Kustannuspiste

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kustannuspiste oli Tampereella noin vuosina 1972–1982 toiminut pienkustantamo. Se kustansi muun muassa muutamia Neuvostoliiton toisinajattelijoiden kirjoja, Baltian pasiivista vastarintaa esittelevän kirjan, sekä Neuvostovakoilua Suomessa ja Ruotsissa koskevia julkaisuja. Kustannuspiste julkaisi myös Suomen talvi- ja jatkosotaa käsitteleviä kirjoja.

Kustantamon perusti vuonna 1971 tamperelainen Aamulehden toimittaja Matti Arjanne. Arjanne ei hakeutunut itse julkisuuteen, vaan kirjoitti ja käänsi kirjallisuutta useimmiten salanimillä. Kirjat saatettiin julkaista kirjoittajanimillä Veijo Varjo tai Aito Salamies. Ulkomaisten kirjojen kääntäjäksi oli yleensä merkitty Antti Virtanen.[1] Omalla nimellään Arjanne julkaisi Heikki Eskelisen kanssa kustantamonsa Vapaus-sarjassa kirjan Me syytämme – Ihmiskohtaloita sosialismissa (1980). Arjanne kirjoitti Aito Salamiehen nimellä kirjan Turisti (1977), joka irvaili Neuvostoliiton matkailulle, votkaturismille. Sitä luonnehditaan "pelkkää valhetta olevaksi veijaritarinaksi".[2][3]

Kauko Kareen Alea-kirjan ohella Kustannuspiste oli merkittävä kustantamo, jonka julkaisi kirjoja Itä-Eurooppaa ja Suomea koskevista aiheista aikana, jota usein kutsutaan suomettumisen kaudeksi.[4] Kustannuspisteen kirjoja kirjoittaneista Tuure Junnila oli Kokoomuksen kansanedustaja ja Kullervo Rainio liittyi Perustuslailliseen oikeistopuolueeseen.

Kustannuspiste muistetaan myös Aleksandr Solženitsynin kirjan Vankileirien saariston osien 3–4 (1976) ja 5–7 (1978) julkaisijana. Kirjan ensimmäisen niteen 1974 suomeksi julkaissut Wahlström & Widstrand -kustantamo Tukholmassa ei jatkanut kirjasarjan julkaisemista, eikä kirjaa julkaissut myöskään Solženitsynin kirjoja aikaisemmin julkaissut kustantamo Tammi.

Kustannuspiste julkaisi Vankileirien saariston lisäksi Solženitsyniltä myös kirjat Kirje Neuvostoliiton johtajille ja muita kirjoituksia (1975), Lenin Zürichissä (1976) sekä Puskipa vasikka tammeen. Tutkielma kirjallisesta elämästä (1976).

Muita julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sakari Talvitie, "Vanhan masin" manifesti – muistoja kapinaviikoilta, 1972
  • Seppo Sisättö, Operaatio nollatutkimus, 1974
  • Annikki Lumme, Kenttäpostia, 1975
  • Andres Küng, Mitä Baltiassa tapahtuu? 1975
  • Andrei Saharov, Maani ja maailma, suom. Esa Adrian, 1976
  • Tuure Junnila, Kiinalainen päiväkirja; Matkahavaintoja Maon jälkeisessä Kiinassa, 1977
  • Aito Salamies, Turisti, 1977
  • Bror Laurla, Tie talvisotaan, 1978
  • Andres Küng, Tapaus Agapov, 1978
  • Kullervo Rainio, Ihmisyys ja isänmaa, 1979
  • Erkki Palolampi, Kun se kerran tulee, 1979
  • Eitan Haber, Menachem Begin – Mies ja legenda, 1979
  • Andres Küng, Unelma vapaudesta – Passiivinen vastarinta nyky-Baltiassa, 1979
  • Ruth von Mayenburg, Hotelli Lux. Antikainen, Dimitrof, Fischer, Ho Tshi Minh, Kuusiset, Pieck, Rakosi, Slansky, Sorge, Tito, Togliatti, Tshou En-lai, Ulbricht ja Wehner K, 1979
  • Veijo Varjo, Miehet pimeästä - neuvostovakoilu Suomessa, 1980
  • Jovius Dragan, Neuvostovakoilu Ruotsissa, 1980
  • Matti Arjanne, Heikki Eskelinen, Me syytämme – Ihmiskohtaloita sosialismissa, 1980
  • David Lewis, Pääskyset ja korpit, Raportti KGB:n vakoilutoiminnasta, 1981
  • E. A. Pulli, Sota Pohjan perillä. Miksi Suomessa käytiin sotaa ja mitä sen aikana tapahtui, 1981
  • Stalinin istunnot. Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939-40, 1981
  • Urho Kähönen, Voittamattomat pataljoonat: Taipaleen talvisota, 1982
  • Sandor Kopacsi, Unkarin murhenäytelmä – Kuinka vuoden 1956 kapina likvidoitiin, 1982

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mikko Uola: Matti Arjanne (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 2011. Sanoma company. Viitattu 15.4.2012.
  2. Aito Salamies (Matti Arjanne): Turisti: pelkkää valhetta oleva veijaritarina (verkkohaku) WorldCat. WorldCat. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  3. Salamies, Aito: Turisti, Kustannuspiste 1977, Kuvaus Huuto.net. Huuto.net. Viitattu 15.4.2012.
  4. Kauko Kare Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 3.5.2018. (viroksi),(suomeksi)