pidetty Vladimir Zhirinovski puhui näkyvimmin suuren Venäjän palauttamisen tarpeesta. Moni ajattelee Venäjällä, että Neuvostoliiton hajottaminen oli virhe. Venäläisiä jäi paljon lähiulkomaihin, jotka olivat aiemmin Neuvostoliiton osia[7]. Joillain venäläisillä oli taipumus syyttää länttä neuvostoimperiumin hajoamisesta[8]. 2000-luvulla eurasianisti Alexandr Dugin ennusti maansa hyökkäävän Georgiaan ja Krimille.

Naton laajentuminen itään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monia Itä-Euroopan maita liittyi natoon kylmän sodan päätyttyä. Venäjän meielestä länsi lähestyi sen rajoja uhkaavasti.

Uusi kylmä sota alkoi Naton laajenemisesta itään. Vuonna 2004 Baltian maat liittyivät EU:hun ja Natoon. Tämä ja Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004 synnytti Venäjän valtaeliittiin pelon siitä, että samantapainen vallankumous voisi syöstä sen vallasta lännen tuella[9]. Vuonna 2007 Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Munchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, jossa syytti Natoa kilpavarustelun lietsomisesta laajentumalla entisen Neuvostoliiton osatasavaltoihin asti. Putinin mukaan Venäjä ei suostuisi kylmän sodan häviäjäksi ja ettei sitä voisi enää sivuuttaa, kun kansainvälisessä politiikassa tehdään päätöksiä.[10].

Venäjän–Georgian sota vuonna 2008 kiristi jännitteitä maiden välillä. Lännen vuonna 2010 esittämä ajatus sijoittaa torjuntaohjuksia Puolaan[11] oli Venäjän mielestä uhka sille[12], ja länsi peruikin Pohjois-Koreaa vatsaan suunnatun kilven viimeisen vaiheen. Myös Syyrian sisällissodasta käydyssä keskustelussa näkyi suurvaltojen, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton perillisen Venäjän vastakkaisasettelu.

Venäjän presidentti Putin sanoi 18. joulukuuta 2014, että Naton itälaajeneminen vastaa Berliinin muurin rakentamista. Länsi piti Putinin mielestä itseään voittajina. Putin myös sanoi länsimaiita imperiumiksi, joka pitää muita maita vasalleinaan[13]

Putin allekirjoitti 1. tammikuuta 2016 turvallisuustrategian, jonka mukaan länsi uhkaa maan itsenäistä sisä- ja ulkopolitiikkaa, koska pyrkii toimimaan Venäjää vastaan. [14] Ulkoministeri Lavrov syytti välien huononemisesta Barack Obaman hallintoa[15].

Naton ohjuskilpi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato päätti rakentaa ohjuskilven Itä-Eurooppaan lähinnä Iranin ja Pohjois-Korean uhan takia. Venäläisten mielestä pelote tekisi tyhjäksi heidän ydinpelotteensa, ja rikkoisi kauhun tasapainon. Tämän takia Venäjän asevoimat uhkasivat mm Tanskaa ydinaseilla[16].

Naton mukaan ohjuskilpi ei missään tapauksessa suojaisi suurvaltojen tekemältä isolta ydinhyökkäykseltä, koska pystyisi torjumaan vain vähän ohjuksia.

Venäläiset poliitikot raivostuivat, kun Nato sijoitti Romaniaan ohjuskilpeen kuuluvan SM3-ohjuspuolustuspatterin[17]. Iranin ohjukset kantoivat kehittelyherkenä noin 2000 km, vain Euroopan reunalle. Järjestelmä on suunniteltu torjumaan alle 6000 km kantavia ohjuksia[18].

Venäjän presidentti Putin sanoi ohjuspuolustushannkkeen olevan askel kohti uutta varustelukilpaa. Putin sanoi, ettei Venäjä lähde varustelukilpaan mukaan, mutta muokkaa armeijansa hankkeita. Putin katsoi Iranin ydinuhan väistyneen, koska maa allekirjoitti sopimuksen jossa kieltäytyi hankkimasta ydinaseita.[19].

Ukrainan kriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurvaltojen välit kiristyivät pahoin ja keskinäinen epäluulo lisääntyi vuonna 2014 Ukrainan vallankumouksen, Krimin ja Itä-Ukrainan kriisien takia. Kun Venäjä keväällä 2014 kaappasi Krimin itselleen, länsi vastasi talouspakotteilla. Venäjä katsoi Ukrainan vallankumouksen olevan lännen juoni Ukrainan kääntämiseksi pois Venäjän johtamasta talousliitosta. Se katsoi myös olevan osa Venäjää vastaan suunnattua Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n harjoittamaa geopoliittista peliä. Länsimaat puolestaan katsoivat Venäjän liittäneen Krimin niemimaan alueeseensa laittomasti ja käyvän peitettyä sotaa Itä-Ukrainassa maan laillista keskushallitusta vastaan. Yhdysvaltain presidentti Obama luokitteli Venäjän ebolan ja Isisin kaltaiseksi uhaksi[20]. Venäjän valtaeliitti pelkäsi myös lännen ajavan maata kohti vallankumousta. Putin sanoi 27. syyskuuta 2015 CBS-televisioyhtiön haastattelussa Yhdysvaltojen aiheuttaneen Ukrainan vallankumouksen. Hän myös sanoi Venäjän ja Yhdysvaltojen välien olevan melko huonot, ja piti tätä Yhdysvaltojen syynä[21].

Syyrian sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä on tukenut perinteiesti Syyrian hallitusta. Maassa vuonna 2011 puhjenneessa sisällissodassa Venäjä on YK:ssa pyrkinyt tukemaan Assadin hallitusta. Länsi on tukenut maltillisiksi katsomiaan kapinallisryhmiä, mutta näiden ja ääri-islamilaisten raja Syyriassa on liukuva. Lännen aseapua maltillisille kapinallislle on päätynyt myös jyrkän linjan islamisteille. Venäjä on syyttänyt länttä yhteistyöhaluttomuudesta "taistelussa terrorismia vastaan". Venäjä siirsi syksyllä ilmatorjuntaohjuksia Syyriaan. Länsi tuomitsi Venäjän asevoimien sotatoimet Syyriassa, koska ne aiheuttivat myös siviiliuhreja. Venäjä ja Kiina estivät turvallisuusneuvoston lausunnon, jossa tuomittiin Syyrian hallituksen tekemät Aleppon pommitukset. Venäjä tuomitsi huhtikuussa 2017 Yhdysvaltain risteilyohjusiskun syyrialaiseen

lentotukikohtaan, vaikka iskun vaiheuttamat vauriot olivat loppujen lopuksi melko vähäiset. Iskun syynä oli se, että Yhdysvaltain ja YK:n mukaan Syyria käytti kapinallisiin kiellettyä hermokaasua, tappaen mm. kymmeniä naisia ja lapsia. Venäjä katkaisi vähäksi aikaa yhteistyön ilmatörmäysten välttämiseksi Syyriassa . Venäjä myös esti päätöslauselman, jossa olisi vaadittu Syyrian hallitusta yhteistyötä kemikaali-iskun tutkimuksessa[22].

Joitain Venäjän ja lännen toimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouspakotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaat vastasivat maaliskuusta 2014 alkaen talouspakottein Venäjän tekemään Krimin kaappaukseen ja siihen, että Venäjältä tuli tukea Itä-Ukrainan kapinallisille. Venäjä vastasi heinäkuusta 2014 alkaen omilla vastapakotteilla kieltämällä elintarvikkeiden tuontia länsimaista.

Sotaharjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Venäjä että Nato järjestivät sotaharjoituksia ja kiristivät osaltaan turvallisusupoliittista tilannetta Euroopassa[23].

Venäjän lisääntynyt aktiivisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän ydinasevoimien partiointi kylmän sodan tasolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato sijoitti asevoimiaan Baltian maihin Ukrainan kriisin takia. Ilmeisesti vastauksena tähän Venäjän lentokoneet alkoivat lennellä aktiivisemmin[24]. Venäjä ilmoitti että sen pommikoneet alkavat partioida lähellä Yhdysvaltoja[25]. Ilmavoimien aktiivisuus lisääntyi myös Japanin seuduilla[26]. Maan sukellusveneet alkoivat vuonna 2014 taajemmin partioida Jäämerellä[27].

Venäläisten tekemät ilmatilaloukkaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän lentokoneet loukkasivat useasti Euroopan maiden[28], mm Suomen ilmatilaa[29][30]. Ne tekivät muutenkin länsimaisten kohteiden lähellä uhkaaviksi tulkittavia liikkeitä[31][32]. Joulukuussa 2014 venäläiset sotilaskoneet ruuhkauttivat Itämeren yllä olevan ilmatilan[33][34] jopa aiheuttaen vaara siviilikoneille. Toisaalta venäläiset olivat tehneet näitä kaupunkien lähestymisiä aiemminkin[35]. Venäjän puolustusministeriö kiisti väitetyt ja todetut ilmatilan loukkaukset[36][37].

Venäläiset uhkasivat ydinaseilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä sijoitti jo ennen Ukrainan kriisä kaliningradiin lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia. Tämä oli vastaus siihen, ettei länsi kuunnellut Venäjää turvallisuuspoliittisissa kysmyksissä[38]. Venäläiset uhkasivat toistuvasti ydinaseiden käytöllä Ukrainan kriisin aikana[39][40], mm jos Krimia yritetään palauttaa tai Nato tuo joukkoja Baltiaan[41]. Venäjä ilmoitti vastauksena Naton raskaan kaluston siirtoon Itä-Euroopassa kasvattavansa asearsenaaliaan kymmenillä mannertenvälisillä ohjuksilla[42]. Maa päätti otata uudelleen käyttöön ydinasein lastatut junat, joiden tarkoitus oli estää tai vaikeutata ohjusten tuhoamista laukaisupaikoilleen mahdollisessa ydinsodassa[43].

Venäläiset vahvistivat armeijaansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän armeija varautui Ukrainan ja Baltian maiden suunnasta tulevaan uhkaan perustamalla 1. panssariarmeijan, joka oli määrä varustaa uudella kalustolla[44].

Tiedotussota ja kyberhyökkäykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä Pieterissa toimi trollitehdas, joka sulki ovensa. Venäläiset hakkerit joko valtion käskystä tai vapaaehtoisesti tekivät erilaisia kyberhyökkäyksiä länsimaihin Putinin mukaan Yhdysvaltain mararskuun vaaleihin sotkeutunet hakkerit voivat olla mistä vain. Putin kertoi yksitysten venäläisten hakkerien

ehkä tehneen ja aikovan tehdä kyhyökkäyksiä länteen, mutta sanoi ettei Venäjän hallitus tee sellaista[45][46]. Ukrainalaiset hekkerit hakkeroivat joitain Venäjän viranomaisia[47].

Länsimaiden reaktio Venäjän uhkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato sijoitti joukkoja Baltiaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato ei ollut aiemmin sijoittanut joukkojaan Saksan itäpuolelle, mistä oli sovittu Venäjän kanssa. Ukrainan kriisi muutti Natonkin mielestä tilanteen[48]. Nato sijoitti tilapäisiä joukkoja Baltian maihin, joissa oli suuria venäläisvähemmistöjä. Nämä maat pelkäsivät Venäjän lietsovan siellä levottomuuksia, tai mahdollista Venäjän suoraa aggressiota. Kaikki Baltian maat pyysivät pysyvää alle tuhannen miehen Nato-joukkojen sijoitusta kohunkin maahan[49].

Valmiuden nosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato irtautui huhtikuussa 2014 rauhankumppanuudesta Venäjän kanssa[50]. Nato vahvisti valmiusjoukkojaan[51] ja loi syksyllä 2014 uudet muutaman tuhannen miehen "keihäänkärkijoukot"[52].

Naton sotilasapu Ukrainalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nato lähetti keväällä 2015 kouluttajia Ukrainaan, mitä Venäjä paheksui. Nato päätti varastoida raskasta aseistusta Baltiaan kesäkuun puolivälissä[53].

Pohjoismaiden reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaat tiivistivät sotilasyhteistyötään, julistaen kuitenkin, ettei tarkoituksena ollut reagoida Venäjän uhkaan.

Suomen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi tuomitsi Krimin liittämisen Venäjään[54]. Suomi ajautui epämääräiseen poliittiseen ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen, koska oli EU:n pakoterintamassa, muttei halunnut oman taloudellisen etunsa vuoksi niin jyrkkiä pakotteita kuin muut länsimaat. Venäjä ilmoitti, ettei Suomen tule liittyä Natoon. Suomessa koettiin Venäjän uhkaavan maan turvallisuutta tapauksessa jossa lännen ja Venäjän jännitys kiristyisi edelleen. Suomi lähetti keväällä 2015 reserviläisille kirjeen, jossa neuvottiin sodan ajan sijoituspaikka. Jotkut ulkomaiset asiantuntijat tulkitsivat reaktioksi Ukrainan kriisin ja sen mahdolliseen laajenemiseen[55][56] ja kasvaneeseen jännitteeseen[57]. Suomen puolustusvoimien mukaan reserviläiskirje perustui vuoden 2013 uudistukseen, ei Ukrainan kriisin luomaan jännitteeseen.

Venäjän presidentti Putin sanoi presidentti Niinistölle, että Suomen ei pidä liittyä Natoon[58]. Suomi pyrki vuonna 2017 kasvattamaan sodanajan vahvuuttaan[59].

Russofobia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset tahot pitivät monia ukrainalaisia ja läntisiä reaktioita Venäjää kohtaan russofobiana[60].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sotahistorian dosentti: Kylmä sota on palannut, Suomelta jäänyt merkit huomaamatta
  2. Lännen ja Venäjän suhteet palaamassa "Pitkään sähkeeseen
  3. Uskonnonvapaus vaihtelee Venäjällä alueittain
  4. Putinismin ideologi: Suomi kuuluu Venäjän imperiumiin
  5. Putinin Venäjän uusi doktriini
  6. Putinin Venäjän uusi doktriini | Suomen Sotilas www.suomensotilas.fi. Viitattu 10.12.2016.
  7. Valtiollistava Venäjä tekee virheen Talouselämä. Viitattu 9.12.2016.
  8. Gorbatsov Neuvostoliiton hajoamisesta: "Älkää sysätkö vastuuta lännen niskaan" Viitattu 9.12.2016.
  9. Tutkijat HS:lle: Se yllätys muutti Putinin pysyvästi Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 20.12.2014
  10. Teppo Tiilikainen: Helsingissä esiintyvä Aleksandr Dugin: Suomi kuuluu Venäjän imperiumii (Kappale Putinin traumat) Suomenkuvalehti.fi. 17.5.2014. Viitattu 18.6.2015.
  11. Pääkirjoitus: Edessä uusi kylmä sota?
  12. [http://finnish.ruvr.ru/news/2014_12_18/USA-muodostaa-uhkan-Venajalle-5816/ USA muodostaa uhkan Venäjälle Lue lisää: http://finnish.ruvr.ru/news/2014_12_18/USA-muodostaa-uhkan-Venajalle-5816/]
  13. Putin: Naton itälaajentuminen vastaa Berliinin muurin rakentamista
  14. Nato ja "värivallankumoukset" uhkina Venäjän turvallisuusstrategiassa Viitattu 2.1.2016.
  15. Venäjän Lavrov syyttää Yhdysvaltoja ryssävihasta – "Kansallinen turvallisuutemme uhattuna" Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2016.
  16. Venäjän ydinaseuhittelu vie tuntemattomille vesille. HS 19.4.2015.
  17. Kreml raivostui ohjuspuolustusjärjestelmästä, sanoo uhaksi Venäjälle (html) Verkkouutiset. 12.5.2016. Viitattu 13.5.2016. suomi
  18. [yle.fi/uutiset/kiistelty_naton_ohjuspuolustus_otettiin_kayttoon__onko_se_uhka_venajalle/8877309 Kiistelty Naton ohjuspuolustus otettiin käyttöön – onko se uhka Venäjälle?] (html) Yle uutiset ulkomaat. 12.5.2016. Viitattu 13.5.2016. suomi
  19. Putin: Naton ohjuskilpi on askel kohti varustelukilpaa (html) Yle uutiset ulkomaat. 13.5.2016. Tass, Reuters. Viitattu 13.5.2016. suomi
  20. Obama: Venäjän aggressio Ukrainassa uhka maailmalle. IS.
  21. Putin ja Obama puhuivat pitkään – Näin Putin kuvaa tapaamista
  22. Venäjä esti jälleen YK:n Syyria-päätöslauselman Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2017.
  23. Raportti: Venäjä ja USA harjoittelevat sotaa toisiaan vastaan. MTV3 12.08.2015.
  24. Nato-kenraali: Venäjän koneet eivät käyneet vahingossa Suomen ilmatilassa. HS 29.5.2014.
  25. [1]
  26. Venäjä kertoi alkavansa partioida pommikoneilla lähellä Yhdysvaltain aluevesiä Yle 12.11.2014.
  27. Venäjän ohjussukellusveneet lisänneet partiointia Jäämerellä
  28. Venäjän koneita kävi lähellä Britannian ilmatilaa – Brittihävittäjät nousivat ilmaan Yle 14.4.2015
  29. [http:/www.ts.fi/uutiset/kotimaa/670207/Rajavartiosto+Venalaiset+lentokoneet+Suomen+puolelle+siviilikoneen+statuksella Venäläiset Suomen puolelle siviilikoneen statuksella]. Turun Sanomat 29.8.2014.
  30. Venäläinen lentokone kävi Suomen puolella. Kymen Sanomat 25.8.2014.
  31. [2]
  32. [3]
  33. [4]
  34. [5]
  35. [6]
  36. [finnish.ruvr.ru/news/2014_12_10/Venajan-puolustusministerio-Venajan-kone-ei-loukannut-Viron-ilmatilaa-2910/]
  37. [7]
  38. Tutkija: Venäjän imperiumi iskee takaisin Yle Uutiset. Viitattu 10.12.2016.
  39. [8]
  40. [9]
  41. [10]
  42. [11]
  43. [ww.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja_kuoleman_juna-41338 Venäjä elvytti Neuvostoliiton superaseen, tässä on kuoleman juna] Verkkouutiset. 28.9.2015. Viitattu 28.9.2015. suomi
  44. [12]
  45. Putin myönsi "isänmaallisten hakkereiden" voineen tehdä kyberiskuja - vertasi taiteilijoihin Viitattu 3.6.2017.
  46. Putin myönsi "isänmaallisten hakkereiden" voineen tehdä kyberiskuja - vertasi taiteilijoihin Viitattu 3.6.2017.
  47. Putin NBC:lle: Yhdysvaltain vaaleja hakkeroineet voivat olla mistä vain - Aamulehti Aamulehti. 3.6.2017. Viitattu 3.6.2017.
  48. [13]
  49. [14]
  50. Jukka Huusko: Nato katkaisi yhteistyön Venäjän kanssa (html) Helsingin sanomat. 2.4.2014 2:00. HS. Viitattu 19.8.2015. suomi
  51. Jouko Juonala: Uudet suunnitelmat: Näin Nato vastaa Venäjän aggressioon (html) Ilta-sanomat. 5.2.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.8.2015.
  52. Mikko Vesa: Nato vastaa Venäjän uhkaan - perustaa "keihäänkärkijoukot" Ilta-Sanomat. 2.9.2014. IS. Viitattu 19.8.2015. suomi
  53. [http://www.hs.fi/ulkomaat/a1434165719744 New York Times: Yhdysvallat sijoittaa raskasta aseistusta Baltiaan]
  54. Suomen johto tuomitsi Venäjän toimet Krimillä ts.fi. Viitattu 16.2.2017.
  55. [15]
  56. [16]
  57. [17]
  58. [18]
  59. "Perinteisen sodan mahdollisuus on palannut takaisin": Koko Suomen puolustuskykyä aiotaan parantaa mtv.fi. Viitattu 16.2.2017.
  60. Lavrov tarttui puheisiin, joiden mukaan Venäjä voisi hyökätä Suomeen: ”Houreisia väitteitä” (html) Ilta-Sanomat. 17.8.2015. IS. Viitattu 19.8.2015. suomi