Kytö (Espoo)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kytö
Saarella sijaitsevat punakeltaiset linjataulut ohjaavat liikennettä laivaväylälle.
Saarella sijaitsevat punakeltaiset linjataulut ohjaavat liikennettä laivaväylälle.
Merialue Suomenlahti
Pinta-ala 0,16 km²
Korkein kohta 10 m
Valtio
Valtio Suomi
Maakunta Uusimaa
Kunta Espoo

Kytö on entinen linnakesaari Espoossa viitisen kilometriä etelään Suvisaaristosta. Saari on metsäinen, noin 16 hehtaarin kokoinen ja noin kymmenen metrin korkuinen.[1] Saaressa on kaksi deaktivoitua rannikkotykkiä ja tulenjohtotorni.[2]

Toinen Kytön pohjoispuolella olevista luodoista, Norra Kytökärringen.

Kytö ja sitä ympäröivät luodot jäivät aikoinaan isonjaon ulkopuolelle, minkä seurauksena omistusoikeus saariin on ollut pitkään epäselvä. Venäjän armeija käytti saaria vuosina 1914–1918. Tarton rauhassa Venäjän armeijan omaisuus siirtyi Suomen valtiolle, ja siitä lähtien puolustusvoimat hallinnoi aluetta omistajan tapaan.[3]

Kun valtio vuonna 2000 luovutti Kytön Espoon kaupungille, kävi ilmi, ettei valtiolla ollutkaan riidatonta omistusoikeutta saareen. Maaoikeus päätti vuonna 2002 Kytön kuuluvan valtiolle, mutta korkein oikeus kumosi päätöksen vuonna 2005.[4] Uudessa kiinteistönmääritystoimituksessa Kytöstä muodostettiin itsenäinen tila, jonka omistusoikeus jäi erikseen selvitettäväksi.[5] Nykyään Kytö on yksityiskäytössä.[6]

Kytö lännestä nähtynä.

Kytön itäpuolella sijaitsee hehtaarin laajuinen Djupuddsklacken, joka on maankohoamisen myötä kasvanut lähes kiinni Kytöön. Saariryhmään kuuluu myös kaksi Kytön pohjoispuolista kalliosaarta, Södra Kytökäringen ja Norra Kytökäringen.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viikon nimi 11/2005: Kytö 2005. Espoon kaupunki. Viitattu 26.7.2010.
  2. Vantaan maaoikeus: Kytön saari kuuluu Espoolle MTV3.fi. 3.6.2002. Viitattu 26.7.2010.
  3. Pekka Lehtonen: Kiinteistöjärjestelmästä löytyi Kytön mentävä aukko. Tietoa maasta, 2005, nro 2, s. 8–9. Maanmittauslaitos. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.7.2010.
  4. KKO:2005:28 (Korkeimman oikeuden vuosikirjapäätös) Finlex. Ratkaisun antopäivä 1.3.2005. Viitattu 26.2.2019.
  5. Kytöstä muodostetaan uusi tila - Toimitusmiesten mielestä Edelmannit omistajia, Espoon kaupunki eri mieltä 22.9.2005. Maanmittauslaitos. Viitattu 26.7.2010.
  6. Juhani Ahlman: Rannikkolinnakkeiden tulevaisuus 2008. Uudenmaan liitto. Viitattu 7.11.2011.