Kielimaisema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kielimaisema on kielitieteen, eritoten sosiolingivistiikan, tarkastelema ilmiö, jolla viitataan kielten konkreettisiin ilmentymiin ympäristössä ja maisemassa. Alan tutkimus tarkastelee kielen ja yhteiskunnan suhdetta. Kielimaisemaan kuuluvat esimerkiksi erilaiset kyltit ja julkisivut. Kielillä on yhteisössä sekä viestinnällinen, tiedottava että symbolinen tarkoitus. Esimerkiksi opasteet välittävät tietoa, kun taas eri kielten näkyvyys maisemassa heijastaa vallan ja politiikan rakenteita. Kielimaiseman tutkimusta toteutetaan usein kaupunkiympäristöissä, joissa erilaista aineistoa on helposti saatavilla.[1]

Kolmikielinen rajakyltti valtatiellä 21 Kilpisjärvellä. Yllä suomea, keskellä ruotsia (ja englantia). Alin sana, SUOPMA, on pohjoissaamea.

Kielimaisema on käsitteenä suhteellisen uusi. Englanninkielisen käsitteen linguistic landscape määrittelivät Rodrigue Landry ja Richard Bourhis vuonna 1997. Kielimaisemaan kuuluvat esimerkiksi kauppojen näyteikkunoiden tekstit tai linja-autojen mainosteippaukset. Kielimaisemassa voi nähdä yhden tai useita kieliä. Joskus kielimaisemaan lasketaan myös äänimaisema. Kielimaiseman pohjalta tehdään tulkintoja niin havainnoitavan ympäristön virallisesta kielipolitiikasta kuin arjen kielikäytänteistäkin.[2]

Kielimaisemaa tutkittaessa usein huomio kiinnittyy liiketoiminnassa ja mainonnassa käytettyihin kieliin, mutta kielivalintoja voidaan tarkastella myös vaikkapa seinäkirjoituksista tai erilaisista mielipiteitä ilmaisevista tarroista, joita on liimattu esimerkiksi sähkökaappeihin ja kauppakadun rakennusten syöksyputkiin. Myös julkishallinto voi viestiä usealla kielellä.[2]

Kaupallisessa kielimaisemassa englanninkielisiä tekstejä voivat käyttää kansainväliset yritykset, jotka mainostavat aina tai pääasiassa englanniksi riippumatta yrityksen kotimaasta tai kohdemaasta, mutta yhtä hyvin paikalliset yrittäjät, jotka esimerkiksi tavoittelevat kielivalinnallaan kansainvälisyyttä ja menestyksen makua. Englannin kieleen liitetään tutkimusten mukaan usein nykyaikaisuus, edistyksellisyys ja maapalloistuminen.[2]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielipolitiikka ja kieliä koskeva lainsäädäntö ovat osa Suomen kielimaisemaa. 1900-luvun alkuvuosikymmenien kansalliskielten asemaa kielimaisemassa värittivät yhteiskunnalliset jännitteet ja vastaavasti vuosituhannen vaihteen vuosikymmeninä puolestaan kansainvälistymisen, maapalloistumisen ja kasvavan monikulttuurisuuden mukanaan tuoma kielikirjo. Kielimaisema elää, ja se on keskeinen osa Suomea.[3]

Moomin Coffee -kahvila ('Muumi-kahvi') Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

On esitetty arvioita, että Suomessa eräs yleisimmistä mainonnan kielistä on englanti. Varsinkin kaupunkien keskustoissa kielimaisema on nykyisin yleensä monikielinen. Joidenkin liikkeiden ovessa näkyy sana ”avoinna” tai ”aukioloajat”, mutta toisissa voi olla kyltti, jossa lukee ”Come in, we’re open” (’Tule sisään, olemme avoinna’) tai englanninkielinen listaus viikonpäivistä aukioloaikoineen. Englantia osataan Suomessa laajasti, joten englanninkielinen kyltti ei aina viittaa siihen, että yrittäjä olisi englanninkielisestä maasta tai että hän toivoisi liikkeeseensä erityisesti muita kuin suomenkielisiä asiakkaita. Vieraiden kielten joukossa englannilla on nykyään erityisasema, koska siitä on kehittynyt epäkansallinen maailmankieli. Sen käyttöä ei enää liitetä yksinomaan maihin, joissa sitä puhutaan laajimmin äidinkielenä. Se on lingua franca, jota käytetään erityisesti silloin, kun ei ole muuta yhteistä kieltä.[2]

Kauppakeskus Entresse Espoon keskuksessa ei ole nimetty suomeksi, vaan sen nimi on muunnelma ranskan sisäänastumista tarkoittavasta verbistä.

Suomalaisessa elinkeinoelämässä englannilla on merkittävä rooli. Vuonna 2023 julkaistussa kyselytutkimuksessa, joka kattoi yli 750 Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyritystä, noin 96 prosenttia vastanneista kertoi, että englantia käytetään vastaajan yrityksessä yhdessä suomen tai muiden kielten kanssa. Englannin kielen käyttö on tavallisinta eniten suurissa yrityksissä, mutta pienemmistäkin yrityksistä selvästi yli puolet ilmoitti, että englantia käytetään vähintään viikoittain.[2]

Viranomaisten tuottamassa kielimaisemassa englannilla saatetaan tavoitella Suomessa sellaisia asukkaita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Myös tällaisessa käytössä englanti on vakiinnuttanut asemaansa: englantiin on usein helppo turvautua, koska se on maailman yleisin vieras kieli. Aina englannin käyttäjät eivät kuitenkaan tiedosta, että kaikki eivät osaa englantia kovin hyvin tai lainkaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun jakautuneet kielimaisemat Hiiskuttua. 7.10.2021. Viitattu 15.12.2023.
  2. a b c d e f Suomi ja englanti kohtaavat kaupungin kielimaisemassa - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 15.12.2023.
  3. Kielimaiseman muutoksesta, asenteiden koventumisesta Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 15.12.2023.