Kerberos (pilalehti)
Kerberos oli pääasiassa piirroksille omistettu suomalainen ruotsinkielinen pilalehti, joka ilmestyi vuosina 1917–1921. Lehdestä julkaistiin vuosina 1917–1918 myös suomenkielistä painosta, jossa oli sama kuvitus mutta eri tekstisisältö.[1] Kerberos-lehden tunnushahmona oli antiikin mytologian kolmipäinen Kerberos-koira.
Kerberos oli omistettu varsinkin pilapiirrostaiteen edistämiselle ja sitä on sanottu suomalaisen pilalehdistön taiteellisesti korkeatasoisimmaksi julkaisuksi. Sen alaotsikkona oli Konstnärliga publikationen. Tidskrift för satir och humor (”Taiteellinen julkaisu. Aikakauslehti satiiria ja huumoria varten”).[1] Kerberoksen perustivat pilalehti Fyrenistä erimielisyyksien vuoksi lähteneet kuvittajat.[2] Lehden toimituskunnan muodostivat Heino Aspelin, Werner von Essen, Oscar Furuhjelm, Albert Gebhard, Carolus Lindberg ja Wäinö Palmqvist. Sekä ruotsin- että suomenkielisen version toimittajana toimi vuonna 1917 Topi Vikstedt. Lehden alkaessa ilmestyä uudelleen sisällissodan jälkeen syksyllä 1918 hänet korvasi Harry Röneholm.[1]
Kerberos tuli tunnetuksi nuorten taiteilijoiden esittäytymispaikkana. Siihen piirsivät sen ajat parhaat suomalaiset pilapiirtäjät lukuun ottamatta Eric Vasströmiä, joka pyöritti samaan aikaan omaa kilpailevaa lehteään Hovnarrenia. Ahkeria Kerberoksen kuvittajia olivat Topi Vikstedt, Väinö Alhonen, Signe Hammarsten-Jansson, Henry Ericsson, Marcus Collin, Jalmari Ruokokoski, Alvar Cawén, Ilmari Aalto ja Eero Nelimarkka. Myös nuori Alvar Aalto piirsi ja kirjoitti lehteen.[1]
Kerberoksessa suosittiin sivujen vapaata taittoa ja kokonaan kuvituksella täytettyjä sivuja. Lehden piirtäjät saivat toteuttaa jopa ilmoitus- ja mainossivut vapaan taiteellisen ilmaisun hengessä, jolloin niistä tuli varsin omaperäisiä. Vaikka Kerberoksen pääpaino oli kuvituksessa, myös kirjallinen sisältö oli monipuolinen. Kulttuuriliberaali lehti salli kirjoittajilleen vapauden yksilölliseen linjaan ja ilmaisuun. Ruotsinkieliseen laitokseen kirjoittivat muun muassa Ragnar Eklund, Hjalmar Procopé, Aleko Lilius, Arvid Mörne, Axel Gabriels, Max Hanemann, Jarl Hemmer, Kalle Nyström, Jonatan Reuter ja Guy Topelius. Suomenkielisen laitoksen tekstit kirjoitti Väinö Nuorteva ja vierailevina kirjoittajina toimivat muun muassa Ilmari Kianto, Joel Lehtonen, Aaro Hellaakoski, Larin-Kyösti, L. Onerva, Viljo Kojo ja Yrjö Soini. Myöhemmin kirjoittajat vähenivät ja Kerberos jouduttiin 1920-luvun alussa lakkauttamaan sen taloudellisen tappiollisuuden vuoksi.[1]
Kerberoksen poliittinen linja oli oikeistolainen ja sosialismin vastainen.[3] Se vastusti myös innokkaasti kieltolakia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ari Uino: Pilalehtien monenkirjava sukupuu, teoksessa Suomen lehdistön historia 8: Yleisaikakauslehdet. Aikakauslehtien liitto/Kustannuskiila 1991.