Teuvo, maanteiden kuningas
| ”Teuvo, maanteiden kuningas” Leevi and the Leavings | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Häntä koipien välissä | |
| B-puoli | ”Pimeä tie, mukavaa matkaa” ”Rin Tin Tin” | |
| Julkaistu | 1988 | |
| Tekijä(t) | säv., san., sov. Gösta Sundqvist | |
| Tyylilaji | suomirock | |
| Kesto | 04.11 | |
| Levy-yhtiö | Johanna Kustannus | |
| Levymerkki | Pyramid | |
| Leevi and the Leavingsin muut singlet | ||
| ”Rin Tin Tin” 1988 |
”Teuvo, maanteiden kuningas” 1988 |
”Sopivasti lihava” 1988 |
Teuvo, maanteiden kuningas on Leevi and the Leavings -yhtyeen kappale vuodelta 1988. Kappale julkaistiin yhtyeen albumilla Häntä koipien välissä, ja se ilmestyi myös singlenä. Kappaleesta tuli albumin suurin hitti, ja sen ansiosta levyä myytiin yli 50 000 kappaletta. ”Teuvo, maanteiden kuningas” on samalla yhtyeen tunnetuimpia kappaleita.
Yhtyeen johtohahmon Gösta Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja sovittama ”Teuvo, maanteiden kuningas” kertoo Teuvo-nimisestä miehestä, jonka haaveissa on rallikuninkuus. Tarina on kuitenkin yhteensopimaton kappaleen nimen kanssa, sillä Teuvon ajotaidot eivät ole kuningas-arvonimen veroiset: Teuvo ajaa kotikylän kadulla katolleen ja törmää myöhemmin moottoritiellä rekkaan. Sundqvist kertoi, että kappaleen synnytti hänen halveksuntansa Suomessa harrastettavaa kaahailua ja ”huviajelua” kohtaan.
Työstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Häntä koipien välissä -albumin äänityksissä Leevi and the Leavingsin uudeksi rumpaliksi tuli Niklas Nylund, jolloin syntyi yhtyeen klassinen kokoonpano: Sundqvist, Nylund, Risto Paananen ja Juha Karastie. Nylundille ei järjestetty koesoittoa, vaan hän joutui ensitöikseen soittamaan yhtyeen johtohahmon Gösta Sundqvistin säveltämän, sanoittaman ja sovittaman ”Teuvo, maanteiden kuningas” -kappaleen rumpukomppia. Se ei ollut helppoa, koska kappale oli järkälemäinen ja monikerroksinen.[1] Nylundin mukaan Sundqvistin ohjeet soittamiseen olivat ainoastaan ”pohjalta ’zum zum za’”.[2][3]
Nylund on kertonut kappaleen teosta:
»’Teuvossa’ tavoiteltiin U2-meininkiä Göstan pyynnöstä. Soinnutuksella ei tosin ole mitään tekemistä U2:n kanssa. Soitimme pohjat ilman melodiaa, ja Gösta neuvoi rumpufillien paikat.»
(Niklas Nylund, Leevi and the Leavingsin rumpali[1])
Sundqvist halusi äänittää ”Teuvon” kokonaan uudestaan, koska kappaleen tempo ei pysynyt tasaisena. Äänittäjä-tuottaja Kari Kalén kuitenkin vakuutti Sundqvistin siitä, että kappale toimii sellaisenaan.[2]
»Biisi soitettiin ilman klikkiä (metronomia), joten tempo huojuu. Pohjia tehtäessä oli mukana rummut ja 12-kielinen kitara, jolla hahmotettiin biisin rakenne. Bassokuvio on Göstan säveltämä, hän oli miettinyt sen todella tarkkaan. Kaikki raidat oli soitettu täyteen, joten jouduimme tekemään välimiksauksia. ’Teuvon’ lopullinen miksaaminen on ollut todella työlästä. Kun ’Teuvo’, jota tehtiin todella pitkään, oli vihdoin valmis, Gösta ilmoitti, ettei hän ole tyytyväinen. Biisi pitäisi tehdä uudestaan.»
(Risto Paananen, Leevi and the Leavingsin basisti ja kitaristi[4])
Yhtyeen kitaristi Karastie muistelee, että albumin tekoprosessi kulminoitui Teuvoon: ”levyn johtoajatuksena tulee mieleen ’Teuvon’ synnytystuska.” Välillä kappale jätettiin sikseen, mutta siihen palattiin albumin muiden laulujen valmistumisen jälkeen.[1] Karastie ideoi kappaleessa kuultavan mandoliinin soinnut.[2]
Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äänitiedostojen kuunteluohjeet
Kappaleen sävellys on irlantilaisvaikutteinen, ja Timo Kalevi Forss sanoo siinä soivan kitaran tuovan mieleen U2-yhtyeen The Edgen soittotyylin. Komppi on yhtyeen aiempaan tuotantoon verrattuna poikkeuksellisen monikerroksinen. Loppua kohden mandoliini, syntetisaattorit ja kitarat tuovat esiin useita päällekkäisesti soivia teemoja. Laulumelodiassa on mukana vaikutteita brittiläisten jalkapallojoukkueiden kannustuslauluista ”Oo-oo-oo”-huudatusten muodossa.[6]
Sanoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappaleessa esitellään kovan onnen sankari Teuvo, jonka haaveissa on rallikuninkuus. Heti kappaleen alussa tuodaan esille sanoituksen ja kappaleen nimen yhteensopimattomuus, sillä Teuvon ajotaidot eivät ole kuningas-arvonimen veroiset: Teuvon Ford Anglia kääntyy ohjausvirheestä katolleen kotikylän hiekkatiellä, minkä seurauksena Teuvo lentää verissään etulasin läpi ojan pohjalle. Sanoituksen koomisuus syntyy lisäksi yksityiskohtien liioitellusta korostamisesta.[7]
Teuvon ajoharrastus jatkuu epäonnisena, sillä poliisi takavarikoi hänen ajokorttinsa ja autonsa rekisterikilvet. Tästä huolimatta Teuvo elättelee toiveita rallikuskin urasta. Hän lainaa naapurinsa Ford Sierraa, mutta törmää moottoritiellä rekkaan. Toni Lahtinen kuvaa teoksessaan Ääniä äänien takaa Tulkintoja rock-lyriikasta, että törmäyksessä rekan kanssa Teuvo kuolee, minkä vuoksi kappaleen kerronta ja muistelu tapahtuvat tuonpuoleisesta käsin. Mikko Vuoristo on puolestaan tutkinut pro gradu -työssään huumorin keinoja Leevi and the Leavingsin kappaleissa. Vuoriston mukaan tulkinta kuolemasta on mahdollinen, vaikkakin äärimmäinen.[7]
Mikko Vuoriston tulkinnan mukaan kappaleessa konkretisoituu ”esimerkillisesti groteskille realismille tyypillinen alentaminen, kun Teuvon ajotaidot pilkkavat niin oikeaa kuningasta kuin Teuvoa itseään”.[7]
Tero Valkosen mukaan kappale on hyvä esimerkki Sundqvistin sanoituksista, joista on vaikea päätellä lauluntekijän suhdetta kappaleissa kuvattuihin henkilöihin. Valkosen mukaan on mahdotonta sanoa, onko kappale tarkoitettu laulun päähenkilön pilkaksi vai onko Teuvon kuvaus sympaattinen.[8]
Timo Kalevi Forssin mukaan kappale kritisoi kaahailua ja suomalaista korttelirallikulttuuria. Hänen mielestään tekstissä mainittavat ”katolleen kääntyneet Angliat” ja ”naapurin Sierrat” ovat kuin suoraan ammattikoulun autonasentajalinjan tupakkapaikan keskusteluista. Sanoituksessaan Sundqvist tavoittaa Forssin mielestä nuoren kaaharin syvimmän olemuksen, jota itseinhoinen ja -ironinen huumori korostaa: ”Tässä naamassa arpikin kaunistus olisi ja hampaat voi uusiksi laittaa.”[9]
Gösta Sundqvist ei kovin mielellään analysoinut sanoituksiaan tai avannut niiden taustoja. ”Teuvo, maanteiden kuningas” -kappaleesta hän kuitenkin kertoi Yleisradion haastattelussa kappaleen ilmestymisvuonna 1988:
»Minua vituttaa sellainen huviajelu, jota täällä Suomen maassa ja ympäri maailmaa harrastetaan helvetin paljon. Tavallaan siinä on luonnonsuojelullinen näkökanta taustalla. – – Se lähti siitä, että sellaiset saatanan finninaamaiset pojanklopit, jotka kaahaavat tuolla mielipuolen lailla ja törmäilevät viattomiin ihmisiin, harjoittavat harrastustoimintaa. Jos se harrastustoiminta on tuota tasoa, sitä on pakko kommentoida jotenkin.»
(Gösta Sundqvist[10])
Seuraavana vuonna 1989 Sundqvist kommentoi Teuvoon viitaten:
»Mä voisin tupakastakin luopua ihan luonnon takia, jos mä saisin vakuudet siitä, että autoilua rajattas. Mulla ei oo ajokorttia eikä koskaan tuu olemaankaan, se on mun henkilökohtainen kannanottoni siihen, että mä koen että autoa ei sais ajaa ellei ois vähintään kolme ihmistä kyydissä. Mä oon ihan tosissani siinä, että jos mun ihannevaltioni rakennettas niin siellä loppus kyllä huviajelut ja Teuvot ei juhlis siellä.»
(Gösta Sundqvist[11])
Julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Teuvo, maanteiden kuningas” julkaistiin Leevi and the Leavingsin vuoden 1988 albumilla Häntä koipien välissä. Kappaleesta tuli albumin suurin hitti, ja sen ansiosta levyä myytiin yli 50 000 kappaletta.[4] ”Teuvo, maanteiden kuningas” on samalla yhtyeen tunnetuimpia kappaleita.[12]
Kappale ilmestyi myös singlenä. Sen b-puolella julkaistiin ”Pimeä tie, mukavaa matkaa”. Kappaleesta julkaistiin myös toinen singleversio, jonka b-puolena on ”Rin Tin Tin”.[13] Singlet julkaistiin Pyramid-levymerkillä.[14] ”Teuvo, maanteiden kuningas” -single nousi syyskuussa 1988 jukebox-listalle, jossa se oli korkeimmillaan sijalla kolme.[15] Kappaleesta kuvattiin musiikkivideo vuonna 1990.[16]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kriitikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kriitikko Asko Alanen mainitsi kappaleen lyhyesti Häntä koipien välissä -albumin arvostelussaan, joka julkaistiin levyn ilmestymisen aikoihin Soundi-lehdessä. Hän nosti kappaleen esiin esimerkkinä levyn lauluista, joissa ”suomalaisen arjen absurdeimmat visiot rakentuvat taitavasti hunajaisen herkiksi uusiskelmiksi, joiden vakaa persoonallisuus on välitöntä ja aseistariisuvaa”. Alanen myös viittasi albumin kansikuvaan.[17]
»Kivijalkaan kuseksivan pultsarin kansivisiosta ei oikein ehdi päästä yli, kun ekan laulun kertoja Teuvo lasauttaa jo Anglialla pöpelikköön ja jää oksentelemaan verta.»
(Asko Alanen, Soundi 8/1988[17])
Nuorgamin diskografia-artikkelissa kappaleen sävellystä kutsuttiin ”Göstan nerokkuuden ytimekkääksi kiteymäksi, jonka kerrostettu sovitus paljastaa yhä edelleen uusia puolia itsestään”. Kirjoittaja piti kappaletta oppikirjaesimerkkinä siitä, kuinka ”hyvä tarina myydään yksityiskohdilla”.[18] Kappale myös sijoittui kolmanneksi saman julkaisun Leevi and the Leavings Top 40 -listauksessa. Sitä kutsuttiin ”suomalaiseksi road movieksi”.[19]
Soundissa vuonna 2002 toimittaja Jarkko Fräntilä on maininnut kappaleen yhtenä esimerkkinä yhtyeen ”ikuisista karaoke- ja yhteislauluklassikoista”, jotka ovat kuin ”laulun muotoon puettuja mininovelleja”.[20]
Radio Rockin ”1000 kaikkien aikojen kovinta rock-biisiä” -listauksessa kappale oli sijalla 340. Kirjoittajan mukaan kappaleen sävelessä on kuultavissa The Hooters -yhtyeen vuotta aiemmin julkaistujen kappaleiden ”Satellite” ja ”Johnny B” vaikutus. Kirjoituksessa kuvailtiin, että sanoissa haettiin ”hirtehistä jäynää -- lähes kansallissankareiksi kohotettujen suomalaisten rallikuskien innoittamien pienten kyläyhteisöjen jäljittelijäkuljettajien suuntaan”.[21]
Äänestykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Teuvo, maanteiden kuningas” on menestynyt Leevi and the Leavingsin kappaleista parhaiten erilaisissa äänestyksissä.[22][23] Se valittiin yhtyeen ainoana kappaleena Radiomafian top 500 -listalle.[22] Rumban ”Suomirockin parhaat biisit” -kriitikkoäänestyksessä 1998 se pääsi sijalle 22.[23] Helsingin Sanomat järjesti Sata rakkainta suomirockia -äänestyksen lukijoilleen vuonna 2007.[24] Leevi and the Leavingsiltä valittiin lopulliselle listalle kahden muun kappaleen lisäksi ”Teuvo, maanteiden kuningas”,[25] mutta yhtye ei päässyt lopullisessa äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon.[26] Vuonna 2010 Radio Rockin kuuntelijat äänestivät kappaleen vuoden 1988 kuudenneksi parhaaksi rock-kappaleeksi.[27]
Kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kouvolan Korvenkylän kesäteatterissa sai ensi-illan Teuvo ja Paperitaivas – Leevi and the Leavings musikaali kesällä 2009. Näytelmän päähahmo on Teuvo, joka haluaisi rahoittaa kalliin ralliharrastuksensa jollain muulla kuin työllä paperitehtaassa. Hän iskee silmänsä tehtaan uuteen, rikkaaseen johtajaan, mutta rakennemuutos uhkaa sulkea tehtaan. Näytelmä perustuu Gösta Sundqvistin musiikkiin, ja sen on käsikirjoittanut Marianne Tikkanen.[28][29]
Muita versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viikate-yhtye on tehnyt kappaleesta oman versionsa, joka julkaistiin vuonna 2007 Melkein vieraissa -tribuuttialbumilla.[30] Cheek lainaa kappaletta epäsuorasti kappaleessaan ”Maanteiden kingi”.[31]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forss, Timo Kalevi: Gösta Sundqvist – Leevi and the Leavingsin dynamo. Helsinki: Into, 2017. ISBN 978-952-264-796-2.
- Forss, Timo Kalevi: Leevi and the Leavings – hittitehtaan tarina. Like, 2022. ISBN 978-951-40986-1.
- Luoto, Santtu: Raparperitaivas. Helsinki: Johnny Kniga, 2004. ISBN 951-0-29667-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Forss 2022, s. 108.
- ↑ a b c Forss 2017, s. 142–143.
- ↑ Leevi and the Leavings: ”Teuvo, maanteiden kuningas” -singlen etiketin tekijätiedot (Pyramid, RAMS 521), 1988.
- ↑ a b Forss 2022, s. 109.
- ↑ Luoto 2004, s. 95.
- ↑ Forss 2017, s. 127.
- ↑ a b c Vuoristo, Mikko: Huumorin keinot Leevi & the Leavings -yhtyeen Gösta Sundqvistin sanoituksissa (pdf) Huhtikuu 2010. Tampereen yliopisto. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Valkonen, Tero: Leevi and the Leavings Pomus.net. Arkistoitu 11.3.2016. Viitattu 13.7.2016.
- ↑ Forss 2017, s. 127–128.
- ↑ Forss 2017, s. 169–170.
- ↑ Ketvel, Roo: Sanoista, s. 36. Helsinki: Zappa Oy, 1989. ISBN 951-8966-00-1.
- ↑ Forss 2017, s. 317.
- ↑ Luoto 2004, s. 147.
- ↑ Forss 2022, s. 274.
- ↑ L2: LAV - LEO Suomenlistalevyt.blogspot.com. Pennanen, Timo. Viitattu 4.1.2024.
- ↑ Leevi and the Leavings: Keskeneräinen sinfonia -kansivihko, Johanna kustannus, 2004
- ↑ a b Forss 2022, s. 119.
- ↑ Forsström, Tommi: Diskografiat: Leevi & the Leavings – Antisankareita & alapäähuumoria NRGM.fi. 16.8.2013. Viitattu 10.3.2016.
- ↑ Tolonen, Arttu: Teuvo, maanteiden kuningas 1988 Nuorgam. 30.10.2013. Viitattu 21.7.2014.
- ↑ Fräntilä, Jarkko: Leevi and the Leavings: Onnen avaimet Soundi.fi. 2002. Viitattu 29.4.2016.
- ↑ 340: Leevi and the Leavings. Teuvo, maanteiden kuningas RadioRock. 30.6.2013. Viitattu 29.4.2016.
- ↑ a b Radiomafian Top 500 (v. 1995) Yleisradio. Arkistoitu 26.1.2010. Viitattu 29.7.2010.
- ↑ a b Luoto 2004, s. 153.
- ↑ Ahlroth, Jussi: Sata rockia, joita suomalaiset rakastavat Helsingin Sanomat. 22.6.2007. Sanoma. Arkistoitu 26.12.2011. Viitattu 28.7.2010.
- ↑ Sata rakkainta suomirockia. Äänestä omaa suosikkiasi näistä! Helsingin Sanomat. 22.6.2007. Sanoma. Arkistoitu 25.12.2011. Viitattu 28.7.2010.
- ↑ Mattila, Ilkka: Nämä kappaleet olivat lukijoiden kymmenen suosikkia Helsingin Sanomat. 7.7.2007. Sanoma. Arkistoitu 25.12.2011. Viitattu 28.7.2010.
- ↑ Rockin vuodet:1988 Radio Rock. 2010. Nelonen Media. Arkistoitu 16.12.2010. Viitattu 5.8.2010.
- ↑ Ryhtä, Merja: Musiikkiteatteri laulaa Teuvon perään ensi kesänä | Somero Somerolehti.fi. 8.1.2016. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ Gösta Sundqvist - Teuvo ja Paperitaivas - Leevi and the Leavings musikaali Naytelmat.fi. Arkistoitu 7.5.2016. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ Various Artists - Melkein Vieraissa: Tribuutti Leevi & The Leavingsille Allmusic.com. AllMusic, Netaktion LLC. Viitattu 4.1.2024.
- ↑ Hämäläinen, Tuukka: Kalajoen hiekoilla jäätä särkemään - huonot ja huonommat coverit Rumba. 5.2.2012. Viitattu 21.7.2014.
|
|---|