Fyren
Fyren oli Suomessa vuosina 1898–1922 ilmestynyt ruotsinkielinen poliittinen pilalehti. Satiirinen Fyren tuki avoimesti Ruotsalaisen puolueen linjaa. Lehden nimi tarkoittaa suomeksi majakkaa.
Lehden historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fyrenin perustamisesta päättivät kirjailijat Victor Petterson, Arthur Sjöblom ja Julius Hirn sekä taiteilijat Alex Federley ja Uno Zeipel F. J. Valbäckin ehdotuksesta. Ensimmäinen päätoimittaja oli kirjailija K. G. Blomqvist, mutta alkuvuosina suuresta osasta sisältöä vastasivat Gustaf Mattsson pakinoiden ja Alex Federley pilapiirrosten osalta. Ruotsalaista puoluetta tukenut lehti panosti varsinkin senaattori G. Z. Yrjö-Koskisen arvosteluun. Toinen pilkan kohde olivat sosialistit. Vuodesta 1901 alkaen Fyren ilmestyi viikoittain ja varsinkin alkuvuosinaan se oli iskevä ja humaani huumorilehti sekä taloudellisesti hyvin kannattava. Taso laski jonkin verran Hirnin ja Mattsonin lähdettyä lehdestä vuonna 1902. Bobrikovin kauden tiukka sensuuri teki lehden toimittamisesta vaikeaa, vaikka Fyren pyrki parhaansa mukaan kiertämään sensuurin rajoitukset vertauskuvallisen satiirin keinoin.[1]
Fyrenin pääkuvittaja oli Alex Federley, mutta se toimi ponnahduslautana monelle muullekin suomenruotsalaiselle pilapiirtäjälle, kuten Uno Zeipelille ja Oscar Furuhjelmille. Eric Vasström sai päävastuun poliittisista pilapiirroksista 1910-luvulla. Muita lehteen piirtäneitä olivat F. G. Ålander, Edwin Lydén, Rafael Lindell, Carolus Lindberg ja Sigurd Wettenhovi-Aspa. Piirrosten ohella Fyrenin kuvitukseen kuuluivat Emil Cedercreutzin leikkaamat tunnettujen henkilöiden siluetit. Monet Fyrenin kuvittajat siirtyivät vuonna 1917 perustetun Kerberos-lehden toimituskuntaan.[2]
Vuosina 1904–1922 Fyrenin päätoimittajana oli Rafael Lindqvist, jonka kaudella lehden linja muuttui kärkkäästi kaikkia tahoja pilkkaavaksi sekä samalla myös entistä jyrkemmin ja ahdaskatseisemmin ruotsinmieliseksi. Lehti toi esiin myös päätoimittajansa sangen oikeistolaiset, antidemokraattiset ja antisemitistiset näkemykset. Lehdessä kesällä 1913 julkaistu Eric Vasström pilapiirros ”Ryska hovet i Paatio” toi sekä hänelle että Lindqvistille kolmen kuukauden vankeustuomion majesteettirikoksesta, sillä sen katsottiin halventaneen keisariperheen jäsentä. Ensimmäisen maailmansodan aikana suurimmat päivälehdet kääntyivät Fyreniä vastaan, sillä sen linja alkoi oikeistolaisuudessaan erottua jo ruotsinkielisestäkin lehdistöstä. Myöhemmin Vasström ja useat muut piirtäjät lähtivät lehdestä erimielisyyksien vuoksi. Lopulta Lindqvist riitaantui useimpien tahojen kanssa hyökkäävyytensä ja poliittisten mielipiteittensä vuoksi. Sisällissodan jälkeisinä vuosina hän esiintyi Fyrenissä jyrkästi Saksassa palvelleita jääkäreitä vastaan ja tsaarinupseerien puolesta, minkä myötä hän menetti pääosin oikeistonkin sympatiat. Taloudellisten ongelmien vuoksi Fyrenin ilmestyminen harveni vuodesta 1917 alkaen ja vuoden 1922 lopulla Lindqvist lakkautti sen kokonaan. Vuosina 1923–1939 hän julkaisi sen seuraajaksi tarkoitettua Blinkfyren-lehteä, joka tosin ilmestyi vain neljästi vuodessa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ari Uino: Pilalehtien monenkirjava sukupuu, teoksessa Suomen lehdistön historia 8: Yleisaikakauslehdet (päätoim. Päiviö Tommila). Aikakauslehtien liitto ry / Kustannuskiila Oy, Kuopio 1991.