Phobos

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Marsin kuuta, kreikkalaisen mytologian jumalasta katso Fobos.
Phobos colour 2008.jpg
Löytäminen
Löytäjät Asaph Hall
Löytöaika 18. elokuuta 1877
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Mars
Keskietäisyys 9 376 km
Eksentrisyys 0,0151
Kiertoaika 7 h 39,2 min
Inklinaatio 1,075°
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 26,8 × 22,4 × 18,4 km
Pinta-ala 1 648 km²
Massa 1,0659 × 1016 kg
0,000 000 005 Maan massaa
Keskitiheys 1,872 g/cm³
Painovoima pinnalla 0,0057 m/s²
Pakonopeus pinnalla 0,011 km/s
Pyörähdysaika 7 h 39 min
Akselin kaltevuus
Albedo 0,07
Pinnan lämpötila alin: -
keski: ~233 K
ylin: -
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine -
Koostumus

Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista. Se on Deimosta suurempi ja kiertää lähempänä Marsia, alle 6 000 kilometrin korkeudessa Marsin pinnasta. Aurinkokunnassa ei minkään muun kuun tiedetä kiertävän lähempänä planeettaa.

Phoboksen ja Deimoksen löysi yhdysvaltalainen astronomi Asaph Hall vuonna 1877. Phobos on nimetty kreikkalaisen mytologian Foboksen mukaan. Phobos tarkoittaa pelkoa, Deimos taas kauhua.

Kiertorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phobos kiertää Marsia synkronisen radan sisäpuolella, eli se kiertää Marsia planeetan kiertymisnopeutta nopeammin. Siten se nousee lännestä, liikkuu hyvin nopeasti taivaanrannan halki ja laskee itään, yleensä kahdesti päivässä. Kiertoaika Marsin ympäri on 7 tuntia 39,2 minuuttia ja Marsin pyörähdysaika on 24 tuntia, 39 minuuttia ja 36 sekuntia. Matalasta kiertoradasta johtuen se ei näy kaikkialta Marsin pinnalta. [1]

Hajoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan Phoboksen kiertorata laskee 2 metriä vuosisadassa.[2] Tämän myötä tutkijat arvioivat kuun hajoavan vuorovesivoiman vaikutuksessa 30-50 miljoonassa vuodessa ja leviävän renkaaksi Marsin ympärille.[2][3] Renkaan kesto kiertoradalla riippuu mm. millä korkeudella Phobos hajoaa, mutta arvioiden mukaan osia siitä säilyisi 1-100 miljoonaa vuotta. Phoboksen pinnassa jo näkyvien uurteiden arvioidaan olevan osa tätä prosessia.[2] Tutkimusryhmän mallinnusten mukaan kyseessä on vuorovesivoimien aiheuttamat venymisjäljet.[2]

Fyysiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phoboksessa on lukuisia kraattereita. Se on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen, kooltaan 27 kilometriä kertaa 22,4 kilometriä kertaa 18,8 kilometriä. Phobos ja Deimos muistuttavat hieman perunaa ulkomuodoltaan.

Phobos koostuu tummasta pintamateriaalista, samanlaisesta mitä esiintyy uloimmalla asteroidivyöhykkeellä. Phoboksen on arveltu olevan Marsin kiertoradan vangiksi jäänyt alun perin ulommasta aurinkokunnasta lähtöisin oleva asteroidi. Toisen arvion mukaan se on Marsin pinnalta törmäyksessä lentäneestä materiaalista kasaantunut löyhä sorakasa.[2]

Luultavammin Phobos koostuu kiven ja jään sekoituksesta. Mars Global Surveyor -luotaimen kuvien mukaan Phobosta peittää noin metrin paksuinen hieno pölykerros, mikä muistuttaa Kuussa esiintyvää regoliittiä.

Phobos Mars Global Surveyor -luotaimen kuvassa 1.6.2003

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi 2005, s. 161
  2. a b c d e Marsin Phobos-kuu tuhoutuu 30–50 miljoonassa vuodessa www.avaruus.fi. Viitattu 12.11.2015.
  3. Marsin kuu Phobos hajoaa lopulta renkaaksi Tiede. Viitattu 29.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Phobos.