Kuu (yleisnimi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yleisnimenä kuu on planeetan, kääpiöplaneetan tai pienkappaleen luonnollinen kiertolainen, eli satelliitti[1]. Kaikilla aurinkokuntamme neljällä uloimmalla planeetalla, eli kaasujättiläisillä Jupiterilla, Saturnuksella, Uranuksella ja Neptunuksella on useita kuita[2]. Näillä planeettoilla on myös renkaat[2], jotka ovat myös joukko hyvin pieniä kiertolaisia, mutta renkaankappaleita ei yleensä pidetä varsinaisina kuina. Myös kentauri-tyyppisellä pikkuplaneetalla Chariklo on kaasuplaneettojen tavoin renkaat.[3]

Teoreettisesti kuilla voi olla kuu. Kuun ja sen kuun välinen matka täytyy olla pienempi kuin ,
missä R on kuun ja planeetan välinen matka, m kuun massa ja M planeetan massa. Mikäli välimatka olisi suurempi, kuun kuu sinkoutuisi avaruuteen tai kiertämäänsä planeettaa päin. Aurinkokunnassa ei ole tunnettuja kuita, jotka kiertäisivät kuuta. Teoriassa aurinkokunnan neljä kuuta on saattanut kosmisessa historiassaan omata kiertolaisen: maan Kuu, Jupiterin Callisto ja Titus sekä Saturnuksen Japetus.[4]

Kuulla voi olla myös yhteisiä kuita sen kiertämän suuremman kappaleen kanssa. Muun muassa kaksoiskääpiöplaneetoilla Plutolla ja sen kuulla Kharonilla on neljä yhteistä kuuta Hydra, Styx, Kerberos ja Nix. Pluton lisäksi tunnetaan myös muita kaksoispikkuplaneettoja kuiperin vyöhykkeellä, esimerkiksi Borasisi ja Teharonhiawako. Myös osa asteroideista kuten Antiope on kaksoisjärjestelmiä. Pluto ja Kharon ovat kuitenkin suurimmat tällaiset kappaleet.

Aurinkokunnan kuita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kielitoimiston sanakirja : satelliitti
  2. a b Jättiläisplaneetta (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. F. Braga-Ribas, B. Sicardy, J. L. Ortiz, C. Snodgrass, F. Roques, R. Vieira-Martins, J. I. B. Camargo, M. Assafin, R. Duffard, E. Jehin, J. Pollock, R. Leiva, M. Emilio, D. I. Machado, C. Colazo, E. Lellouch, J. Skottfelt, M. Gillon, N. Ligier, L. Maquet, G. Benedetti-Rossi, A. Ramos Gomes, P. Kervella, H. Monteiro, R. Sfair et al.: A ring system detected around the Centaur (10199) Chariklo Nature. 2014. Viitattu 27.3.2014. (englanniksi)
  4. Voiko kuulla olla omaa kuuta? Voi hyvinkin, kertoo uusi tutkimus, ja arvaat varmaan, miksi sellaista kutsutaan tekniikanmaailma.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]