Cressida

Cressida
Löytäminen
Löytäjät	Stephen P. Synnott,; Voyager 2
Löytöaika	9. tammikuuta 1986
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta	Uranus
Eksentrisyys	0.00036 ± 0.00011
Kiertoaika	0.463569601
Inklinaatio	0.006 ± 0.040°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija	39.8 ± 2 km
Pinta-ala	~20,000 km2
Massa	~3.4×1017 kg
Keskitiheys	~1.3 g/cm³ g/cm3
Painovoima pinnalla	~0.013 m/s2
Pakonopeus pinnalla	~0.034 km/s
Pyörähdysaika	Synkroninen
Akselin kaltevuus	0° (Mahdollisesti kallistunut Uranusta päin)
Albedo	0.08 ± 0.01
Pinnan lämpötila	keski: 64;
	Infobox OK

Cressida on Uranuksen sisempi kuu. Se löydettiin 9. tammikuuta 1986 Voyager 2:n ottamista kuvista,^[1] ja sille annettiin väliaikainen nimi S/1986 U 3.^[2] Se nimettiin William Shakespearen näytelmän Troilus ja Cressida hahmon mukaan. Cressida tunnetaan myös nimellä Uranus IX.

Cressida kuuluu Portia-ryhmäksi kutsuttuun Uranuksen kuiden ryhmään. Muita ryhmän kuita ovat Bianca, Desdemona, Juliet, Portia, Rosalind, Cupid, Belinda ja Perdita.^[3] Näillä kuilla on samanlaiset kiertoradat ja fotometriset ominaisuudet. Cressidan noin 40 kilometrin säteen, kiertoradan ja albedon^[4] lisäksi siitä ei tiedetä lähestulkoon mitään.

Cressidan pinta on harmaan värinen, ja sen akseli saattaa olla kallistunut Uranusta päin. On myös mahdollista, että Cressida törmää Desdemonaan seuraavissa sadassa miljoonassa vuodessa.^[5]

Katso myös

Uranuksen kuut

Lähteet

↑ URSA: Uranuksen kuut
↑ Smith, B. A. "IAU Circular No. 4164".
↑ Karkoschka, Erich (2001). "Comprehensive Photometry of the Rings and 16 Satellites of Uranus with the Hubble Space Telescope". Icarus 151: 51–68.
↑ Astronetti: Uranuksen kuut
↑ Duncan, Martin J.; Jack J. Lissauer (1997). "Orbital Stability of the Uranian Satellite System". Icarus 125 (1): 1–12.

Aiheesta muualla

Cressida NASAn sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)

Uranuksen kuut

Sisemmät kuut	Cordelia Ofelia Bianca Cressida Desdemona Juliet Portia Rosalind Cupid Belinda Perdita Puck Mab S/2025 U 1 (väliaikainen nimi)
Suuret kuut	Miranda Ariel Umbriel Titania Oberon
Ulommat kuut	Francisco Caliban Stefano Trinculo Sycorax Margaret Prospero Setebos Ferdinand S/2023 U 1 (väliaikainen nimi)

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] URSA: Uranuksen kuut

[2] Smith, B. A. "IAU Circular No. 4164".

[3] Karkoschka, Erich (2001). "Comprehensive Photometry of the Rings and 16 Satellites of Uranus with the Hubble Space Telescope". Icarus 151: 51–68.

[4] Astronetti: Uranuksen kuut

[5] Duncan, Martin J.; Jack J. Lissauer (1997). "Orbital Stability of the Uranian Satellite System". Icarus 125 (1): 1–12.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]