Keskustelu Wikipediasta:Merkitse lähteet/Arkisto 2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Lähteiden ja viitteiden wikilinkitys

Kun päivämäärien muodosta on nyt saavutettu konsensus, voitaisiin vielä luoda yhtenäinen käytäntö lähteiden ja viitteiden wikilinkityksestä. Tällä hetkellä käytäntö on jokseenkin sekavaa. Wikilinkitystä puoltaa se, että lähteen luotettavuuden arviointia voi helpottaa, jos pystyy tarkistamaan lähdettä, sen kirjoittajaa tai julkaisijaa koskevan artikkelin. Toisaalta wikilinkitystä vastaan puhuu se lähdeviittausten selkeys. Tämä on erityisen merkittävä seikka verkkoviitteiden tapauksessa, jossa verkkoviitteen linkin tulee selkeästi erottua lähdeviittauksesta. Mielestäni sopiva kompromissi voisi olla esimerkiksi seuraava:

• Teoksen tai julkaisun koko nimi voidaan wikilinkittää, jos teoksesta tai julkaisusta on suomenkielisessä Wikipediassa oma artikkeli. (Ts. teoksen tai julkaisun nimessä esiintyviä yksittäisiä sanoja tai termejä ei wikilinkitetä.)
• Tekijän nimi voidaan wikilinkittää.
• Julkaisijan/kustantajan koko nimi voidaan wikilinkittää, jos teoksen tai julkaisun nimeä ei ole wikilinkitetty. (Tässäkään tapauksessa nimessä esiintyviä yksittäisiä sanoja ei wikilinkitetä. Poikkeuksena voivat olla esimerkiksi yliopistopainot, jotka voidaan linkittää asianomaiseen yliopistoon (esim. [[Oxfordin yliopisto|Oxford University Press]] -> Oxford University Press)).
• Julkaisupaikkaa ei wikilinkitetä.
• Päivämääriä ja vuosilukuja ei wikilinkitetä. (Tästähän päästiin konsensukseen jo edellisessä, päivämäärien muotoa koskevassa keskustelussa.)

– Apalsola ^{k • m} 20. marraskuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Mielestäni ainoastaan ohjeen ensimmäinen tapaus on tarpeellinen syy wikilinkitykseen (Teoksen tai julkaisun koko nimi voidaan wikilinkittää). Kirjoittajista ja julkaisuista on luontevampaa etsiä tietoa muuten. Tekijän nimien linkittäminen tekisi viitteistä liian kirjavia, ja kustantamon nimi on helppo kopioida hakukenttään, silloin harvoin kun siitä tarvitaan lisää tietoa. --Thi 20. marraskuuta 2007 kello 20.00 (UTC)

Minusta tämä asia keskusteltiin vähän aikaa sitten kahvihuoneessa ja tulos oli kohtalaisen yksimielisesti: ei linkitystä. --Ulrika 20. marraskuuta 2007 kello 20.03 (UTC)

Yrityksestä huolimatta en löytänyt keskustelua, johon viittasit. Voitko kertoa tarkemmin, mistä etsiä. Ja jos tästä on kerran konsensus löydetty, pitäisi päivittää ohjettakin, jotta asialla olisi jotain vaikutusta käytäntöön. – Apalsola ^{k • m} 20. marraskuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Yritin itsekin etsiä sitä. Se on täytynyt olla jossakin muualla kuin kahvihuoneessa. Keskustelu kuitenkin käytiin, koska osallistuin siihen itsekin, ellen peräti aloittanut. Täytyy vielä etsiä. --Ulrika 21. marraskuuta 2007 kello 08.48 (UTC)

Tuolla ainakin jotain.. [1] --Anr 21. marraskuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Etten vain muistaisi tuossa yläpuolella käytyä päivämääräkeskustelua (kovan työn tuloksena löysin sen omista muokkauksistani:). Ei se oikeastaan käsittele muiden kuin päivämäärien linkitystä. Anrin löytämäkään ei paljon vahvista väitettäni yksimielisyydestä. Voi olla että muistikuvani on värittynyt, kun itse vastustan linkitystä ikävien kokemusten eli toistuvien väärien klikkausten takia. --Ulrika 21. marraskuuta 2007 kello 09.03 (UTC)

Sama kokemus minulla, mielestäni vain itse lähteeseen johtava linkki on tarpeen. Tekijöistä ja julkaisuista harvemmin hakee tietoa tuota kautta, ja wikittämisestä on vielä lisätyötä. Ja tällainen mämmikoura kuin minä ainakin en-wikin puolella klikkaa liian usein väärää linkkiä referenssissä, kun yrittää esimerkiksi osua verkkoviitteen urliin. --albval 21. marraskuuta 2007 kello 09.20 (UTC)

Koskapa jonkinlainen konsensus saavutettiin – suurin osa oli sitä mieltä, että linkitys on tarpeetonta tai jopa häiritsevää – päivitin ohjeita (Wikipedia:Merkitse lähteet, Ohje:Tyyliopas/Linkit, Malline:Kirjaviite, Malline:Lehtiviite, Malline:Verkkoviite) käydyn keskustelun perusteella. Ilmeisesti tämä "linkityskielto" koskee myös ISSN-numeroja (ts. ei käytetä {{ISSN}}-mallinetta), vaikka ISBN-numerot linkittyvätkin automaattisesti. --Apalsola ^{k • m} 28. joulukuuta 2007 kello 17.40 (UTC)

Tekstiviittaukset saman teoksen eri sivuihin

Onko mitään yhtenäistä ohjetta/käytäntöä siitä, miten merkitään tekstiviitteet tilanteessa, jossa artikkelissa on useita viittauksia samaan teokseen mutta sen eri sivuihin? Minä en ole ohjetta löytänyt. Käytännössä olen törmännyt käytäntöön, jossa koko lähdeviittaus toistetaan joka kerta uudelleen (esim. [2]), sekä käytäntöön, jossa täydelliset tiedot lähteestä annetaan vain kerran lähdeluettelossa ja tämän jälkeen käytetään tekstiviitteissä vain nimi–vuosi-viitteitä (ns. Harvardin järjestelmää, ks. esim. [3]). Itse olen ehdottomasti jälkimmäisen tavan kannalta, koska se on paljon siistimmän näköinen ja mahdollistaa lähdetietojen täydentämisen tai korjaamisen myöhemmin paljon helpommin. Oletan, että tämä olisi myös vallitseva näkemys asiasta, mutta ajattelin kuitenkin kysyä muidenkin mielipidettä, ennen kuin muokkaan ohjeita. (Asiaa on näemmä sivuttu tällä keskustelusivulla touko–kesäkuussa 2005, mutta ilmeisesti tuolloin on ollut kyse valinnasta nykyisen numeroviitejärjestelmän ja puhtaan Harvardin järjestelmän, jossa nimi–vuosi-viitteet ovat sulkeissa tekstin seassa, välillä. Tästähän ei nyt ole kyse.) --Apalsola ^{k • m} 31. joulukuuta 2007 kello 02.07 (UTC)

Itsekin olen jälkimmäisen tavan kannalla. Omien kokemusteni mukaan samaan teokseen viittaaminen Harvard-tyylillä nopeuttaa huomattavasti viitteiden lisäämistä, muokkaamista ja tiedon löytämistä uudelleen. –Ejs-80 31. joulukuuta 2007 kello 02.39 (UTC)

Jälkimmäinen on paras. Mielestäni tästä on joskus keskusteltu kahvihuoneessakin (jossa tulos oli sama) --albval 2. tammikuuta 2008 kello 10.08 (UTC)

Ehdottomasti jälkimmäinen. Jos lähteeseen viitataan vain kerran tai pari kertaa, voi täydelliset tiedot laittaa myös ref-tagien sisään, mutta viittausmäärän kasvaessa jälkimmäinen tapa on huomattavasti siistimpi. –Muu-karhu 2. helmikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Kuinka paljon viitteitä?

On esiintynyt eriäviä mielipiteitä siitä, kuinka paljon viitteitä artikkeleihin tulee lisätä. Tällä hetkellä käytössä on ainakin kolme erilaista toimintatapaa:

1. Viitteet merkitään ainoastaan numerotietoihin, sitaatteihin ja muihin erikoisempiin väitteisiin. Perustietojen tarkistamiseen riittää yleisten lähteiden luettelo artikkelin lopussa.
2. Lähes koko artikkelitekstin tulee olla viitteistettyä. Kuitenkin yksi viite riittää sellaisiin yhtenäisiin tekstialueisiin, jotka pohjautuvat samaan lähteeseen. Esimerkiksi jos koko kappale on kirjoitettu yhden lähteen pohjalta, riittää yksi viite kappaleen lopussa.
3. Viitteet merkitään lähes jokaiseen artikkelin virkkeeseen. Näin artikkelin myöhemmät muokkaajat, jotka lisäävät uusia tietoja kappaleiden keskelle, eivät riko viitteistystä. Toisaalta näin tiuha viitteistys tekee artikkelista monien mielestä raskaslukuisen.

Tällä hetkellä käytäntö kuvaa ainoastaan sen, kuinka lähteet teknisesti merkitään. Mitään ei puhuta siitä, millaisiin yhteyksiin viitteitä tulisi lisätä ja kuinka suuri viitemäärä on suositeltava. Olisi hyvä saada käytäntöön selkeyttä tältä osin. –Muu-karhu 2. helmikuuta 2008 kello 16.05 (UTC)

Itse kannatan siis hieman löysempää viitteistystä (jotain 1:n ja 2:n väliltä). Suositelluissa sivuissa lähdevaatimus on kuitenkin jo sen verran tiukka, että viitteet vaaditaan käytännössä koko artikkelitekstiin. Esimerkkiartikkelit kolmesta viittaustyylistä voisivat olla vaikkapa 1) Henkilökultti 2) Banaanikärpänen 3) Äiti Teresa (erityisesti artikkelin alkupuolella). –Muu-karhu 2. helmikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

• 1 on minusta väistyvä tapa Wikipedian alkuajoilta. Olen itse tehnyt paljon kirjailija-artikkeleita, joissa ei ole välttämättä ainoatakaan viitettä, koska niitä tarvitaan juuri mainittuihin numero- ym. tietoihin. Sen sijaan henkilökultti-artikkelin tapaisessa artikkelissa tarvitaan enemmän.
• 2, kuten Filosofia.fi:ssä, on kätevä tapa, joka ei sotke liikaa artikkelia, mutta vakuuttaa lähteistyksen tasosta jo yhdellä silmäyksellä, vaikka lähteitä onkin tarvittu vain vähän. Tulevaisuudessa artikkelia on helppo muokata.
• 3, kuten Ateismi, koskee lähinnä artikkeleita joista on ollut riitoja ja joita on muokattu paljon. Ajan mittaan nämä todennäköisesti tulevat selkeytymään enemmän 2:n suuntaan, kun artikkeli vakiintuu ja viitteitä yhdistetään ref name -takilla. --Thi 2. helmikuuta 2008 kello 16.47 (UTC)

Ensimmäinen vaihtoehto on ihan riittävä varsinkin lyhyempiin artikkeleihin ja sellaisiin, jotka eivät ole mistään kiistanalaisesta aiheesta. Kakkosvaihtoehto on sitten se parempi versio, jonka tyyppistä onkin suurimmalla osalla suositelluista. Ei ainakaan siihen kolmosvaihtoehtoon tarvitse mitenkään pyrkiä, turhaa se on viitteitä lisäillä yleistietoon kuuluviin tai ei mitenkään kyseenalaisiin juttuihin. Vaikka on siinä vaihtoehdossa just se hyvä puoli, että jos viite on kappaleen lopussa ja joku iskee jotain sinne väliin, niin homma menee sekaisin jos viitteet ei ole tiheässä. Eli siis mielestäni ykkösvaihtoehdon voisi lisätä yleisohjeisiin minimiksi ja kakkosvaihtoehto tarkennukseksi suositeltujen määritelmiin (ja taas se tavallinen disclaimer, että tapauskohtaisesti järjen käyttö on tietenkin sallittua). --Velma 2. helmikuuta 2008 kello 17.00 (UTC)

Itse näen, että suositeltua tai uutta artikkelia kirjoitettaessa tulisi pyrkiä kakkoskohtaan. Eli lähdeviittauksia niin harvoin kuin mahdollista, mutta kuitenkin niin, että on koko ajan selvää, mitä lähdettä on käytetty. Itse ainakin tulkitsen niin, että kappaleen lopussa oleva lähdeviittaus tarkoittaa koko kappaletta, mikäli siinä ei muita viitteitä ole. Vastaavasti siinä tapauksessa, että korjataan lähteetöntä artikkelia, voisi pitää ykköskohtaa aluksi parhaana. Eli ensin täytetään tärkeimmät lähteitä vaativat kohdat ja jos aikaa ja intoa vielä jää, muokataan loppukin teksti lähteiden mukaiseksi. --Jannex 2. helmikuuta 2008 kello 17.47 (UTC)

Samaa mieltä kuin Jannex ja Vilma. Kakkosmalli on se mihin pitäisi pyrkiä, ja mitä onkin viime aikoina edellytetty hyvissä ja suositelluissa sivuissa. Tietysti tarveharkintaa saa olla, eli "Helsinki on Suomen pääkaupunki" ja "ruotsia puhutaan Ruotsissa"-tyyppisissä jutuissa ei lähdettä tarvitse. Ykkösmalli on liian väljä, mutta käy ehkä ihan yleistiedoksi laskettavista aiheista, ja on sekin tietysti parempi kuin ei lähteitä ollenkaan. Kolmosmallin tarkkuus on liikaa ainakin silloin, kun peräkkäiset virkkeet ovat peräisin samasta lähteestä. Eli periaatteessa viite aina sellaiseen kohtaan, jossa tietyn lähteen käyttäminen loppuu. Jos tästä jotain ohjeistusta annetaan, ottaisin kakkosmallin lähtökohdaksi, ja siitä sitten voi lähteistystä tiukentaa tai löysentää aiheen mukaan.Tanár 2. helmikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Kannattaa myös ottaa huomioon artikkelin aihepiiri. Jos kyse on jokseenkin yleistajuisesta tai yleistietoon kuuluvasta aiheesta, voisi ajatella, että jokainen väite ei tarvitsisi omaa viitettä vaan yleisiin lähteisiin merkitty teos riittäisi (lukuunottamatta tietysti numerotietoa tms spesifistä). Sen sijaan aiheet, joiden ei voi katsoa kuuluvan yleistietoon (esimerkiksi monet luonnontieteelliset artikkelit), tarvitsevat tiuhemmat lähdeviitteet myös sellaisille väitteille, jotka eivät ole "erikoisia tai sisällä numerotietoa". Yleisesti ottaen ohjenuoraksi sopisi mielestäni hyvin nro 2, mutta tietyissä tapauksissa siitä voisi kallistua suuntiin 1 tai 3. --Hehkuviini 6. helmikuuta 2008 kello 22.18 (UTC)

Kaipaisin juuri jonkinlaisen suosituksen muotoilemista oikeaksi käytäntötekstiksi. Pitäisikö lähdekäytännössä esimerkiksi eksplisiittisesti kieltää sijoittamasta samaa viitettä jokaisen virkkeen perään (kuten esim. Äiti Teresassa), vai annetaanko kunkin toimia haluamallaan tavalla? Tähän asiaan liittyy myös viite ennen vai jälkeen pisteen -keskustelu, jota on käyty tuolla ylempänä mutta jossa ei päästy konsensukseen. Eli voiko olettaa kappaleen perään sijoitetun viitteen koskevan koko kappaletta? Tästäkin asiasta olisi hyvä päästä sopuun, koska tällä hetkellä jotkut noudattavat nykyohjetta (viite aina välimerkin jälkeen) ja toiset tieteellistä, SFS-standardin mukaista tapaa (viite ennen pistettä, jos se viittaa vain edelliseen virkkeeseen). –Muu-karhu 2. helmikuuta 2008 kello 18.38 (UTC)

Suositus olisi varmaan paikallaan, ja siinä pitäisi ottaa kantaa ainakin seuraaviin asioihin (suluissa omat ehdotukseni):

• milloin viite pitää lisätä
  • (aina, kun tieto ei kuulu ns. yleissivistykseen)
• kuinka usein viitteitä käytetään
  • (vähintään joka kappaleen jälkeen, jos on useampi lähde samassa kappaleessa niin sitten aina, kun lähde vaihtuu)
• tehdäänkö ero sen mukaan, onko viittaus yhteen lauseeseen ja pidempään osaan
  • (tehdään, edellisessä tapauksessa välimerkki viitteen jälkeen, jälkimmäisessä ennen viitettä)
• käytetäänkö "yleisiä lähteitä"
  • (ei, vaan aina viitataan täsmällisesti tiettyyn lähteeseen)
• kirjoitetaanko ref-tageihin koko viite, jolloin erillistä lähdeluetteloa ei tarvita, vai kirjoitetaan tageihin vain lyhenne (esim.<ref>Nieminen, s. 206.</ref> ja sitten annetaan täydellinen viite mallineen mukaan erillisessä lähdeluettelossa
  • (jos lähdettä käytetään vain kerran, edellinen ehkä parempi, mutta jos useammin, jälkimmäinen)
• Mitkä ovat jälkimmäisessä tapauksessa viite- ja lähdeluettelojen otsikot ja järjestys
  • (ensin "viitteet" joissa ref-koodit, sitten "lähteet" joissa tarkemmat lähdetiedot)
  • ensin "lähteet", jossa tarkat lähdetiedot, ja sitten "viitteet" <references/>.Tanár 4. helmikuuta 2008 kello 13.04 (UTC)

Esimerkiksi artikkelissa Gerard Sagredo olen merkinnyt lähteet sillä tavalla kuin tässä ehdotan. Mutta ennen kuin kirjoitetaan mitään yksityiskohtaisempaa suositusta, pitäisi käydä kunnon keskustelu. Muuten tuloksena on vain lisää sekavuutta. Tämä ehdotushan on sellainen, että suurin osa nykyisistä artikkeleista ei noudata sitä.Tanár 4. helmikuuta 2008 kello 10.21 (UTC)

Kannatan, kuulostaa hyvuín järkevältä, paitsi viimeinen kohta. Viitteet saisivat jatkossakin olla lähteiden alaotsikko, koska:

1. Tyyliopas sanoo niin, jos järjestystä muutetaan, myös n+1 artikkelin kappalejärjestystä tulee muuttaa ja se on helkkarinmoinen urakka
2. Jos lähteissä on täydellinen viite ja viitteissä vain <ref>Nieminen, s. 206.</ref>, joutuu kelaamaan luetteloa edestakaisin selvittääkseen mikä on koko lähde. Jos lähteet ovat ensin, niin tältä ongelmalta vältytään: ensin on koko teksti, sen jälkeen alapuolella vain nimi ja sivunumero.

--albval 4. helmikuuta 2008 kello 11.06 (UTC)

Joo, sopii se minullekin: lähteet ensin ja sitten viitteet. En tullut tarkistaneeksi, mitä tyyliopas sanoo.Tanár 4. helmikuuta 2008 kello 13.04 (UTC)

Itse en näe nykyisessä käytännössä mitään ongelmaa. Mitä tiheämpään viitteitä sen parempi. Itse olen saanut mielestäni lähteet ja viitteet mukavaan muotoon artikkeleissani Muhammad ja Koraani. Ja kun puhutaan aroista aiheista tulisi mielestäni olla hyvin tarkkaan viitattu, jotta lähteen voi käydä tarkistamassa. --Peltimikko 4. helmikuuta 2008 kello 15.49 (UTC)

Ei viitteiden käyttöä ainakaan kieltää pidä, jokainen laittakoon harkinnan mukaan niitä. Tosin se olisi edelleenkin hyvä asia, jos ohjeisiin saataisiin kuitenkin kirjattua jonkunlainen suositus asiasta. (ja mää itse kyllä sijoitan viitteet edelleen sitkeästi pisteen jälkeen koski ne kuinka montaa lausetta tahansa) --Velma 5. helmikuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

Tanárilla oli hyvä hahmotelma siitä, millaisia ohjeita käytäntö minusta kaipaisi. Eniten kiistaa noista aiheuttanevat "yleisien lähteiden" kieltäminen ja viitteen sijainti pisteeseen nähden. –Muu-karhu 5. helmikuuta 2008 kello 16.11 (UTC)

Enpä tiedä tarvitseeko yleisiä lähteitä kieltääkään, mutta minusta niillä vain ei tee mitään. Lähteiden tärkein tehtävä on tietojen tarkistettavuus, ja jos artikkelin perään lätkäistään vain pari raamatunpaksuista "yleistä lähdettä", kuka niistä jaksaa kaivaa sen tiedon esiin, jonka haluaa tarkistaa. Tuo pistejuttu on ihan yleinen käytäntö tieteellisessä tekstissä, ja uskon että aika monella tänne kirjoittavalla on siitä tekstilajista kokemusta.Tanár 5. helmikuuta 2008 kello 22.33 (UTC)

Järkeä lähteiden käyttöön

En oikein ymmärrä joidenkin käyttäjien intoa lisäillä lähdepyyntöjä. Esimerkiksi artikkelissa Niklas Tarvajärvi oli kaverin maaottelumäärä kyseenalaistettu lähdepyynnöllä. Se vaan että jos näin pitää kysellä helposti löydettävien lähteiden perään niin täällä on sata tuhatta muutakin artikkelia josta voisi tuollaisia kysellä. Jokainen asiahan on kyseenalaistettavissa jos oikein aletaa pilkkua viilaamaan. Korkki74 4. helmikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

On aivan loistavaa, että lähteettömiin väitteisiin (varsinkaan jos kyse ei ole muunkielisistä lähteellisistä artikkeleista tehdyistä käännöksistä) pistetään lähdepyyntömerkinnät. 1-2 per lähteetön artikkeli riittää - mutta se havahduttaa lukijan sopivasti havaitsemaan, että tässä vaiheessa hän lukee tarkistamatonta tietoa. Maaottelumäärät ym. lukutiedot on kuitenkin saatu jostakin - ja jonakin vuonna. Nekin vanhenevat - siksi tuommoisessakin artikkelissa olisi ehdottoman tärkeä olla lähdeviite, joka kertoo myös ajan, mistä tuo luku on peräisin, sen varsinaisen lähteen sijaan. Eli aivan mainiota, että joku jaksaa noita lisäillä noihin lukemattomiin urheiluartikkeleihinkin, mielestäni.Tetopa 4. helmikuuta 2008 kello 18.26 (UTC)

Mutta tuohan olisi helpommin hoidettavissa laittamalla maaottelumäärän perään sulkuihin (X.X. mennessä). Ymmärrän että ristiriitaisiin asioihin laitettaisiin lähdepyynnöt, mutta se että joka artikkelissa on 3-4 linkkiä toisaalle tai jotain viitteitä kirjallisuuteen, jonka olemassaoloa ei edes tarvitse todistaa on kyllä aika typerää. Korkki74 4. helmikuuta 2008 kello 19.02 (UTC)

No sen voi hoitaa siten sitten. Olen samaa mieltä, että "itsestäänselvyyksistä", joiden olemassaoloa ei tarvitse todistaa, ei tarvitse olla lähdettä... mutta tarvitseeko "itsestäänselvyyksistä" olla artikkeliakaan? Toisaalta - mikä estää laittamasta lähdettä, jos lähde on? (ja jos ei ole... niin onko silloin enää kyse merkittävästä hepustakaan, ellei kukaan muu ole vaivautunut hänen maaotteluitaan mihinkään kirjaamaan). Lähdeasia on olennainen laatutae sille, että täällä ei ole kenen tahansa fiilispohjalta kirjoittelemaa mututietoa.Tetopa 4. helmikuuta 2008 kello 19.06 (UTC)

Yksi sana : Tarkistettavuus. Entäs jos minä tulen sanomaan, että herralla Tarvalla on maaotteluja 6 kappaletta. Kumpaa uskotaan jos ei ole lähdettä? Helposti löydettävyys on myös suhteellinen käsite, minulla ei ole käryäkään mistä lähtisin hakemaan paikkansapitävää ottelumäärää. Ja kun tuo tieto on jostain peräisin, niin samalla vaivalla kun tiedon etsii voi myös sen lähteen laitaa näkyviin. --albval 4. helmikuuta 2008 kello 19.08 (UTC)

Tuollaisessa tilanteessa tietysti (ristiriita) kuuluukin tarkastaa lähteet. Edelleen ymmärrän kyllä tuon lähdeasian, mutta itsekin olen tänne kirjoittanut asioita jotka olen lukenut mutten enää muista mistä lehdestä tai kirjasta olen asian lukenut. Olen elämässäni lukenut kyllä tietosanakirjoja enkä sielläkään ole joka asiasta nähnyt lähdettä.Korkki74 4. helmikuuta 2008 kello 19.27 (UTC)

Painettuja tietosanakirjoja tekevätkin ammattilaiset, kun taas Wikipediassa artikkelia voi tehdä kuka tahansa, joten täällä lähteet ovat oleellisemmassa osassa. --qWerk 4. helmikuuta 2008 kello 19.30 (UTC)

Jos et muista mistä lähteestä olet tiedon löytänyt, miten voit olla varma että muistat tiedon oikein? On aika yleistä että lähteen vaatiminen tarkentaa myös tietoa. -- Piisamson 4. helmikuuta 2008 kello 19.38 (UTC)

qWerk, kyllä täälläkin on monen alan ammattilaisia kirjoittamassa omasta alastaan. Ja Piisamsonille; vaikka muistaisin asian mistä olen lukenut niin kuitenkin luen niin monta lehteä/kirjaa/nettijuttua kuukaudessa etten todellakaan voi sitä muistaa mistä kyseisen tiedon olisin lukenut. Usein vielä olen töissä, josta ei pääse kuin valikoiduille sivuille nettiin (Wikipedia on yksi niistä) ja silloin tiedon tarkastaminen netistäkin on hankalaa. Kannattaisin jonkun ns. välimallin lähdepyynnön tekemistä jossa pyynnön esittäjälle riittäisi parin kolmen ihmisen mielipide todisteeksi että asia on juurikin niin mitä artikkelissa sanottiin. Muutenkin sellaiset 50 lähteen listat artikkelin lopussa alkavat haittaamaan jo tarkistamistakin oikeassa ongelmatilanteessa. Lisäksi nettilinkit saattavat kadota bittiavaruuteen joten niidenkin luotettavuus on siinä ja siinä. Korkki74 5. helmikuuta 2008 kello 09.13 (UTC) EDIT: Jaksaisiko joku alkaa kehittelemään tuota "välimallin" lähdepyyntöä joissain pienemmissä jutuissa, kuten vaikkapa eilisessä Eli Manning -artikkelissani jossa joku pyysi lähdettä ottelun parhaaksi pelaajaksi valitsemiselle. Asiahan oli kirjoitettu varsin monessa eilisessä lehdessä joten se oli helppo tuohon laittaa, mutta tuokin Iltalehden linkki vanhenee joskus... (sama)

Wikipediassa ammattilaisen tunnistaminen on vain lähes mahdotonta. Esimerkiksi teillä on vain minun sanani siitä, että olen biologian asiantuntija, todellisuudessa voin olla jotain aivan muuta. Ja asiantuntijoillekin sattuu virheitä.

Välimallin lähdepyyntö on sitä paitsi vielä vaivalloisempi kuin kunnon lähde: viitteen kirjoittamiseen menee varmasti huomattavasti vähemmän aikaa kuin viiden kaverin mielipiteen keräämiseen, varsinkaan kun heidänkään tietotasostaan ei voi olla varma. Lähdeluettelon pituus ei voi myöskään olla ongelma, sillä viitenumerohan merkkaa yksiselitteisesti mistä lähteestä tieto on. Linkit toki vanhenevat joskus, mutta halutessaan tuon päivän lehden voi epätoivoinen kaivaa iltalehden arkistosta. Sen sijaan jos tiedon lähteeksi on merkitty käyttäjä albvalin yleistieto, on vaikkapa vuoden kuluttua minun häipymisestäni vaikea tulla tuota tietoa varmentamaan. --albval 5. helmikuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

On totta että linkit vanhenevat, mutta jossakin määrin luotettavuutta lisää, kun merkitset siihen lukupäivän. Nettiviitemallineessahan on valmiina paikka lukemispäivämäärälle. Silloin sitä ei myöskään poisteta, kun siinä tavallaan on vahvistus, että viite on myös luettu eikä vedetty hatusta tai jostakin muusta Wikipediasta. Tuohon toiseen asiaan eli sinun henk. koht. vaikeuteesi merkitä viitteitä on paha sanoa oikein mitään. Ei kai auta kuin jättää ilman viitettä ja toivoa, että joku toinen vaivautuu etsimään sen puolestasi, mikä tietysti tuntuu vähän hassulta. Olen kyllä itse etsinyt paljon lähteitä puuttuviin kohtiin, mutta Wikipedian laajuudessa se työ on hyttysen kakka Itämeressä. --Ulrika 5. helmikuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

Nettilinkkien vanhenemista voi kompensoida myös liittämällä lähdeviitteeseen lyhyen lainauksen lähteestä, jossa todetaan oleellisimmat asiat, esimerkiksi jotenkin seuraavasti

Jyri Raivio: Finnairin voitto lähes kymmenkertaistui 5.2. 2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.2.. "Finnair lensi viime vuonna selvästi aiempaa kannattavammin. Yhtiön toiminnallinen tulos nousi 97 miljoonaan euroon, joka oli lähes kymmenkertainen edellisvuoden 11 miljoonaan euroon verrattuna.." --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2008 kello 10.05 (UTC)

Kuvatallenneviite

Olen tehnyt mallineen luontipyynnön kuvatallenneviite-mallineesta, jota voisi käyttää mallineiden {{Verkkoviite}} tai {{Kirjaviite}} tapaan viittauksessa lähteeseen, joka on esimerkiksi haastattelu televisio-ohjelmassa (puheohjelmat) tai DVD-tallenteessa (dokumentit) jne. Mielestäni esimerkiksi haastattelu televisio-ohjelmassa on ihan tasavertainen lähde sanomalehti- tai nettihaastattelun kanssa ja kuvanauhalta tuleva lausunto on jopa helpommin todennettavissa (ts. henkilö on todellakin sanonut näin, mitä sanomalehti tai nettilähteestä ei välttämättä voi tarkistaa). Kommentteja ja kehitysehdotuksia otetaan mieluusti vastaan. --Jaakonam 24. helmikuuta 2008 kello 09.55 (UTC)

Lähdepyynnöt

Laitoin lähdepyynnön siitä, että Wikipedia on tunnettu tietosanakirja, mutta lähdepyyntö poistettiin. Onko jotain sellaisia tietoja, joista lähdettä ei tarvitse/saa kirjoittaa? -82.128.204.97 2. toukokuuta 2008 kello 12.11 (UTC)

Varmasti kaikkeen saa lisätä lähteen, mutta triviaaleihin asioihin ei välttämättä tarvitse. Sellaiset väittämät kuin "Kymmenen on numero", "Sininen on väri" tai "Wikipedia on tunnettu tietosanakirja" eivät varmaan tarvitse tarkistamista. Mikäli asia häiritsee sinua, laita mielummin se lähde itse kuin lähdepyyntö. --Joonasl (kerro) 2. toukokuuta 2008 kello 12.17 (UTC)

1

Pitääkö paikkansa? Virkkeisiin, ja tarvittaessa jopa sanoihin, viittaaminen helpottaa yleensä yksittäisten väitteiden tarkistamista varsinkin jos kappaleissa käytetään useampaa lähdettä Onko joku eri mieltä? Haittaako se tarkistamista, vai eikö sillä ole vaikutusta? Lab-oratory

Onko joku eri mieltä siitä, että viitteistystä voidaan pitää liian tiheänä ja luettavuutta haittaavana? En ole välttämättä tätä mieltä, mutta asiasta olisi oltava konsensus. Tekstissä sanotaan jo, että kiistanalaisen väitteen lähde tulee tarjota täsmällisesti. Ihmiset käyttävät omaa harkintaansa, eikä se välttämättä johda esitettyyn käytäntöön. --Thi 30. toukokuuta 2008 kello 18.01 (UTC)

En ole, mutta se esteettinen viittaus ei liity minun esittämääni asiaan. Sen voit käsitellä toisen otsikon alla. Et vastannut kysymykseeni. Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.03 (UTC)

Lähde - Kappaleviite - Virkeviite - Lauseviite - Sanaviite Eikö noiden tarkkuus kasva oikealle mentäessä? Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

Et ymmärtänyt vastausta. --Thi 30. toukokuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

Selventäisitkö sitten? Ehkä et ymmärtänyt itse kysymystä? Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.05 (UTC)

Voi sekin olla mahdollista, mutta harrastamasi et vastannut kysymykseen -tyyli ei ole minusta hyvää keskustelutyyliä. Tarkistamisen helppous ei välttämättä liity nimenomaan lähdeviitteen paikkaan, vaan ihmiset voivat käyttää muitakin tapoja. --Thi 30. toukokuuta 2008 kello 18.08 (UTC)

Millaisia tapoja? Sinun käyttämäsi kysymykseen vastaamatta jättäminen ei myöskään ole kivaa. Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.09 (UTC)

Tämä on keskustelupalsta, ei kysymyspalsta. Kuvittelin vastanneeni kysymykseen aivan riittävästi ja vieneeni keskustelua eteenpäin. Ei muuta aiheesta. --Thi 30. toukokuuta 2008 kello 18.11 (UTC)

Viittaat muihin tapoihin, mutta et kerro, mitä ne ovat? Lab-oratory 30. toukokuuta 2008 kello 18.13 (UTC)

Pitääkö paikkansa? Virkkeisiin, ja tarvittaessa jopa sanoihin, viittaaminen helpottaa yleensä yksittäisten väitteiden tarkistamista varsinkin jos kappaleissa käytetään useampaa lähdettä Onko joku eri mieltä? Haittaako se tarkistamista, vai eikö sillä ole vaikutusta? Jos on vaikka 5 lähdettä samassa kappaleessa, pitää ostaa viisi kirjaa tarkistaakseen yhden väitteen paikkaansapitävyys. Lab-oratory

Mitä kaikkea tulee lähteistää?

On törmätty vähän väliä aiheeseen, että mitä kaikkea pitää lähteistää - voitaisiinko tätä vähän täsmentää, siinä mielessä, että mitä lähteistämätöntä ei saa poistaa?

Esim. että peruskoulutietojen tai lukiotietojen tasoisi asioita ei tarvitse lähteistää ja vain selvästi jotenkin kiistanalaiseksi epäiltävissä olevia kohtia pitää lähteistää. Voitaisiinko myös ammattialojen vakiintunut perusterminologia jättää lähdetarpeen ulkopuolelle?

Olen välillä törmännyt lähteistämisvimmaan, jossa melkein mitä vaan oman agendan kanssa vastahankaista aletaan poistaa, jos ihan perusasioille ei ole annettu lähteitä. Yhden sortin deletionismia sekin... --Aulis Eskola 18. kesäkuuta 2008 kello 21.54 (UTC)

Hei, haluaisin tähän lisätä huomioni että pyydetään lähdettä karrikoiden sanalle kerrostalo tai maapallo - mielestäni todellakaan oleellista ei ole arkisanojen lähteiden kirjaaminen vaan wikin puuttuvan tiedon täydentäminen. - Matti Wäänänen 261208 Matti Wäänänen 26. joulukuuta 2008 kello 22.45 (EET)

Käytännön mukaan lähdepyynnön voi esittää "jos artikkelista puuttuu mielestäsi oleellisia lähteitä tai kyseenalaistat esitetyn väitteen". Tämä kannattaa huomioida ja poistaa esimerkiksi yleiskielisiin sanoihin liitetyt lähteet. --Riisipuuro 26. joulukuuta 2008 kello 23.42 (EET)--

Miten ammatillista lähteiden logiikan kritiikkiä sopii harrastaa?

On törmätty siihen, miten paljon Wikipediassa ja sen keskustelusivuilla sopii pohtia ammatilliselta kannalta lähteiden antamien perustelujen järkevyyttä. Olisiko ajatuksia siihen, missä on raja yleisesti kannatetun ja hyväksytyn puutaheinän esittämisen ja jonkin ammattialan logiikan mukaisen kritiikin välillä? Itse törmään tähän erikoisaloillani ja tähän on joltakin kantilta törmännyt kyllä muutama muukin ammatti-ihminen.

Yleisimmälle perusnäkemykselle vastakkaisia näkökulmia voi esittää - yleensä näille näkemyksille varatuissa erillisissä kappaleissa.

Mutta voiko perustelujen taustojen pitävyyttä pohtia artikkelien sivuilla, jos kritiikki ei ole suoraan artikkeliin sisällytettävää materiaalia tasoltaan ja/tai muodoltaan? Onko niin suotavaa tehdä, jos keskustelu siirtyy selvästi ammatilliselle tasolle, vai ollaanko silloin jo liian erikoistuneella tasolla? Onko tällaista ammatillista debattia syytä varoa Wikipediassa? (miten pitkälti WP on yleisteos ja miten pitkälti ammattialueiden erikoisteos)

Miten pitkälle lähteiden perustelujen logiikan kritisoinnissa voi mennä ja mitä lähteen sisällön ontuessa voi tehdä? Tyypillisesti kysymyksessä on esim. liika yksinkertaistaminen, jossa merkittäviä vaikuttavia mutta joidenkin ammattialojen sisällä kyllä tunnettuja ilmiöitä ja vaikutuksia unohdetaan (asiantuntemattomuuden tai tarkoitushakuisuuden takia). --Aulis Eskola 18. kesäkuuta 2008 kello 22.13 (UTC)

Kyse ei nähdäkseni ole siitä, onko WP yleisteos vai erikoisteos, vaan siitä, että Wikipedia perustuu lähteisiin, ei esimerkiksi käyttäjien näkemyksiin, olkoon kuinka perusteltuja tahansa. Kritiikki-osio voidaan tosiaan sisällyttää kaikkiin sellaisiin aiheisiin, joista kritiikkiä on yleensä (joltakin olennaiselta taholta) esitetty. Tällöin on luonnollisesti merkittävä myös lähdeviite, ja kritiikkiosioita koskevat muutenkin kaikki samat käytännöt kuin artikkelin muita osioita. Toisaalta Wikipedian ei missään nimessä tule ottaa kantaa siihen, mikä näkökulmista on paras, loogisesti perustelluin tai muuta vastaavaa. Tämä koskee myös keskustelusivuja, sillä käytännössä tällaisen kannan ottaminen artikkelin keskustelusivulla on poleemista juttelua artikkelin aiheesta, jolla ei ole mitään tekemistä artikkelin kehittämisen kanssa.

Jos kritiikki todella on merkittävää, se on julkaistu jossakin luotettavassa lähteessä. Jos se taas ei ole merkittävää, sen paikka ei ole Wikipediassa. Ammattikuntien sisäisen kritiikin paikka on ammattilehdistössä, ei Wikipediassa. -- Piisamson 19. kesäkuuta 2008 kello 08.02 (UTC)

Tämä oli kyllä niin hyvin sanottu, etten osaa paljon muuta lisätä. Lähteiden luotettavuutta voi aika hyvin arvioida, mutta yksittäisen Aulis Eskolan tietojen luotettavuudesta ei valitettavasti ole mitään takeita. --albval (keskustelu) 19. kesäkuuta 2008 kello 08.06 (UTC)

Ammatti-ihminen pystyy yleensä palastellen antamaan lähteet kaikille asian osille, mutta kaikkiin artikkelien kohtiin soveltuen yleistietämyksen tasolle asti asioita perustelevaa yhtä lähdettä ei yleensä löydy. Tässä kohtaa on yleensä eroa simppelin yleistiedon ja ammatillisen erityistiedon osalla. Ammattialoilla on vakiintunutta omaa perusterminologiaa ja määritelmiä, joita käyttäen ammattialueen ihmiset seuraavat perusteluja: heille ei tarvitse toistaa kaikkia tolpanvälejä peruskoulutietoihin asti, vaan ainoastaan aivan ylimmän tason perusteet. Toiselta kantilta perustelujen ja lähteiden problematiikkaa ammatillisissa asioissa sivutaan aloittamassani toista käytäntöä koskevassa keskustelussa Keskustelu Wikipediasta:Ei uutta tutkimusta. --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 12.46 (UTC)

Olen samaa mieltä. Tätä toimintaa voi ja pitääkin kehittää Wikipediassa ja nyt on oiva aika siihen: Lähdeprojektikin keskittyy tällä hetkellä pääasiassa kvantitatiiviseen lähteistämiseen eli puuttuvien lähteiden ja viitteiden korjaamiseen – lähteiden laatu, tarkistettavuus ja lähdekritiikki ovat siinä toistaiseksi lähinnä oheistuote. En missään tapauksessa kritisoi lähdeprojektia tästä, vaan kyseessä on ihan luonnollinen ja hyväksyttäväkin prosessi, jossa ensin kerrytetään lähteiden määrää ja sitten vasta otetaan ihan tarkkaan syyniin niiden laatu. Täysin verrattavissa artikkelien elinkaareen: lukuisat artikkelit ovat alkaneet sanakirjamääritelmästä ja edistyneet jopa suositellun sivun tasolle ajan kanssa. Lähteiden kohdalla seuraava luonnollinen askel on siten laadunvalvonta ja tähän minusta kannattaisi panostaa erityisesti projektilähtöisesti, ettei pääse käymään muun muassa tällaisia Iltalehden tapaisia ongelmatilanteita.

Minun mielestäni on kuitenkin hyvä esitellä artikkelissa aiheellista lähdekritiikkiä, etenkin silloin kun lähde on saattanut olla jonakin ajan hetkenä luotettava, mutta myöhemmin toisessa lähteessä pitävästi todistettu vääräksi. Piisamsonin NPOV-kommentti on asiallinen ja naulan kannassa: Wikipediahan seuraa maailmaa ja raportoi viileästi kylmät faktat siitä, mitä missäkin on asiasta kirjoitettu tai sanottu ja tarkistettavuuden nimissä on väitteelle esitettävä lähde. --Jaakonam 19. kesäkuuta 2008 kello 08.54 (UTC)

Ristiriitaisinta tässä on ammatillisen kirjoittamisen kannalta erityisaloilla hyvin ymmärrettyjen ilmiöiden ja julkisen median pintapuolisen sekä monia vaikutusmekanismeja ohittelevan kirjoittamisen suhde. (Toki ihan fysiikan peruslakejakin pyritään asettamaan kiistanalaisiksi, mutta ei noin vakavammassa mielessä.) Jos WP:aa ajatellaan erikoisteoksena, lähteistämisen ongelmat kulminoituvat. Toinen ongelma on myös lähteiden ja perusteluketjujen tuominen tarpeeksi yksinkertaiselle tasolle. Lisää tätä problematiikkaa sivuavassa kohdassa juttua ihan esimerkkien kera Keskustelu Wikipediasta:Ei uutta tutkimusta. --Aulis Eskola 19. kesäkuuta 2008 kello 12.57 (UTC)

Lähdeviitemallineiden ohje selvemmäksi

Lähdeviitemallineiden käyttöä koskeva ohje voisi olla hiukan nykyistä selkeämpi, erityisesti aloittelevalle käyttäjälle, jolle mallineet eivät ole ennestään tuttuja. (Myös Wikipedia:Malline ja Ohje:Malline ovat turhan epäselviä, mutta jos aloittaisi tästä.)

Nykyinen teksti näyttää tältä:

Kun käytät lähteenä kirjoja, lehtien artikkeleita, WWW-sivuja, karttoja tai standardeja, voit luoda sopivat lähdeviitteet valmiilla mallineilla. Viitemallineiden luettelosta löydät lähdemateriaalillesi sopivat mallineet, joiden avulla voit lisätä viitteitä <ref> ja </ref>-tagien väliin keskelle artikkelia ja muodostaa itsenäisen lähdeluettelon automaattisesti artikkelisi loppuun {{viitteet}}-mallineella.

Voisikohan sen korvata esim. jollakin tämäntapaisella?

Kun käytät lähteenä kirjoja, lehtien artikkeleita, WWW-sivuja, karttoja tai standardeja, voit käyttää lähdeviitteiden tekemiseen valmiita mallineita, joita löytyy viitemallineiden luettelosta. Mallineita käyttämällä lähteiden tiedot näkyvät kaikissa artikkeleissa yhdenmukaisella tyylillä. Lähdeviite saadaan aikaan kopioimalla <ref> ja </ref>-tägien väliin tyhjän viitemallineen teksti ja lisäämällä lähteen tiedot sopivien parametrien kohdalle. Lähdeluettelo saadaan näkyviin artikkeliin lisäämällä teksti {{viitteet}} artikkelin loppuun, tavallisesti Viitteet-nimisen otsikon jälkeen.

Itse ihmettelin ensimmäistä artikkelia aloittaessani, miten niitä mallineita ihan konkreettisesti käytetään, pitääkö painella jotain nappeja vai täytellä lomakkeita. (Ja jos ymmärsin oikein, niitä lähinnä kopioidaan tekstimuodossa leikkaa-liimaa-periaatteella.) --Ryhanen 10. syyskuuta 2008 kello 21.53 (EEST)

Virallisen käytännön muutoksien tekeminen

Onko tämä hyväksytty tapa tehdä virallisiin käytäntöihin muutoksia ilman yhteisössä eli Kahvihuoneessa käytyä keskustelua? On ilmennyt aiemminkin, että yksittäinen käyttäjä luo omia käytäntöjä, eikä sellaista pitäisi mielestäni sallia. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 18.37 (EEST)

En ole varma tarvitaanko tuollaista käytäntöä. Ensinnäkin se koskee vain muutamia, sitäkin kiistellympia aiheita. Toiseksi asia voitaisiin hoitaa siten, että väitteelle X annetaan muutama viite perinteiseen lähde per viite -tyyliin, mutta jos asia välttämättä tarvitsee useampien lähteiden mainitsemisen, niin ne voisi lykätä keskustelusivulle. Jotkut varmaan hyökkää vastaan sanomalla, että keskustelusivu ei ole lähteiden säilytyspaikka ja arkistoinnin kautta lähteet "häviävät" keskustelusivulta. Noh, ei niitä lähteitä tarvitse arkisoida. Ne voidaan jättää näkyviin. Aiempi argumentti taas kumoutuisi yksinkertaisesti laajentamalla keskustelusivujen käyttö tarkoitusta. Koska keskustelusivun ensisijainen tarkoitus on kehittää artikkelia, niin yhtä lailla kai osan lähteistä säilyttäminen on artikkelin kehittämistä. --qWerk 30. syyskuuta 2008 kello 18.46 (EEST)

"Käytössä olevan yleisen tavan (de facto -käytännön) kirjaaminen ylös. Yksittäinen käyttäjä ei voi päättää käytännöistä, mutta hän voi dokumentoida Wikipedian prosessien toimintaa." [4]. Tällä tavalla on toimittu aika monissa artikkelissa, joista useat ovat suositeltuja sivuja esim. Etelä-Afrikan historia, Etelä-Afrikan siirtomaahistoria, Apartheid-järjestelmän purkaminen, Etelä-Afrikka, Oopperan historia, Henkilöpalvonta_(politiikka), Noitavainot Ruotsin valtakunnassa, Ateismi. Käytäntö ei ole herättänyt keskustelua sen enempää näiden artikkelien osalta vertaisarvioinnissa kuin ss-äänestyksessäkään. Rohkenin siis todeta, että kyseessä on de facto -käytäntö. Erityisesti kannattaa katsoa artikkelin David Irving ensimmäinen viite ja miettiä mielessään haluaisiko todella kaikki lähteet erillisiin ref-tageihin ja mitä se tekisi johdannon luettavuudelle.--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2008 kello 18.48 (EEST)

Käytännön esimerkki missä tällaisesta merkitsemisestä on hyötyä:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Donec eget dolor in urna pharetra tincidunt. Sed vel pede vel elit ullamcorper eleifend. Cras sem justo, sagittis eu, volutpat ut, venenatis a, odio. Aliquam erat volutpat. Duis vitae felis nec elit convallis auctor. Mauris ante sem, cursus adipiscing, congue vitae, vestibulum ut, elit. Cras tortor nunc, molestie ut, mollis nec, tristique sit amet, mauris. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. In dapibus risus eu metus. Ut in lectus sed ante rhoncus sodales. Aenean eu dolor. Aenean felis justo, congue ac, porta ut, aliquam eu, eros.

Verrattuna tähän:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. Donec eget dolor in urna pharetra tincidunt. Sed vel pede vel elit ullamcorper eleifend. Cras sem justo, sagittis eu, volutpat ut, venenatis a, odio. Aliquam erat volutpat. Duis vitae felis nec elit convallis auctor. Mauris ante sem, cursus adipiscing, congue vitae, vestibulum ut, elit. Cras tortor nunc, molestie ut, mollis nec, tristique sit amet, mauris. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit. In dapibus risus eu metus. Ut in lectus sed ante rhoncus sodales. Aenean eu dolor. Aenean felis justo, congue ac, porta ut, aliquam eu, eros.

Tässä on siis kyse vain siitä, että jossain tapauksisa voi toimia näin (kuten artikkeleissa on tehty), ei siitä että olisi välttämätöntä tehdä näin. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2008 kello 18.52 (EEST)

Minä kysyin:Onko tämä hyväksytty tapa tehdä virallisiin käytäntöihin muutoksia ilman yhteisössä eli Kahvihuoneessa käytyä keskustelua? En ota kantaa, onko se hyvä vai huono, mutta en ole huomannut sellaista de facto -käytäntöä kuin lähinnä yhden käyttäjän muokkauksissa, joihin nuo linkitkin nähdäkseni pääasiassa osoittavat. Minusta osoittaa erittäin suurta ajattelemattomuutta, suorastaan hybristä käyttäjän käytöksessä tehdä tällaisia omavaltaisia muokkauksia viralliseen käytäntöön. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 19.22 (EEST)

Ja minä vastasin, että de facto käytäntöjä saa kirjata ylös ja tällaista merkitä tapaa on de facto käytetty. Aikaisempi käytäntö ei myöskään kieltänyt tällaista merkintätapaa. Olisi paljon rakentavampaa, mikäli ottaisit kantaa enemmän itse asiaan ja vähemmän siihen kuka asian teki. Jos tämä on sinusta huono muutos, keskustellaan siitä ja mietitään mitä asiasta pitäisi sanoa. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2008 kello 19.30 (EEST)

Tässä keskustellaan nyt siitä miten virallisia käytäntöjä muutetaan. Ja nyt kysyn, tehdäänkö tästä lähtien virallisten käytäntöjen muuttaminen niin että yksittäinen käyttäjä omaksuu jonkin tavan, ja jonkin ajan kuluttua hän kirjaa sen viralliseen käytäntöön de factona? Vastaa tähän, älä siihen mitä en kysy. --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 19.34 (EEST)

Ei pahalla mutta siinä vaiheessa kun de facto -suositusten (tekstissä sana "voi" viittaa vahvasti suositukseen) kirjaamiseksi aletaan vaatimaan neliportainen "keskustelu-ennakoiva mielipidetiedustelu siitä pidetäänkö mielipidetiedustelu - mielipidetiedustelu mahdollisesta äänestyksestä - äänestys" voin todeta suomenkielisen Wikipedian olevan valmis kun aikaa riittää tuhlattavaksi viikkotolkulla kaikkeen muuhun kuin artikkeleihin. Jotain rotia. --Agony (403) 30. syyskuuta 2008 kello 19.35 (EEST)

Tässähän käytetään aikaa juuri tuohon artikkelien "kehittämiseen". Thin mukaan lähteistys oli artikkelissa Heikki Kastemaa ehdottomasti muutettava tällaiseksi puuroksi, josta ei saa mitään selvää ja hän aloitti siitä jopa muokkaussodan poistaen samalla lähteitä ja lähteistettyä tietoa. Asiasta on keskusteltu artikkelin Heikki Kastemaa keskustelusivulla ja minun keskustelusivullani. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 19.45 (EEST)

On kirjallisuudessa ihan normaalia, että samalle viitenumerolle merkitään useampia lähteitä. Puuroutumiseen tässä tapauksessa on syynä se, että <br />-tagi on surkea tapa erotella viitteitä, koska viitteet jakautuvat muutenkin monelle riville riippuen selaimen leveydestä ja sarakkeiden määrästä. Asian voi kuitenkin ratkaista käyttämällä br-tagien sijasta *-merkkiä. --Jisis (keskustelu) 30. syyskuuta 2008 kello 20.17 (EEST)

Vituttaahan tuo nyt vaan, kun artikkelit sotketaan tuollaiseksi puuroksi vedoten käytäntöön, jota ei edes ole olemassa ja kun lähteitä ja lähteistettyä tietoa poistellaan. Ainakaan minulla tuo *-merkki ei edes muuta tekstiä miksikään vaan artikkeli puuroutuu vaan entistä pahemmin. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 20.40 (EEST)

Merkki ei toimi, jos sitä ennen ei ole rivinvaihtoa. --Jisis (keskustelu) 30. syyskuuta 2008 kello 20.42 (EEST)

Tällä käytännöllä ei mitenkään voi perustella mitään välttämätöntä tarvetta yhdistää ensimmäistkään lähdettä yhteen alaviitteeseen. Thin ja sinun erimielisyytesi mainitsemassasi artikkelissa ja tämän käytännön tarkennus ovat kaksi eri asiaa, joiden sotkeminen keskenään ei liene hyödyllistä. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2008 kello 21.09 (EEST)

Sinähän teit omavaltaisen muutoksesi käytäntöön nimenomaan sen keskustelun seurauksena, jonka kävimme minun keskustelusivullani. Aikaisemmin tällaisesta omalaatuisesta viitteiden niputtamisesta ei ollut käytännössä sanakaan, joten kyllä sinä olet selkeästi ottanut kantaa tähän asiaan ja yhteisön kantaa kysymättä luonut uuden käytännön puolustellaksesi Thin toimintaa artikkelissa. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

En ole. En ole tutustunut koko asiaan enkä puolustele kenenkään kiistan osapuolen toimintaa. Mikäli tällainen väärinkäsitys on syntynyt olen pahoillani. Olen kuitenkin toistuvasti todennut, että en ota kantaa Heikki Kastemaa-artikkeliin tai siihen miten viitteet siellä tulisi muotoilla.--Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2008 kello 21.30 (EEST)

Ei tässä minusta ole tehty käytäntöihin muutoksia, vaan lähinnä annettu vinkkejä lähteiden merkitsemiseen joissakin vähän hankalammissa tilanteissa. --Ryhanen 30. syyskuuta 2008 kello 19.59 (EEST)

Juuri näin. Samulili 1. lokakuuta 2008 kello 08.39 (EEST)

Ilmaistaan nyt tässäkin vielä että olen samaa mieltä. Kyseessä on lähinnä tyylivinkki. --Harriv 1. lokakuuta 2008 kello 10.24 (EEST)

Kokoomateoksen artikkelien merkitseminen

Mikä on paras tapa merkitä toimitetun kokoomateoksen artikkelit: kirjaviite, lehtiviite vai joku muu? Kirjaviitemallineen ongelma on, että siinä ei ole nähdäkeni paikkaa artikkelin tekijöille ja myös sen ilmaisutapa (kirjan osa) on keinotekoinen. Lehtimalline taas on lehtimalline. Nimitys ei sinänsä haittaa, mutta aiheuttaako sen käyttö muita ongelmia, jos jättää epärelevantit kentät (vuosikerta, numero jne.) pois?--Juha Kämäräinen 3. joulukuuta 2008 kello 16.29 (EET)

Ks. esimerkkiä lehtiviitemallineen käytöstä artikkelissa Aikuiskasvatus. Aika siisti ja informatiivinenhan tuosta tulee.--Juha Kämäräinen 3. joulukuuta 2008 kello 16.35 (EET)

Tulin joskus siihen tulokseen, että erityisen hyvää tapaa ei taida olla. Päädyin käyttämään (mm. artikkelissa J. E. Svan) yhdistelmää: Meikäläinen, Matti: Artikkelin nimi. Teoksessa {{kirjaviite...}}. Jonkun paremmin tähän tilanteeseen sopivan mallineen käyttö olisi kyllä kätevämpää. --Ryhanen 3. joulukuuta 2008 kello 20.15 (EET)

Painiskelen saman ongelman kanssa, että miten merkitä esimerkiksi kokoomateoksen johdanto/esittely lähteeksi, kun kirjoittaja on eri kuin muun sisällön? --Petri Lappalainen 3. joulukuuta 2008 kello 22.39 (EET)

Minä taidan ruveta käyttämään yhdistelmää: lähteisiin koko teos kirjamallineella, sinne artikkeli osana ja tekstiviitteeseen lehtimalline ja sinne kirjan nimen yhteyteen myös toimittaja sulkuihin.--Juha Kämäräinen 5. joulukuuta 2008 kello 20.38 (EET)

Eikö voisi merkitä näin:

{{Kirjaviite | Tekijä = Rakel Kallio | Nimeke = Taidekauppa | Vuosi = 1995 | Kappale = | Sivu = 725-727 | Selite =Teoksessa: Taiteen pikkujättiläinen, 3. painos |Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-16447-X | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}

joka tuottaa viitteen näin:

Rakel Kallio: Taidekauppa, s. 725-727. Teoksessa: Taiteen pikkujättiläinen, 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.

--Urjanhai 30. lokakuuta 2009 kello 23.01 (EET)

Mutta kuten Käyttäjä:Thi Kahvihuoneessa totesi, niin kursiivit saadaan paremmin kohdalleen näin:

Kallio, Rakel: Taidekauppa. Teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Taiteen pikkujättiläinen | Sivu=725–727 | Selite=3. painos | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-16447-X}}

Kallio, Rakel: Taidekauppa. Teoksessa Taiteen pikkujättiläinen, s. 725–727. 3. painos. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X.

Eli ei mitään. --Urjanhai 31. lokakuuta 2009 kello 00.03 (EET)

Eikö tähän voisi saada omaa mallinnetta?--Nedergard 12. tammikuuta 2010 kello 14.49 (EET)

Tai lisätään "teoksessa:" -attribuuttikenttä optiona nykyiseen mallineeseen. terv. --Riisipuuro 12. tammikuuta 2010 kello 16.56 (EET)--

Nykyiset mallineet ovat kyllä kovin pitkiä ilman lisäattribuuttejakin. Ylimääräiset kentät voi tietysti poistaa, mutta harva tuntuu tekevän sitä. -- Piisamson 12. tammikuuta 2010 kello 19.09 (EET)

Edellä keskusteltuun viitaten. Jos koko kirjan tiedot ovat kirjamallinneella lähteet osiossa (ja siellä on mainittu myös teoksen toimittaja(t)) ja sitten eri artikkeleihin ja osiin viitataan tavalla "artikkelin kirjoittaja, artikkelin nimi ja teoksessa (kirjan tiedot)", niin tarvitseeko viitteessä olla teoksessa jälkeen kirjan tiedoista muuta kuin teoksen nimi ja vuosi? Varsinkin jos haluaa käyttää saman teoksen useita eri artikkeleita/osia lähteinä ja jos artikkelit ja osat ovat useita kymmeniä sivuja pitkiä ja haluaa viitata tiettyyn sivuun artikkelissa/osassa. Tällaista käytäntöä näkee kirjallisuudessa. Eli jospa vielä selvennän esimerkillä:

lähteet otsikon alle näin *{{Kirjaviite | Tekijä = Laukkanen, Minna & Rinno, Soile (toim.) | Nimeke = Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet | Vuosi = 1997 | Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a | Tunniste = ISBN 951-785-012-3 }} joka näkyy näin

• Laukkanen, Minna & Rinno, Soile (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.

Ja sitten tekstissä olevat viittaukset näkyvät viitteet osiossa näin:

1. Snäll, Aila: Siirtoseurakuntien esineistön sijoitus ja kirkkohallituksen toimenpiteet, s. 511. Teoksessa Laukkanen, Minna & Rinno, Soile (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja pyhät esineet. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.

2. Snäll, Aila: Siirtoseurakuntien esineistön sijoitus ja kirkkohallituksen toimenpiteet, s. 585. Teoksessa Laukkanen, Minna & Rinno, Soile (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja pyhät esineet. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.

3. Hanka, Heikki & Hätönen, Helena: Katkelmia Karjalan luterilaisten kirkkojen kuvataiteesta, s. 290. Teoksessa Laukkanen, Minna & Rinno, Soile (toim.): Karjalan luterilaiset kirkot ja pyhät esineet. Lappeenranta: Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, 1997. ISBN 951-785-012-3.

Vai näin:

1. Snäll, Aila: Siirtoseurakuntien esineistön sijoitus ja kirkkohallituksen toimenpiteet, s. 511. Teoksessa Karjalan luterilaiset kirkot ja pyhät esineet 1997.

2. Snäll, Aila: Siirtoseurakuntien esineistön sijoitus ja kirkkohallituksen toimenpiteet, s. 585. Teoksessa Karjalan luterilaiset kirkot ja pyhät esineet 1997.

3. Hanka, Heikki & Hätönen, Helena: Katkelmia Karjalan luterilaisten kirkkojen kuvataiteesta, s. 290. Teoksessa Karjalan luterilaiset kirkot ja pyhät esineet 1997.

Mitä mieltä olette? --Kyzyl 6. joulukuuta 2010 kello 13.28 (EET)

Jälkimmäisen kannalla. --Tappinen 6. joulukuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Edellä olevaan keskusteluun viitaten. Tuleeko viitteessä mainita kirjoittajan ja artikkelin nimen ja sivunnumeron lisäksi kokoomateoksen nimi ja vuosi vai kokoomateoksen toimittajat ja vuosi? --Kyzyl (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 13.17 (EEST)

Koskien siis teosta, jolla ei ole varsinaista tekijää, vaan toimittaja(t).--Kyzyl (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 14.06 (EEST)

Lähteen merkitseminen yhteenvetoon

Onko käytännön mukaista ja sallittua laittaa pienehköissä korjauksissa ja muutoksissa tieto lähteestä yhteenvetoon (esim. jos on vain syntymävuosi, johon lisätään tarkka päivämäärä ja syntymäpaikka. Yhteenveto olisi muotoa "lisätty tarkka synt.aika ja paikka, lähteenä Otavan iso musiikkitietosanakirja". En vielä uutena tulokkaana osaa käyttää noita ref ja ></ jne-merkintöjä (aion kyllä opetella).-Yrmeli 16. tammikuuta 2009 kello 23.12 (EET)

No ei. Se viittaus hukkuisi sinne artikkelihistoriaan, olisihan se tallella mutta myöhemmin todellä huonosti huomattavissa. Harjoittele mielummin kunnon lähteistys ihan rauhassa, vaikka yleisellä hiekkalaatikolla, tai omalla (voit tehdä harjoituksia varten sivun Käyttäjä:Yrmeli/Hiekkalaatikko). Reffimerkinnät ovat yksinkertaisimmillaan tosi yksinkertaisia: ei muuta kun <ref> tekstin eteen ja </ref> taakse (Viitteet-kohdassa näkyisi tässä tapauksessa tekstin eteen ja). Kirja-, lehtiartikkeli- ja nettilähdeviitemallineen käyttö kannattaa opetella, mutta pääasia että reffien väliin merkitsee lähteen riittävän tarkasti esim. sivunumeroineen. Enemmän lähteitten kanssa pelanneet kokeneemmat käyttäjät kyllä korjailevat muotoseikat opetteluvaiheessa, lähteitten muistiinmerkitseminen noin ylipäätänsä on se pääasia. Lykkyä tykö ja rohkeesti vaan muokkaamaan ja reffittämään! Terv. --Riisipuuro 16. tammikuuta 2009 kello 23.53 (EET)--

Wikipedian ja sen ohjelmiston kehittäjät valitettavasti unohtivat kehittää yksinkertaisen viitteistyskäytännön. Jos ref-mallineen osaakin tehdä, niin Lähteet/{viitteet} unohtuu lopusta. Käytettävyys edellyttäisi, että edes viimeksi mainittu tulisi käyttäjän luomaan artikkeliin Wikipedian puolesta automaattisesti. Tulevaisuudessa tämä ehkä korjaantuu. --Thi 17. tammikuuta 2009 kello 10.58 (EET)

Lähteen katoaminen II

No niin itse näen toselliseksi ongelmaksi sen että jos vlähde katoaa niin pitää alkaa etsimään uutta lähdettä josta saisi taas viittauksen se taas on työläs ja kun tietää että on monia joilta ei onnistu "googlettaminen"D100a 5. toukokuuta 2009 kello 22.28 (EEST)

Ohessa tiedosto joka on tulostettu pdf tiedostona D100a 5. toukokuuta 2009 kello 22.33 (EEST)

Toistuva lähde mutta eri sivunumerot

Haluaisin käyttää ref name -tyylistä viitettä, mutta kirjaan viitataan eri sivunumeroihin. Mitenkähän tämä onnistuisi?--Nedergard 25. tammikuuta 2010 kello 14.00 (EET)

Tee kuten artikkelissa Wilhelm Laqua: kirja lähdeluetteloon ja viitteet muotoon Tekijä vuosi, sivu X. –Ejs-80 25. tammikuuta 2010 kello 14.03 (EET)

Kiitos, sumplaamisen jälkeen tajusin, miten tuo merkintätapa oikein menee.--Nedergard 25. tammikuuta 2010 kello 15.36 (EET)

Miten merkata useat kirjoittajat?

Ehkä vastaus kysymykseeni löytyy jostain wikipedian syövereistä, mutta en nyt sitä ainakaan yht'äkkiä löydä. Mikä on wikipedian yleinen käytäntö merkata useat kirjoittajat, kun kirjoittajia on lukuisia? Onko se esim. et al. vai ym.? Kursivoituna, pisteellä tai ilman? Tuon ohjeistuksen voisi lisätä tälle sivulle. -Avaruusraketti 10. toukokuuta 2010 kello 17.42 (EEST)

Tästä ei itse asiassa liene yleistä käytäntöä, en myös itsekään sellaista onnistunut löytämään. Suomenkielisiä kun ollaan, niin ym. tuntuisi luontevimmalta. Kursivointia en käyttäisi, kun muotoilut muutenkin pitäisi jättää mallineiden huoleksi. --albval(keskustelu) 10. toukokuuta 2010 kello 18.21 (EEST)

Itse olen käyttänyt mallia kirjaviite-mallinteesta: "Jos teoksella on kaksi tai kolme kirjoittajaa, erotetaan ne toisistaan &-merkillä. Jos kirjoittajia on neljä tai enemmän, merkitään ensimmäinen tai tärkein sekä "et al." --PtG 10. toukokuuta 2010 kello 19.31 (EEST)

Ai niin tuolta kirjaviite-mallineen takaa se löytyi. Muistelinkin nähneeni sen jossain. Vilkaisin pikaisesti suositeltuja sivuja, joissa näytti olevan käytössä ainakin kolmea eri merkintätapaa: et al., et al. ja & al. On tosiaan kummallista, että ei käytetä ym.-merkintää, joka olisi useimmille tutumpi kuin latinankielinen et al. -Avaruusraketti 10. toukokuuta 2010 kello 20.07 (EEST)

Lähdevaatimus...

Miten jyrkkä Wp itse asiassa on? On lähteettömiä artikkeleita, mutta silti tietoja poistellaan, kun lähteettämiä lisätään, mikä laskee intoa muokata. Merkitse lähteet/Muokkaa sivuja rohkeasti. Eikös tuossa ole ristiriita80.220.253.193 18. heinäkuuta 2010 kello 19.36 (EEST)

Uusi käytäntöehdotus: vaatimus kolmannen osapuolen lähteistä

Moi. Tuli musiikkia käsittelevistä artikkeleista mieleen, kun niiden levymyyntikohdat vilisevät lainauksia artistien kotisivuilta ja levy-yhtiöiden sivuilta. Eihän niitä herranjestas voi pitää luotettavina lähteinä? Toki, medialla ja artisteista ja levy-yhtiöistä riippumattomammillakin tahoilla on toisinaan intressejä buustata suosikkiaan kovilla myyntiluvuilla, mutta parempi nekin kuin artistin tai yhtiön itsensä kertomat myyntiluvut.

Eli asiaan: vaatimus kolmannen (enemmän tai vähemmän riippumattomasta) osapuolen lähteen käyttämisestä pitäisi olla virallinen käytäntö, ainakin tuonkaltaisia asioita käsiteltäessä. (Englanninkielisessä se on mielipidekirjoituksen asteella.[5]) Toki Madonna-artikkeliin voi kirjoittaa, että laulaja osaa mielestään laulaa hyvin, mutta nimenomaan että hän itse on sanonut niin...

Jaksaisiko joku kirjoittaa tuosta mielipidekirjoituksen? -- Frous 16. kesäkuuta 2011 kello 02.53 (EEST)

Johan se on käytäntö. Pähkinänkuoressakin lukee "Wikipedian tiedoille tulee olla luotettavat, ulkopuoliset lähteet". --Otrfan 16. kesäkuuta 2011 kello 02.57 (EEST)

Turhaa touhua. Iivarius 16. kesäkuuta 2011 kello 09.16 (EEST)

Liian tarkasti merkityt lähteet?

Ohjeeseen voisi täsmentää mikä on yleensä sopiva määrä lähteitä ja lähdeviitteitä. János Csonka -artikkelin LA-arvioinnissa katsottiin artikkelin sisältävän liian paljon lähdeviitteitä. Nykyisessä ohjeessa ei ole määritelty mitään ylärajaa. --Gwafton 20. helmikuuta 2012 kello 13.20 (EET)

(Otsikoimaton)

Numeroinnin sijaan voit myös viitata lähteeseen sulkujen sisällä lähteen kirjoittajan sukunimellä, tai jos kirjoittajaa ei ole tiedossa, julkaisun nimellä tai tuottajalla, sekä vuosiluvulla: (Sukunimi, Vuosi).

Tämä on ihan tavallinen viittaustapa tieteellisissä kirjoituksissa, mutta minusta tuntuu, ettei se oikein sovi tietosanakirjan tyylilajiin. Se mm. vaikeuttaa artikkelien lukemista, kun lukeminen katkeaa viittaukseen. --Samulili 18. toukokuuta 2005 kello 14:32:40 (UTC)

Kyllähän se sitä tekee, mutta lähinnä tuota ei varmaan kannatakaan käyttää kuin teksteissä, joiden sisältö on monimutkaista tieteellistä selostusta. Tuohon voisi vielä lisätä lisäohjeena, että jos on kyse suuresta kirjasta/sivustosta voi vielä tuon perään lisätä viittauksen yksittäisin kappaleisiin ja sivuihin. Mutta olen kyllä samaa mieltä, että numeroviittaukset ovat selkeämpiä artikkelin luettavuuden kannalta. --Rdnk 18. toukokuuta 2005 kello 14:46:59 (UTC)

Eikö noi olisi ihan parempi siirtää alas lähdekohtaan ja laittaa paikkale numero. Artikkeli pysyy selkeämpänä. Entäs miten erotellaan, onko lähteestä yksi lause vai koko kappale? Ja entä suuremmat kokonaisuudet? Mielestäni lähteiden merkitsemistä pitäisi vielä korostaa useammin. Nyt se on vain, jos käyttäjä muistaa/jaksaa/viitsii. – linnea 6. kesäkuuta 2005 kello 10:43:29 (UTC)

Artikkelin nimi

Eikö tämän artikkelin nimi kannattaisi olla ennemmin vaikka 'Lähteiden merkintä' kuin 'Merkitse lähteet'?

Muutenkin tämän tiedon löytäminen oli uskomattoman työlästä varsinkin siihen nähden että kyseessä on näinkin keskeinen asia. Piti etsiä englannin kielisen wikin puolelta tämä artikkeli miten wikipedian lähdemerkintöjä tehdään kun ei ohjesivuilta eikä hakutoimonnolla heti apua löytynyt. Kommentin jätti 82.103.217.197 (keskustelu – muokkaukset). 16. heinäkuuta 2007 kello 21.46

Käytännön kehittämisestä

Kahvihuonekeskustelun perusteella Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)#Muita ratkaisu-/kehitysajatuksia tein yhden esityksen siitä mitä tämä käytäntö/ohje vois olla jos sitä yksinkertaistettaisiin. [6] Mitä mielipiteitä? Gopase+f (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 10.52 (EET)

Ehdotuksen tekeminen käytäntösivulle ei noudata Wikipedian käytäntöjä. Ylhäällä lukee "Tämä sivu kuvaa Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymää käytäntöä." Ehdotukset tehdään erilliselle sivulle. Kannanotto: en hyväksy tuota poistopakettia. Siinä menee paljon hyvää ohjeistusta hukkaan. --Derpent (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 11.17 (EET)

Ton kahvihuonekeskustelun perusteella oli ajatus, että tehtäis tämän (yksinkertaisen) ohjeen lisäksi toinen ohje edistyneemmille käyttäjille. Joo me tarvitaan välttämättä käytäntösivu lähteistyksestä (jossa mainitaan kaikkea pikkukiemuraa yhteisiksi säännöiksi), mutta se ei nyt vaan toimi, että samaan käytäntöön viitataan kun ohjeistetaan uusia käyttäjiä. Gopase+f (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 11.21 (EET)

Ehdotus on väärässä paikassa kun se on käytäntösivulla. --Derpent (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 11.32 (EET)

So? Kai kehittämisestä voi silti keskustella. Gopase+f (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 11.33 (EET)

Kannatan sitä, että käytäntösisältö ja ohjesisältö eriytetään. Tälle sivulle siis vain se teksti, mitä lähdemerkinnöistä käyttäjiltä edellytetään (ja toki selventävät esimerkit) ja tarkemmat ohjeet Ohje-nimiavaruuteen. --Jannex (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 18.20 (EET)

Kannattaisin vielä rajumpaa yksinkertaistusta perusohjeeksi aloittelijalle: Syntakseista vain ref /ref ja niiden väliin kirjan nimi ja kohta tai nettiosoite ja nettisivun nimi. Loppuun Lähteet-otsikko ja Viitteet-malline. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2012 kello 18.40 (EET)

Tässä hyvä esimerkki [7] minkä takia tämän sivun pitäis olla mahdollisimman yksinkertainen ja käytäntösivu vois olla sitten erikseen. Gopase+f (keskustelu) 28. joulukuuta 2012 kello 11.56 (EET)

Alotin tommotteen Wikipedia:Yksinkertaiset lähdemerkinnät. Jatkot sen keskustelusivulle. Gopase+f (keskustelu) 6. tammikuuta 2013 kello 12.59 (EET)

No mitäs tehdään? Käyttöön tämän keskustelun perusteella? Gopase+f (keskustelu) 23. tammikuuta 2013 kello 21.14 (EET)

Ohjetta on hieman lyhennetty, mutta en näe uudistuksessa oikeastaan mitään olennaista yksinkertaistamista ajatellen wikimenetelmistä tietämätöntä käyttäjää. Kannatan Aulis Eskolan tapaan voimakkaampaa pelkistystä. Tuntuisi järkevimmältä jakaa ohje kahtia: peruskäyttö (mahdollisimman helppo ja yksinkertainen) ja edistynyt käyttö (about nykyisen tyyppinen ohje vähän selkeämmin esitettynä). Jako voitaisiin tehdä otsikoinnin avulla yhdellä sivullakin: ensin esitettäisiin peruskäyttö. Eli lisättäisiin nykyohjeen alkuun vähän pähkinänkuoren tapaan kappale jossa kerrotaan aivan peruskäyttö reffeistä. Tällainen formaatti olisi helppo toteuttaa muihinkin ohjeisiin eikä menetettäisi mitään ohjeistusta. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 23. tammikuuta 2013 kello 21.42 (EET)--

Ehdotusta saa vapaasti lyhentää lisää (lyhensin aluksi vain varovasti, vaikka itsekin kannatan voimakkaampaa tiivistystä). Mä en ole erityisen kiinnostunut lähtemään kehittämään käytäntösivua kaksiosaiseksi, koska käytäntösivujen muuttaminen on hankalaa/työlästä ja byrokraattista. Antaa siis scheissen olla ja kärsitään yhdessä scheissen seurauksista. Gopase+f (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 14.34 (EET)

Viitemallineissa mätää, koska muokkaa-nappula ei näy?

Kun lisää viitteitä, niin Mediawikin nykyversio näyttää näyttävän lähdeluettelossa "muokkaa"-nappulan, josta pääsee todella näppärästi editoimaan viitettä. Mutta: miksi sama ei toimi noilla hienoilla lähdeviitemallineilla, kuten kirjaviitteellä ja verkkoviitteellä? Esimerkiksi tässä merkitse lähteet -artikkelissa (ikilinkki) viitteissä 1 ja 3-6 muokkausnappula näkyy, mutta viitteissä 2, 7 ja 8 ei näy. Missä vika, ja kuinka sen voisi korjata? --Vesa Linja-aho (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 16.31 (EET)

Hmm, sinulla on käytössä pienoisohjelma nimeltä RefHelper? (Toiminnot:Asetukset → Pienoisohjelmat → Muokkaaminen → RefHelper ). RefHelper toimii nykyisellään ainoastaan nimettyjen viiteiden kanssa eli se taikoo muokkausnappulan viitteisiin jotka ovat muotoa <ref name="Jokunimi">tekstiä</ref>. Rajoitus liittyy siihen, että ilman selkeää id:tä on hankala yhdistää wikikoodissa olevia viitteitä lukijan selaimessa lukijalle näkyviin viitteisiin. --Zache (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 16.42 (EET)

Maksumuurin takana olevat lähteet

Useat suomalaiset verkkolehdet ovat siirtyneet käyttämään sivuillaan ns. maksumuuria, jolla rajoitetaan aineiston näkyvyyttä rekisteröitymättömille selaajille. Useimmat maksumuurin käyttöön ottaneet verkkojulkaisijat, kuten Helsingin Sanomat ja Kauppalehti, sallivat rekisteröitymättömien selaajien lukea sivuiltaan enintään viisi artikkelia viikossa, jonka jälkeen lukijan on rekisteröidyttävä ja maksettava lukuoikeudesta. Eräät sivustot vaativat kaikesta materiaalista rekisteröitymisen ja maksun, kuten Helsingin Sanomien verkkoarkisto ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Biografiakeskus.

Olisiko Wikipedian käyttäjille jo syytä kehitellä ohjeet missä tilanteessa voidaan käyttää lähteenä maksullisia verkkoviitteitä, jotka ovat vain rajoitetun rekisteröityneen ryhmän luettavissa vai tulisiko niitä välttää kokonaan? Onko maksullisten lähdeaineistojen käyttö Wikipedian avoimuuden ja tarkistettavuuden periaatteiden mukaista?88.112.51.205 19. helmikuuta 2013 kello 16.06 (EET)

Wikipedia:Tarkistettavuus#Maksulliset_lähteet ja aikaisempia keskusteluja Keskustelu_Wikipediasta:Tarkistettavuus#Maksulliset_l.C3.A4hteet. --Anr (keskustelu) 19. helmikuuta 2013 kello 16.15 (EET)

Sieltäpä se löytyikin, kiitos: "Maksullisia lähteitä (kuten jonkin lehden maksullinen arkisto) voi myös käyttää, mutta ilmaiset helposti saatavilla olevat lähteet ovat suositeltavia"88.112.51.205 19. helmikuuta 2013 kello 16.22 (EET)

Tähdet artikkelin lopussa olevissa lähdemäärittelyissä

Otin ne *-merkit tuosta esimerkistä pois, koska ne eivät hiekkalaatikkokokeilun perusteella mitään vaikuta, eikä niitä en-wikipediassakaan ole. Sekoittavat vain. --ilaiho (k) 8. huhtikuuta 2013 kello 21.38 (EEST)

Citation needed span

Terve! Englanninkielisessä wikistä löytyy tämä {{citation needed span|text=Passage(s) to be sourced}} -mallinne[8]. Löytyykö suomenkielisestä vastaavaa? Millainen tämä mahtaa olla? :P Kiitoksia! Jayaguru-Shishya (keskustelu) 4. elokuuta 2014 kello 18.47 (EEST)

Ei ole vastaavaa mallinetta. --Zache (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 05.39 (EET)

Footnotes (alaviitteet)

Hei! Mikä mahtaa olla suomenkielisen Wikipedian vastine WP:FOOTNOTESille? Kiitoksia! Jayaguru-Shishya (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 22.38 (EET)

Tuolle sivulle? Suomenkielisessä Wikipediassa ei taida olla muuta vastinetta tuolle sivulle kuin tämä Wikipedia:merkitse lähteet. --Zache (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 05.37 (EET)

Terve! Huomasin, että englanninkielisessä Wikipediassa ns. footnotes'seja / notes'seja (liekö "alaviite" oikea suomennos?) lisätään artikkelin loppuun seuraavalla tavalla:

{{refn |group=n |name= SukunimiVVVV |TEKSTI TÄHÄN<ref>{{harvnb|Sukunimi|Vuosi|page=X}}</ref>}}
,

missä group=n viittaa osioon Notes (n), name = SukunimiVVVV viittaa tekijän sukunimeen ja artikkelin julkaisuvuoteen (lyhennetty muoto), ja TEKSTI TÄHÄN kohtaan kirjoitetaan footnotes'siin haluttava teksti. Edelleen, {{harvnb|Sukunimi|Vuosi|page=XX}} katkelmassa Sukunimi viittaa luonnollisesti tekijän sukunimeen, Vuosi luonnollisesti artikkelin julkaisuvuoteen, ja page=X artikkelin sivunumeroon (X).

Lopuksi, perustetaan suoraan == Katso myös == osion alle ns. == Bibliography == osio, johon kirjoitetaan lähde sen lopulliseen muotoon. Tämä menee:

* <cite id = SukunimiVVVV{{cite journal |last1=Sukunimi |first1=A. B. |title=OTSIKKO |journal=JULKAISUN NIMI |volume=JULKAISUN NUMERO |pages=SIVUNUMERO |year=JULKAISU VUOSI |pmid=MAHDOLLINEN PMID-NUMERO |pmc=MAHDOLLINEN PMC-NUMERO |doi=MAHDOLLINEN DOI-NUMERO|ref= {{harvid|Sukunimi|Vuosi}}}}

Näin pitäisi olla alaviitteitä sisätävän osion valmis. Mutta skulaako miten Suomi-koodin kanssa? =O Jayaguru-Shishya (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 22.15 (EET)

En ole ihan varma ymmärsinkö mitä hait. No joka tapauksessa yritän vastata, niin en:wikipedia:template:refn-tyyppistä ratkaisua ei fiwikipediassa ole ollut ja se on enwikissäkin suht tuore. (joitain vuosia vanha). Kopioin enwikistä koodia fiwikiin ja nyt sen pitäisi toimia ks. Wikipedia:Merkitse_lähteet/ryhmä-esimerkki siitä miten tuota käytetään. En kuitenkaan ole päivittänyt vielä ohjeita tuon suhteen joten sen osalta homma on vielä täysin kesken. --Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 15.23 (EET)

Hienoa! Kiitos Zache! Jayaguru-Shishya (keskustelu) 15. helmikuuta 2015 kello 18.59 (EET)

Mallineen Rp käyttö

Ohjeeseen on nyt ajoittain lisätty, väliin poistettu maininta mallineen Rp käytöstä. Malline on suunniteltu tapaukseen joissa käytetään saman lähdettä useaan kertaan, kussakin viitteessä kuitenkin viitataan eri sivuille. Malline lisää tekstiosan viitemerkinnän perään käytetyn sivunumeron. Varsinaiseen Viitteet-osion listaan sivunumeroita ei lisätä.

Onko kyseistä viittaustapaa hyväksytty käytäntöön missään keskustelussa? Onko se jonkin standardin mukainen? En pidä viitemerkintätapaa hyvänä, tai edes parannuksena, sillä meillä on jo käytössä standardinmukainen Harvard-viitteistys (Tekijä, vuosi, sivunro) joka on yleispätevä sekä joustava, ja ratkaisee saman asian. Lisäksi sivunumeroiden jättäminen tekstiin rikkoo idean lähdetietojen keräämisestä tiiviiksi listaksi josta ne on helppo löytää ja esimerkiksi tulostaa. Mallineella sivumerot pitäisi metsästää tekstin joukosta erikseen. Merkintätapa myös heikentää leipatekstin luettavuutta pidentäessään yläviitteitä.

Ilman konsensusta viittausmerkintää ei ole syytä ottaa käyttöön. Itse en käyttöönottoa kannata. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 00.49 (EEST)--

Juu onhan tuo vähän kökkö. --Zache (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 07.57 (EEST)

Vastustavia ja ihmetteleviä kannanottoja näyttää olevan myös ainakin Roadrunner-artikkelin suositeltu-ehdotuksen vertaisarvioinnissa. Nällä perustein poistan maininnan ohjeesta; käytäköön keskustelu asiasta ennen käyttöä. Terv. -Riisipuuro (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 01.41 (EEST)-

Ei toi kyllä järkevä systeemi ole, poistaminen käytännöstä oli hyvä ratkaisu. --Velma (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 11.49 (EEST)

Lisäsin myös mallineeseen maininnan ts. merkitsin sen vanhentukeeksi. --Usp (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 00.18 (EEST)

Lähteet (KKK) - Mikä lienee vastine en.wikin {{Full citation needed}} -mallinteelle?

Hei,

Tarkistin muuan katkelman, joka tällä hetkellä on varustettu {{selvennä}} -mallinteella[9]. Lähdettä tarkastellessa kuitenkin huomaa, että lähteeksi on mainittu epämääräisesti pelkkä "KKK" (tuskinpa tässä mikään Ku Klux -klaani kuitenkaan on kyseessä).

Kysymykseni siis kuuluu: mikä lienee fi.wiki:n vastine en.wiki:n {{Full citation needed}} -mallinteelle?

Kiitosta! :-) Jayaguru-Shishya (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Kyseisen artikkelin lähteet-osiossahan kerrotaan mikä se KKK on. Stryn (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 22.28 (EET)

Kappas vaan, niinpäs onkin. Hieman erikoinen merkitsemistyyli kylläkin. Anyhow, vastaisuuden varalle em. mallinne olisi kuitenkin hyödyllinen. Jayaguru-Shishya (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 19.59 (EET)

Viitteiden ryhmittely group-määreellä

Onko viitteiden ryhmittely group-määreellä (ikilinkki) käytössä mainitussa muodossa? Käyttääkö kuka? Minusta tapa vaikuttaa turhalta kilkkeeltä ja pidentää lisäksi viitelinkkiä. Minusta se joutaisi pois ohjeesta ainakin sivunumeron merkitsemismerkityksessä. --Usp (keskustelu) 16. elokuuta 2016 kello 00.32 (EEST)

Tuossa kahta otsikkoa ylempänä sen käytöstä oltiin kysytty. Siinä muodossa, että saataisiin viitteeitä muodossa^{ikioma 123} tuota tuskin on käytetty. Siihen sitä kuitenkin on, että esimerkiksi taulukon alle on listattuna siihen liittyvät sellaiset huomiot/kommentit jotka eivät ole lähtetä. Tuotahan pystyy siis käyttämään myös siten, että "group" vaihtaa indexin numerointityyliä ilman, että indeksiin lisätään mitään prefix-tekstiä tyyliin^a,b,c, ^{I,II,III,IV,V, VI} (esimerkkisivu) jolloin se on huomattavasti fiksumpi. --16. elokuuta 2016 kello 07.11 (EEST)

Kun pohjana on yksi artikkeli – laitanko lähdeviitteen joka lauseeseen?

Normaalisti tietoa lisätään sieltä täältä, ja jos kaikki pitävät viittauskäytännöstä kiinni, jokaiselle lauseelle löytyy lähde. Mutta nyt tein niin että aloitin artikkelin suoraan oman (toimitetun) julkaisun pohjalta: Valokaarivikasuoja. Kyseinen verkkoartikkeli oli sen verran yleistajuinen että se kelpasi mielestäni about sellaisenaan tietosanakirja-artikkelin pohjaksi, joten copy-pastasin suoraan ja tein pientä (asiasisältöä muuttamatonta) editointia (kappaleiden järjestys ja väliotsikot).

Ongelma: nyt lähdeviite on vain ensimmäisessä lauseessa, ja kun toiset kehittävät tuota artikkelia eteenpäin, niin muutaman kymmenen (lähteellisen ja lähteettömän) muokkauskerran jälkeen artikkelista ei enää ota selvää mikä on alkuperäisestä jutusta ja mikä varsinkin lähteetöntä lisäilyä.

Meinasin ensin että laittaisin jokaiseen lauseeseen lähdeviitteeksi tuon artikkelin mutta se taas näyttää todella tökeröltä, mutta olisiko se järkevä vaihtoehto? Kuulisin mielelläni mielipiteitä paljon ja säännöllisesti Wikipediaa editoineilta ja miksei muiltakin. --Vesa Linja-aho (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 20.27 (EEST)

Viitteen voi lisätä jokaisen kappaleen perään (ks. ohjeen kohta Saman viitteen toistuva käyttö). --Thi (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 20.44 (EEST)

Kuten Thi ja vinkkinä, että lisääminen menee nykyään helpoiten siten, että avaa artikkelin visuaalisessa muokkaimessa, klikkaa kursorin siihen mihin kohtaan haluaa uuden viitteen, klikkaa menusta "viittaa" ja valitsee "uudelleenkäytä viitettä" ja ok. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2017 kello 20.46 (EEST)

Kiitos teille! Muokkasin sen nyt noin. Jatkokysymyksenä voisin heittää, että onko mitään keinoa erottaa, koskeeko viite koko kappaletta vai vain sen viimeistä lausetta? Muistan kun tästä keskusteltiin Kahvihuoneessa joskus viime vuosikymmelellä eikä mitään konsensusta tainnut löytyä... --Vesa Linja-aho (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 01.32 (EEST)

No siellähän se lukikin: "Kuitenkin jos viittauksen vaikutusalueesta voi syntyä epäselvyyttä (esim. viitattaessa kappaleen viimeiseen virkkeeseen), voi viitteen sijoittaa selvyyden vuoksi myös ennen virkkeen päättävää pistettä." --Vesa Linja-aho (keskustelu) 17. huhtikuuta 2017 kello 01.37 (EEST)