486958 Arrokoth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
486958 Arrokoth

2014 MU69

UltimaThule CA06 color vertical (rotated).png
Löytäminen
Löytäjät M. W. Buie
Löytöaika 26. kesäkuuta 2014
Kiertoradan ominaisuudet
Keskietäisyys Auringosta 44,67 AU
Pienin etäisyys Auringosta 42,34 AU
Suurin etäisyys Auringosta 47,01 AU
Eksentrisyys 0,0523
Kiertoaika Auringon ympäri 109062 päivää
298,60 vuotta[1]
Inklinaatio 2,45°
Kuiden lukumäärä 0
Fyysiset ominaisuudet
Läpimitta 18,3 km
(36x20x10) km
Pyörähdysaika 15,92 tuntia
Absoluuttinen kirkkaus 11,1

486958 Arrokoth on transneptuninen kappale Kuiperin vyöhykkeellä. Sen väliaikainen virallinen nimi oli 2014 MU69 ja New Horizons -tiimin antama lempinimi Ultima Thule.[2] Se löytyi Hubble-avaruusteleskoopilla kesäkuun 26. vuonna 2014. Arrokoth on cubewano-luokan kappale.[3]

Nimi ja lempinimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arrokothin virallistettu nimi tulee powhatanien kielen taivasta tarkoittavasta sanasta. Kyseinen intiaaniheimo asuu alueella jossa Arrokoth-pikkuplaneetan löytäminen tapahtui. Väliaikainen nimi 2014 MU69 on samanlainen tunnus, joka muillekin pikkuplaneetoille annetaan niiden löytöajan mukaan ennen oikean nimen antamista.[4][5]

Ultima Thule -lempinimestä tuli hetkellisesti kiistanalainen aihe, sillä sillä oli yhteyksiä natseihin.[6] New Horizons -tutkijaryhmä sanoi, että lempinimeä valittaessa he törmäsivät natsiyhteyksiinkin, mutta ne eivät tietenkään olleet nimen valinnan syy. Nimi oli paljon natseja vanhempi; jo antiikin roomalaiset käyttivät sitä puhuttaessa kylmistä kaukaisista maista, mikä oli oiva vertaus luotaimen tutkimuskohteeseen. Tutkijat myös sanoivat ettei Ultima Thule tulisi olemaan kappaleen lopullinen nimi.[7]

Avaruusluotain New Horizonsin 137 000 kilometrin etäisyydeltä ottama kuva Arrokothista.

Fyysiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisin kuin asteroidit, kuiperin vyöhykkeen kohteet eivät ole kokeneet voimakasta Auringon säteilyä, ja ovat täten säilyneet koskemattomammassa alkukantaisessa kunnossa Aurinkokunnan alkuajoilta 4,6 miljardin vuoden takaa.[8] Arrokothin tutkiminen auttoi selvittämään planetesimaalien ja planeettojen syntyhistoriaa, sillä se vaikuttaa olevan lähes koskematon planetesimaali. Arrokoth on epäsäännöllisen muotoinen pikkuplaneetta, joka muodostuu kahdesta toisissaan kiinni olevasta litteähköstä muhkurasta. Se on niinsanottu yhdistynyt kaksoispikkuplaneetta.[9]

Arrokothin pinta on tasainen, ja sillä on suhteellisen vähän törmäyskraattereita. Sen koostumus ja väri ovat myös yhtenäisiä, eli se on luultavasti säilynyt suurin piirtein koskemattomana ja muodostunut esiplanetaarisen kiekon yhdeltä alueelta peräisin olevasta materiaalista. Molemmat Arrokothin muhkuroista muodostuivat todennäköisesti erillisinä kappaleina lähellä toisiaan, ja ajautuivat toisiaan kiertäen hiljalleen yhteen muodostaen nykyisen Arrokothin.[9] Pikkuplaneetan pienemmän muhkuran pinnalla on suuri painauma, ja suuremmalla muhkuralla laaksoja sekä kukkuloita.[10]

Arrokothin koko vastaa noin 18,3 kilometrin kokoista pyöreähköä kappaletta, sen mitat ovat 36 km x 20 km x 10 km. Suuremman puoliskon mitat ovat 20,6 km x 19,9 km x 9,4 km, ja pienemmän 15,4 km x 13,8 km x 9,8 km. Suurimman kraatterin läpimitta on 7 km, ja loput ovat alle kilometrin levyisiä. Pikkuplaneetan pyörähdysaika on 15,92 ± 0,02 tuntia.[3]

Luotaimen ohilento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Animaatio New Horizonin lentoradasta laukaisusta vuoden 2030 loppuun.
   New Horizons  ·   Arrokoth ·   Pluto  ·   Jupiter  ·   APL ·   Maa

Elokuussa Arrokoth valittiin New Horizons -luotaimen seuraavaksi kohteeksi. Luotain laukaistiin Maasta jo vuonna 2006 ja se ohitti pääkohteensa Pluton vuonna 2015, joten kohde valittiin kesken lennon. Ohilento tapahtui 1. tammikuuta 2019. Etäisyys pikkuplaneetan ja luotaimen välillä oli vähimmillään 3538 kilometriä, eli kolme kertaa vähemmän kuin Pluton ohituksen aikana. Kuvien resoluutio Arrokothin pinnasta oli parhaimmillaan 33 metriä pikseliltä, joka oli koko luotaimen tehtävän tarkin.[11][12]

Ennen kuin Arrokothia oli valittu tutkimuskohteeksi, muita vaihtoehtoja ohilentokohteiksi olivat 2014 OS393, 2014 PN70 ja 2014 MT69. Arrokothin valinta perustui siihen, että sen saavuttamiseksi ajoainetta riitti myös ohilennon ajaksi, mutta myös kohteen arvioitu alkukantaisuus. Arrokot on todennäköisimmin pysynyt nykyisellä radallaan synnystään lähtien.[13][14]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

New Horizons -luotaimen Arrokothin ohilento 1. tammikuuta 2019
Arrokothin pyörimistä
Kahden kuvan vertailu
Arrokoth sirppinä luotaimen etääntyessä


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 486958 Arrokoth (2014 MU69) JPL Small-Body Database Browser. NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  2. Tricia Talbert: New Horizons Chooses Nickname for ‘Ultimate’ Flyby Target NASA. 13.3.2018. Viitattu 14.4.2018. (englanniksi)
  3. a b J. R. Spencer, S. A. Stern, J. M. Moore, H. A. Weaver, K. N. Singer et al: The geology and geophysics of Kuiper Belt object (486958) Arrokoth. Science, 28. helmikuuta 2020, 367. vsk, nro 6481. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  4. (486958) Arrokoth = 2014 MU69 Minor Planet Center. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  5. New- And Old-Style Minor Planet Designations Minor Planet Center. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  6. Tähtitieteilijät antoivat asteroidille uuden nimen natsisyytösten takia: Ultima Thulesta tuli Arrokoth hs.fi. 13.11.2019. Viitattu 17.11.2019.
  7. NASA NAMED ITS NEXT NEW HORIZONS TARGET ULTIMA THULE, A MYTHICAL LAND WITH A NAZI CONNECTION newsweek.com. 3/14/18. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
  8. NASA’s Hubble Telescope Finds Potential Kuiper Belt Targets for New Horizons Pluto Mission 15. lokakuuta 2014. NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  9. a b New Horizons Team Uncovers a Critical Piece of the Planetary Formation Puzzle 13. 2. 2020. NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  10. Ultima Thule in 3D NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  11. Amos, Jonathan: New Horizons: Nasa probe survives flyby of Ultima Thule BBC News. 1.1.2019. Viitattu 1.1.2019. (englanniksi)
  12. New Horizons Spacecraft Returns Its Sharpest Views of Ultima Thule 22. helmikuuta 2019. NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  13. The Successful Search for a Post-Pluto KBO Flyby Target for New Horizons Using the Hubble Space Telescope (PDF) meetingorganizer.copernicus.org. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)
  14. Chris Gebhardt: New Horizons prepares for New Year’s Day 2019 Kuiper Belt Object encounter NASASpaceflight.com. 3. 1. 2017. NASA. Viitattu 26.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
(486957) 2014 MK66
Luettelo pikkuplaneetoista Seuraaja:
(486959) 2014 NX1