Quaoar

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo transneptunisesta kohteesta. Jumalaa käsittelee artikkeli Quaoar (mytologia).
50000 Quaoar
2002 LM60
Taiteilijan näkemys Quaoarista.
Taiteilijan näkemys Quaoarista ja sen kuusta Weywotista
Löytäminen
Löytäjät Chad Trujillo, Michael Brown
Löytöaika 4. kesäkuuta 2002
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 649,335,300 km
43,405 AU
Pienin etäisyys Auringosta 623,751,600 km
41,914 AU
Suurin etäisyys Auringosta 674,918,600 km
44,896 AU
Eksentrisyys 0,034
Kiertoaika Auringon ympäri 285,97
Keskiratanopeus 4,52 km/s
Inklinaatio 7,996
Kuiden lukumäärä 1 [1]
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 1260 ± 190 km
Massa 1,0-2,6×1021 kg
Putoamiskiihtyvyys pinnalla 0,276-0,376 m/s2
Pyörähdysaika 17,6788
Absoluuttinen kirkkaus 2,4755
Pakonopeus 0,523-0,712 km/s
Pinnan lämpötila alin: ?
keski: ~43 K
ylin: ?

50000 Quaoar on Neptunuksen radan ulkopuolella, Kuiperin vyöhykkeellä Aurinkoa kiertävä kohde. Sen löysivät Chad Trujillo ja Michael Brown 4. kesäkuuta 2002. Quaoar on nimetty Tongva-intiaaniheimon mytologiassa esiintyvän Quaoar-luojajumalan mukaan. Quaoar oli löytöhetkellään suurin Kuiperin vyöhykkeeltä löydetty kohde Pluton jälkeen. Ennen kuin Quaoar sai nimensä, se tunnettiin väliaikaisella nimityksellä 2002 LM60.[2] Quaoar on ehdokas kääpiöplaneetan statuksen saamiseksi. Quaoarilla on myös kuu nimeltä Weywot.[3][4][5]

Fyysiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Quaoarin rata (sinisellä) verrattuna uloimpien planeettojen (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus) ratoihin (punaisella).

Quaoar oli ensimmäinen transneptuninen kohde, jonka läpimitta saatiin mitattua suoraan Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. Näiden kuvien perusteella läpimitaksi arvioitiin noin 1 200 kilometriä [6], joskin myöhemmät Spitzer-teleskoopilla tehdyt havainnot viittasivat hieman arvioitua suurempaan albedoon ja sitä kautta pudottivat läpimitta-arvion 654,8–1051,1 kilometriin.[7] Quaoar koostunee pääasiassa kivestä ja jäästä. Se on melko tumma kohde (albedo ~0,2), mikä viittaa siihen, ettei sillä olisi jääkuorta. Quaoarin pinta on väriltään hieman punertava.

Quaoarin pinnalla on havaittu myös merkkejä ammoniumhydraatista sekä kiteytyneestä jäästä. Tämä löytö oli yllättävä, sillä molempien olisi pitänyt tuhoutua suurienergiaisen hiukkassäteilyn vaikutuksesta noin 10 miljoonan vuoden aikana. Koska suurienergiaisilta hiukkasilta suojaavaa ilmakehää tai magneettikenttää näin pienellä kappaleella ei luultavasti ole, käytännössä löydöksen selittäminen vaatii Quaoarin pintakerroksen aktiivista uusiutumista. Tämän varteenotettavana aiheuttajana Quaoarin kokoisella kappaleella olisi kryovulkanismi.[8]

Quaoarin rata on hyvin ympyrämäinen, ja sen etäisyys Auringosta on noin 42 AU. Quaoarin kiertoaika Auringon ympäri on noin 288 vuotta.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
(49999) 2000 AW14
Luettelo pikkuplaneetoista Seuraaja:
(50001) 2000 AK15