Lännen lokari
Lännen lokari on amerikansuomalaisen Hiski Salomaan (oik. Hiskias Möttö) tunnetuimpia kappaleita. Laulu on hänen säveltämänsä ja sanoittamansa. Salomaa levytti sen 1. kesäkuuta 1930. Ilmestymisensä aikaan se ei ollut kovin tunnettu, mutta nousi suosioon sodan aikana Aunuksen Radiossa ja sen jälkeen rauhan aikana Metsäradiossa.[1] Myös Tapio Rautavaara muisteli löytäneensä "Lännen lokarin" Suomen Aseveljien Liiton levyvarastosta sodan aikana ja soittaneensa sitä Maaselän Radiossa, jossa hän toimi kuuluttajana. [2] Columbia Recordsin alkuperäislevytyksellä (Columbia 3158 F) harmonikkaa soittaa Willy Larsen. [3]
"Lännen lokari" on unelmanomainen kuvaus suureen maailmaan saapuneen siirtolaisen elämästä, eikä siinä juuri kuvata siirtolaisten arkea eikä varsinkaan sen raskautta, kuten monissa muissa Salomaan ralleissa. Pikemminkin esiin tulee suomalaisen sisun olemus: laulaja vakuuttaa, että ahkera ja työteliäs suomalainen pärjää vaikka missä, ja lopuksi hän saa aherruksestaan palkkion.[4]
Nimi lokari on amerikansuomessa metsuria tai metsätyömiestä tarkoittava sana. Alkuperäinen sana on englannin logger.[1] Kappaleen sanoituksessa käytetään useita amerikansuomeksi eli ”fingliskaksi” vääntyneitä sanoja:
»Täss on lokari nyt lännen risukosta
Olen kulkenu vaikka missä
Olen käynynnä Piuttissa Lousissa
Ratulaatissa Miiamissa»
"Piutti" ja "Retulaatsi" (Ratulaati) tarkoittavat Montanan osavaltiossa sijaitsevia Butten ja Red Lodgen kaivoskaupunkeja.[3] Salomaa itse ei ammatiltaan ollut metsätyömies vaan räätäli.[1]
Toisin kuin on usein luultu, Hiski Salomaa ei "Lännen lokarissa" laula omasta elämästään. Laulussa ei myöskään kerrota vain yhden metsätyömiehen kokemuksista, vaan kyseessä on laajempi viitekehys. Kiertelevät lännen metsätyöläiset olivat varsinkin 1930-luvun alun lamavuosien aikana tunnettuja kautta maan, ja laulussa Salomaa tekee tiettäväksi koko ilmiön laajuuden. Tämän osoittavat ensimmäisen säkeistön loppusäkeet "kaikkialla hulivilityttäret muistaa lännen lokareita", vaikka laulussa heitä edustaa yksi henkilö. Laulun lopussa maailmanmies ja lokari asettuu aloilleen, ja viimeisissä säkeissä Salomaa julistaa hänelle tärkeää rauhan ja vapauden sanomaa. Juuri vapaus oli paremman toimeentulon ohella aikoinaan ollut tärkein syy Salomaan lähdölle Venäjän keisarikunnan alaisena olleesta Suomesta Yhdysvaltoihin toisen sortokauden aikana.[5]
Salomaa sai sysäyksen laulun tekemiseen tavattuaan ”Iistin Iikan”, oikealta nimeltään Iikka Niemen, joka mainitaan laulun kolmannessa säkeistössä. Iikka Niemi oli muuttanut Sievistä Keski-Pohjanmaalta Amerikkaan 1900-luvun alussa, työskenteli metsätyömailla, laivoilla ja kullankaivajana ja palasi kotimaahan 1930-luvun alussa melko varakkaana miehenä. Salomaa ja Niemi tapasivat ilmeisesti kapakassa, ja paikalla oli myös kolmas suomalainen, Amerikkaa kierrellyt merimies. Niemen ja kolmannen henkilön kesken syntyi kiistaa siitä, kumpi oli nähnyt enemmän Amerikkaa ja maailmaa, ja Niemi jäi alakynteen, koska hän ei ollut käynyt Filippiineillä. Tästä sanaharkasta Salomaa sai lauluunsa paikannimet.[6]
Lännen lokari ja Hella Wuolijoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki rikkoi 1940-luvun lopulla toimittajien nähden Salomaan Lännen lokari -levyn, koska hän vihasi laulua. Wuolijoen mukaan Yleisradion arkistosta hävitettiin myös useampi levy. Anekdoottina kerrotaan, että laulua taajaan Metsäradiossa soittanut Pekka Tiilikainen olisi ottanut esiin uuden levyn ja todennut, että näitähän riittää.
Niilo Tarvajärvi kutsui vuonna 1951 Wuolijoen vieraakseen Yleisradion 25-vuotisjuhlaan Tervetuloa aamukahville -ohjelmaansa, joka lähetettiin Helsingin Pikku-Messuhallista. Tarvajärven annettua Wuolijoelle vasaran ja Lännen lokari -levyn tämä oli rikkonut sen säpäleiksi toivoen, ettei sitä enää ikinä hankittaisi Yleisradioon. Tarvajärvi totesi tämän jälkeen Tiilikaisen pyytäneen sanomaan, että Wuolijoen juuri rikkoma levy ei todellisuudessa ollutkaan Lännen lokari.[7]
Muita levyttäjiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teijo Joutsela ja Humppa-Veikot (1961)
- Vostok All Stars (1962)
- Savages (1963)
- Pertti Lumirae (1968)
- Aarno Raninen (1969)
- Jaakko Salo (1970)
- Veli-Matti Järvenpää
- Veikko Ahvenainen (1972)
- Lasse Kuusela (1976)
- Adventures (1981)
- Erkki Ertama (1982)
- Raggars (1985)
- Kai Hyttinen (1987)
- Koinurit (1990)
- Juice Leskinen (1991)
- Iin Laulupelimannit (1993)
- Tuomas Iso-Ahola (tenavatähti, 1993)
- Jope Ruonansuu (levyllä Elvis-osasto, 1992, parodia kappaleesta nimellä "Pulkkisen Jorma" ja levyllä Veljekset kuin kyljykset, 2012, parodia kappaleesta nimellä "Lännen Sukari")
- Mukutus (1994)
- Jermut (1998)
- Mika Sundqvist kokoelmalevyllä 20 parasta vuotta (2001)
- YUP (esitti kappaleen livenä Lutakossa 2001, julkaistiin DVD:llä 2004)
- Kalle Kalima (2014)
- Paleface & Laulava Unioni (2019)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toimittajat: Olli-Pekka Ihamäki, Niilo Ihamäki: Lännen Lokari Elävä arkisto: YLE. Viitattu 13.10.2009.
- ↑ Tapio Rautavaara: En päivääkään vaihtaisi pois, s. 112. Toimittanut Juha Numminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
- ↑ a b Jukka Lindfors: Lännen lokari Hiski Salomaa Elävä arkisto: YLE. Viitattu 13.10.2009.
- ↑ Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: Värssyjä sieltä ja täältä: Hiski Salomaan elämä ja laulut, s. 137. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos, 2011. ISBN 978-951-851-304-2.
- ↑ Pitkänen & Sutinen 2011, s. 137–140.
- ↑ Pitkänen & Sutinen 2011, s. 140–142.
- ↑ Yleisradion 25-vuotisaamukahvit YLEn elävässä arkistossa