Kiidjärv

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiidjärv
Kiidjärv.jpg
Valtio ViroView and modify data on Wikidata
Sijainti Vastse-Kuuste vald (en)View and modify data on Wikidata
Koordinaatit 58°08′17″N, 27°00′25″E
Pinnankorkeus 58 mView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 13,6 ha[1]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 1,669 km
Suurin syvyys 10 m
Keskisyvyys 4,2 m
Valuma-alue 1,7 km²
Laskujoki Kiidjärve kraavi
Järvinumero vee2110700
Kiidjärv

Kiidjärv (myös Padari paisjärv)[2] on Virossa Põlvan kunnassa Kiidjärven kylässä Põlvamaalla sijaitseva luonnollinen järvi.[2][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 13 ha (hehtaaria) ja se on 750 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Järveen ei ole johdettu tulo-ojia, mutta siinä on pohjassa lähteitä. Vesi onkin kirkkaan keltaista ja sen näkösyvyys oli vuonna 1977 1,9 metriä. Sen laskuoja Rihma kraavi lähtee järven pohjoispäästä ja se yhtyy Ahja jõgeen 700 metriä järvestä. Järven valuma-alueen laajuus on 1,7 km2 (neliökilometriä).[2][3][4]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 4,2 metriä ja suurin syvyys 10 metriä, joka sijaitsee järven kaakkoispäässä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00054 km3 (kuutiokilometriä) eli 0,54 miljoonaa m3 [5]. Järven rantaviivan pituus on 1,7 kilometriä ja se on peltomaata ja metsää vuorotellen. Järven rannat ovat yleensä mutaa, mutta itäpuolella rannat ovat soraa. Kiidjärven kylän asutusta on järven lähiympäristössä ja harjulla sijaitsee pieni teollisuusalue. Järven yleinen uimaranta sijaitsee kaakkoisrannan puistossa Keljomäellä Kiidjärven kartanon vieressä. Ranta ei ole luontainen vaan se on rakennettu rantaan.[2][3][4]

Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on kirkas (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[2]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehemeävetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PE). Silloin veden kalkkipitoisuus on vähäinen, mutta järvi on rehevöitynyt.[2]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä on ollut runsaasti kalaa, mutta 1970-luvulla toistunut happikato on vähentänyt niiden määrää. Järvessä elää yleisesti särki, ahven, hauki, sorva, allikkosalakka ja ruutana. Harvinaisempia ovat kiiski, lahna, suutari, törö, ankerias ja piikkinuoliaisiin kuuluva pikkukala (Misgurnus fossilis). Järveltä on tavattu harvinainen hoikkasinikorento.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Estonian Environmental Register (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi)
  3. a b c Keskkonnaregister: Kiidjärv (vee2110700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
  4. a b c Kalakoht: Kiidjärv(viroksi), viitattu 31.3.2017
  5. Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!