Pohjois-Karjala (kappale)
| ”Pohjois-Karjala” Leevi and the Leavings | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Perjantai 14. päivä | |
| A-puoli | ”Kerro terveiset lapsille” | |
| Julkaistu | 1986 | |
| Tuottaja(t) | Johanna Kustannus | |
| Tyylilaji | suomipop | |
| Levymerkki | Pyramid | |
| Listasijoitukset | ||
| Leevi and the Leavingsin muut singlet | ||
| ”Poika nimeltä Päivi” 1985 |
”Pohjois-Karjala” 1986 |
”Rin Tin Tin” 1988 |
Pohjois-Karjala on Leevi and the Leavingsin kappale, joka julkaistiin ”Kerro terveiset lapsille” -singlen b-puolena 1986. Kappaleesta tuli Perjantai 14. päivä -albumin suosituin.[2] Laulu kertoo kaupunkilaismiehestä, joka kaipaa takaisin synnyinseudulleen Pohjois-Karjalaan.[3] Pohjoiskarjalaiset pitävät kappaletta eräänlaisena maakuntalauluna.[4]
Kappaleen on muiden Leevi and the Leavingsin kappaleiden tavoin säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Gösta Sundqvist. Koska rumpali Markku Mattila oli jättäytynyt yhtyeestä pois, basisti Risto Paananen joutui soittamaan kappaleessa rumpuja[2]. Kappaleesta tehtiin musiikkivideo, joka esitettiin Ylen Hittimittari-ohjelmassa 1987.[5]
Luomistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Pohjois-Karjala” ei sovi Perjantai 14. päivä -albumin kokonaisuuteen, mutta se oli yksi syy, miksi Sundqvist halusi sisällyttää sen albumille. Hän halusi myös tehdä sanoituksen, jonka kukaan ei voisi olettaa kertovan hänestä itsestään.[6] Siitä huolimatta kappaleen vuoksi Sundqvistin on usein virheellisesti luultu olevan kotoisin Pohjois-Karjalasta. Todellisuudessa Sundqvist vietti elämänsä Espoossa ja Helsingissä. Esimerkiksi Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivo vastusti vuonna 2005 kunnanvaltuutetun ehdotusta Sundqvistin muistopatsaasta muun muassa sillä perusteella, että Sundqvist syntyi Pohjois-Karjalassa ja asui, eli ja loi merkittävän tuotantonsa Helsingin Punavuoressa. Myös Sundqvistin Juha Vainio -palkinnolla palkinnut raati kirjoitti, että ”Sundqvistin lauluissa siirtyy eteemme suomalaisen sielunmaisema ikään kuin Pohjois-Karjalassa syntyneen, Helsingin Punavuoressa elelevän viisaan talonmiehen näkemänä”.[7]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappale sijoittui neljännelle sijalle Nuorgam-verkkojulkaisun top 40 Leevi and the Leavingsin kappaletta -listauksessa vuonna 2013.[3] Rumban ”Suomirockin parhaat biisit” -kriitikkoäänestyksessä 1998 ”Pohjois-Karjala” pääsi 37. sijalle, toiseksi korkeimmalle Leevi and the Leavings -kappaleista. ”Teuvo, maanteiden kuningas" oli sijalla 22.[8] Vuonna 2014 Helsingin Sanomien lukijat äänestivät kappaleen parhaaksi ”autoilubiisiksi”.[9] Tammikuussa 2022 Helsingin Sanomat pyysi yli 70:ää suomalaista musiikkialan vaikuttajaa nimeämään korkeintaan 20 itselleen juuri sillä hetkellä tärkeintä laulua paremmuusjärjestyksessä, minkä perusteella lehti laati sadan parhaan laulun listan. ”Pohjois-Karjala” ylsi kokonaistuloksissa sijalle 67.[10]
Toimittaja Janne Toivosen mukaan kappaleen päähenkilö, ”elämän sävelen hukannut hellämielinen häviäjä”, on esimerkki Gösta Sundqvistin kappaleisiinsa luomista ”melankoliseen suomalaiseen tajuntaan putoavista hahmoista”.[11]
Muut versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
51 Koodia esitti cover-version ”Pohjois-Karjalasta” vuonna 2007 julkaistulla tribuutti-albumilla Melkein vieraissa – Tribuutti Leevi and the Leavingsille. Samalla albumilla Maija Vilkkumaa esitti cover-version kappaleesta ”Kerro terveiset lapsille”.[12]
Ylioppilaskunnan Laulajat julkaisi kappaleesta Tuomas Meurmanin sovittaman version lokakuussa 2020. Kappaletta varten tehtiin musiikkivideo, jossa muun muassa painitaan suolla. Videota ei ole kuitenkaan kuvattu Pohjois-Karjalassa vaan Padasjoella. Ohjaaja Heikki Slåen kommentoi kuvausmiljöön valintaa näin: ”Kun kuulin sovituksen ensimmäistä kertaa, tuntui, että kappaleessa on kyse abstraktimmasta kaipuusta luontoon, juurille ja hiljaisuuteen eikä välttämättä juuri Pohjois-Karjalaan.”[13]
Maustetyttöjen kappaleessa ”Taksilla Vaalaan” albumilta Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä (2020) viitataan ”Pohjois-Karjalaan”[14]: ”Sateenkaari ei päättynytkään nakkikioskille / Ei ees yökerhoon, eikä terassille” kappaleessa lauletaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ketvel, Roo: Sanoista. Helsinki: Zappa Oy, 1989. ISBN 951-8966-00-1.
- Luoto, Santtu: Raparperitaivas. Helsinki: Johnny Kniga, 2004. ISBN 951-0-29667-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Listalevyt: Leevi and the Leavings
- ↑ a b Luoto, Santtu, 2004, s. 72
- ↑ a b Kling, Joni: Leevi and the Leavings Top 40: #4 Pohjois-Karjala (1986) NRGM. 29.10.2013. Viitattu 1.7.2016.
- ↑ Jarva, Hannu: Muhkea paketti Leevi and the Leavingsia Karjalainen. Sanomalehti Karjalainen Oy. Viitattu 30.7.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Leevi and the Leavings: Keskeneräinen sinfonia -kansivihko, Johanna kustannus, 2004
- ↑ Ketvel, Roo, 1989, s. 56
- ↑ Forss, Timo Kalevi: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo, s. 238. Helsinki: Into, 2017. ISBN 978-952-264-796-2.
- ↑ Luoto, Santtu, 2004, s. 153
- ↑ Happonen, Jukka: HS:n lukijat valitsivat parhaat autoilubiisit – oletko samaa mieltä tästä soittolistasta? hs.fi. 17.6.2014. Viitattu 1.7.2016.
- ↑ 100 maailman parasta laulua. Helsingin Sanomat, 15.1.2022. Artikkelin verkkoversio (maksullinen). Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Toivonen, Janne: Lauantaiessee: Gösta Sundqvist rakasti ihmistä hs.fi. 17.8.2013. Viitattu 1.7.2016.
- ↑ Melkein vieraissa - Tribuutti Leevi & The Leavingsille Leavings.net. Viitattu 31.7.2010.
- ↑ Laari, Susanna: Ylioppilaskunnan Laulajien Pohjois-Karjala-videosta tuli nopeasti nettihitti, mutta nyt moni katsoja ihmettelee, miksei sitä kuvattu Pohjois-Karjalassa Helsingin Sanomat. 11.10.2020. Viitattu 14.11.2020.
- ↑ Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä (2020) | "Synkkyyttä vuoden pimeimpään aikaan" Kulttuuritoimitus. 14.11.2020. Viitattu 14.11.2020.
|
|---|