Deimos
| Deimos | |
|---|---|
 Deimos Mars Reconnaissance Orbiter-luotaimen kuvaamana vuonna 2009. |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | Asaph Hall |
| Löytöaika | 12. elokuuta 1877 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Planeetta | Mars |
| Keskietäisyys | 23 463[1] km |
| Eksentrisyys | 0,0002 |
| Kiertoaika | 30,2976 tuntia |
| Inklinaatio | 1,788° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Läpimitta | 15 × 12,2 × 10,4 km |
| Pinta-ala | 483 km2 |
| Massa |
1,4762×1015 kg 3,756×10-10 Maan massaa |
| Keskitiheys | 1,471 g/cm3 |
| Painovoima pinnalla | 0,003 m/s2 |
| Pyörähdysaika | 30,2976 tuntia |
Deimos on Phoboksen ohella toinen Marsin kuista.
Deimos on Phobosia pienempi ja kauempana Marsista. Kuut löysi yhdysvaltalainen astronomi Asaph Hall vuonna 1877, Deimos löytyi ennen sisartaan, 12. elokuuta[2].
Nimiä Phobos ja Deimos kuille esitti ensimmäisenä Henry Madan (1838–1901). Deimos on nimetty kreikkalaisen mytologian Deimoksen mukaan. Deimos tarkoittaa kauhua, Phobos taas pelkoa.
Kuun luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Deimos on aurinkokuntamme tunnettujen kuiden pienimmästä päästä; vasta äskettäin on ulkoplaneetoilta löydetty sitäkin pienempiä kuita. Se koostuu tummasta pintamateriaalista, samanlaisesta kuin mitä esiintyy uloimmalla asteroidivyöhykkeellä. Deimoksen onkin epäilty olevan Marsin kiertoradalle vangiksi jäänyt Jupiterin radaltaan siirtämä asteroidi. Luultavimmin se koostuu kiven ja jään sekoituksesta.
Deimoksen kiertorata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska Deimoksen kiertorata on lähellä Marsia ja sen inklinaatio (kaltevuus) on pieni, kuuta ei voi nähdä Marsin pinnalta 82,6°:ää suuremmilta leveysasteilta. Siitä huolimatta, että Deimos kiertää Marsia hyvin lähellä, se ei ole Marsin pinnalta katsottuna sen kirkkaampi kuin Venus Maan pinnalta.[3]
Pinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Deimoksessa on lukuisia kraattereita, mutta sen pinta on kuitenkin Phoboksen pintaa tasaisempi johtuen irtonaisesta materiaalista, joka osittain täyttää kraattereita. Ainoat nimetyt maastokohteet Deimoksessa ovat kraatterit Swift ja Voltaire, nimetty kirjailijoiden mukaan, jotka olivat maininneet kirjoissaan Marsin kaksi kuuta jo ennen niiden löytymistä. Deimos on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen, kooltaan 15×12,2×11 kilometriä. Phobos ja Deimos muistuttavat ulkomuodoltaan hiukan perunoita.
Mainintoja fiktiivisessä kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjasarjassa Deimos tunnetaan nimellä Cluros.
- Kim Stanley Robinsonin kirja Vihreä Mars (Green Mars, 1993) sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen miehitetystä laskeutumisesta Deimokselle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- NASA: Deimos solarsystem.nasa.gov. Arkistoitu 12.10.2012. Viitattu 5.8.2012.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Markus Hotakainen: MARS - Myytistä maisemaksi, s. 157. WSOY, 2005. ISBN 951-0-29932-4.
- ↑ http://adsabs.harvard.edu//full/seri/Obs../0001//0000181.000.html
- ↑ http://www.planetary.org/explore/topics/our_solar_system/mars/deimos.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Deimos Wikimedia Commonsissa
