Ken Doherty
Ken Doherty (s. 17. syyskuuta 1969) on irlantilainen snooker-ammattilainen. Hän on ainut pelaaja, joka on voittanut kolme eri maailmanmestaruutta: amatöörien maailmanmestaruus vuonna 1989, alle 21-vuotiaiden maailmanmestaruus vuonna 1989 sekä maailmanmestaruus vuonna 1997. Doherty tunnetaan myös lempinimellä The Darling of Dublin. Urallaan Doherty on tehnyt 342 yli sadan pisteen ylittävää lyöntisarjaa ammattilaisturnaustasolla [1].
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turnausvoittaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ken Doherty voitti ensimmäisen ranking-turnauksensa jo vuonna 1993 voittaen Regal Welsh Open-turnauksen. Samana vuonna hän voitti myös Scottish Masters-turnauksen ja uusi voittonsa vielä seuraavanakin vuonna.
Maailmanmestari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1996 Doherty voitti ensimmäisen kerran Premier League-kutsuturnauksen, joka ei kuulu pääkiertueen kalenteriin, mutta on perinteinen ammattilaisturnaus. Finaalissa kaatui Steve Davis erin 10-5.
Vuonna 1997 Horace Lindrumin (Australia) ja Cliff Thorburnin (Kanada) jälkeen Doherty oli vasta kolmas Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolelta tuleva maailmanmestari. Finaalissa hän voitti 1990-luvun hallitsijan Steven Hendryn erin 18-12. Samana vuonna hän voitti myös Malta Grand Prix-turnauksen. Heti seuraavana vuonna Doherty pelasi itsensä toisen kerran MM-finaaliin, mutta hävisi sen John Higginsille.
- WBPSA Achievement of the Year 1997 (maailmanmestaruudesta) [2]
Vuonna 1998 Doherty voitti toisen kerran Premier League-turnauksen, jonka finaalissa hän kaatoi Jimmy Whiten selkein lukemin 10-2.
Huippupelaaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2000 Doherty saavutti kolmannen ranking-turnausvoittonsa Malta Grand Prix-turnauksessa.
Vuonna 2001 Doherty voitti toisen kerran Regal Scottish Open-turnauksen ja samalla kaudella hän voitti toisenkin ranking-turnauksen, joka oli Thailand Masters.
Vuonna 2003 Doherty saavutti kolmannen maailmanmestaruus-finaalinsa, jossa kuitenkin Mark Williams oli parempi. Tie finaaliin kävi monien tiukkojen taisteluiden kautta, sillä aiemmat pelit Graeme Dottia ja Shaun Murphya vastaan venyivät aina viimeiseen ja ratkaisevaan erään. Myös ottelu John Higginsia vastaan oli kovaa taistelua: Doherty johti jo erin 10-0, mutta Higgins nousi vielä 10-7 -tilanteeseen. Semifinaalissa Doherty oli 9-15 -takaa-ajoasemassa, mutta voitti Paul Hunterin erin 17-16. Tässä turnauksessa Doherty pelasi enemmän eriä kuin kukaan aikaisemmin yhden turnauksen aikana. Finaalissakin Doherty nousi vielä 11-4 -takaa-ajoasemasta tasatilanteeseen 12-12, mutta Williams voitti lopulta 18-16.
- WBPSA Achievement of the Year 2003 (MM-semifinaalivoitto Paul Hunterista)
Keskinkertaisesti alkanut kausi 2005/2006 huipentui Dohertyn osalta Malta Cup-turnauksen voittoon helmikuussa 2006, jolloin hän voitti finaalissa John Higginsin. Doherty oli koko pelin alun häviöllä, mutta taisteli itsensä kuitenkin lopulta ranking-turnauksen voittajaksi viiden vuoden tauon jälkeen [3]. Voittoaan hän kuvaili tärkeimmäksi maailmanmestaruuden jälkeen.
Vuoden 2006 maailmanmestaruusturnauksessa Doherty pääsi neljännesfinaaliin asti, jossa Marco Fu voitti hänet erin 13-10. Kauden päätteeksi hän oli ranking-listalla sijalla 2, joka on hänen paras listasijoituksensa.
Kaudella 2006/2007 Doherty aloitti vakuuttavasti neljännesfinaalipaikalla Northern Ireland Trophy-, Saga Insurance Masters- sekä Malta Cup-turnauksessa. Maailmanmestaruuskisoissa Doherty kuitenkin putosi jo ensimmäisellä kierroksella.
Vuosina 2006 ja 2007 Doherty voitti irlantilaisten ammattilaispelaajien Irish Professional Snooker Championship-turnauksen, joka on kutsuturnaus [4].
Syksyllä 2007 Doherty voitti ensimmäisen kerran Pot Black-turnauksen voittaen finaalissa Shaun Murphyn [5]. Kausi 2007/2008 ei ole Dohertyn osalta sujunut ranking-turnausten osalta kehuttavasti, vaikka Malta Cup-turnauksessa hän olikin jälleen finaalissa Murphyn kanssa. Kauden päätteeksi Doherty putosi 16 parhaan joukosta ranking-listalla.
Kausi 2008/2009 ei käynnistynyt Dohertyn osalta nousujohteisesti, sillä vaikka Northern Ireland Trophy-turnauksessa hän voitti ensimmäisen karsintaottelunsa edeten 32 parhaan joukkoon, hän hävisi toisen ottelunsa. Shanghai Masters- ja London Royal Watches Grand Prix-turnauksen karsinnoissa Doherty hävisi jo ensimmäisen ottelunsa saavuttaen näin ainoastaan minimaalisen ranking-pistepotin näistä turnauksista. Mollivoittoinen peli jatkui ranking-osakilpailuissa, World Series-osakilpailun finaalipaikasta huolimatta, ensi kertaa pelatussa Bahrain Championship-turnauksessa, jossa Doherty hävisi taas ensimmäisen ottelunsa. Kauden päättävä maailmanmestaruusturnauskaan ei tuottanut menestystä ja pitkän aikaa 16. parhaan joukossa ranking-listalla majaillut Doherty putosi jopa sijalle 44. kauden päätteeksi joutuen näin pelaamaan kaksi karsintaottelua jokaisessa ranking-turnauksessa seuraavalla kaudella.
Kausi 2009/2010 käynnistyi edellistä pirteämmin, sillä kauden avaavassa Kiinan Shanghai Masters-turnauksessa Doherty selvitti ensin karsintansa ja eteni sitten aina neljännesfinaaliin saakka pudottaen mm. seuraavan Grand Prix-turnauksen voittajan Neil Robertsonin. Tässäkin turnauksessa Doherty pääsi pääsarjaan ja pudotti ensimmäisellä kierroksella parin vuoden ajan kovassa pelikunnossa olleen Mark Selbyn ensimmäisellä kierroksella. Doherty voitti pitkästä aikaa turnauksen, joka oli kuitenkin kutsuturnaussarjan Pro Challenge Series toinen turnaus Pro Challenge 2. Finaalissa kaatui Martin Gould erin 6-2 [6]. Vaikka syksyn päättävä Pukka Pies UK Championship tuottikin Dohertylle pettymyksen ja hän karsiutui pääsarjasta, nousi Doherty takaisin taistelemaan paikasta 32. parhaan joukossa ranking-listalla. Loppukauden esitykset riittivät sijoitukseen 30 [7]. [8] [9] [10] [11]
Kausi 2010-2011 oli Dohertylle vaihteleva. Hänen parhaaksi saavutuksekseen jäi World Openin 32 joukkoon yltäminen. Hän pääsi mukaan myös Shanghai Mastersiin sekä China Openiin, jossa hän tosin karsiutui villi kortti -kierroksella. Maailmanmestaruuskisoista Doherty karsiutui häviten viimeisellä karsintakierroksella Jimmy Robertsonille 10-6.
Kausi 2011-2012 alkoi todella hyvin, sillä Doherty pääsi ensimmäisessä suuressa turnauksessa, Australian Openissa, jopa välieriin asti. Doherty kukisti Stephen Maguiren, Liang Wenbon sekä Mark Selbyn ennen kuin hävisi välierissä Mark Williamsille 6-2.
Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Doherty tunnetaan erittäin sinnikkäänä taistelijana ja taitavana taktisena pelaajana. Hänen pelityylinsä on erittäin varovainen, vaikka hän onkin taitava pussittaja. BBC'n kommentaattorit ovat äänestäneet Dohertyn parhaaksi all-round-pelaajaksi, eli pelaajaksi joka hallitsee jokaisen osa-alueen. Doherty taistelee epätoivoisessakin tilanteessa loppuun asti, eikä anna vastustajalleen mitään ilmaiseksi.
Vuonna 2000 Doherty epäonnistui maksimibreikissä 147 lyöden omalla pisteellään olevan mustan pallon ohi. Tämä mustan pallon ohilyönti maksoi hänelle 80000 punnan arvoisen urheiluauton. 140 pistettä kuitenkin riitti suurimman lyöntisarjan palkintoon, joka oli 19000 punnan suuruinen.
Vieraillut Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ken Doherty vieraili Suomessa helmikuun puolivälissä vuonna 2010, jolloin hän osallistui monen muun ammattilaispelaajan kanssa ProAm-turnaukseen Finnish Snooker Challenge, joka järjestettiin Turussa biljardisalilla Sports Club Turku. Tapahtuman järjesti klubin omistaja Jyri Virtanen, joka itsekin osallistui päätapahtumaan. Suomen toistaiseksi ainut ammattilaisten pääkiertueella Robin Hull pudotti Dohertyn puolivälieräottelussa. Turnaukseen osallistuivat myös ammattilaispelaajat Alfie Burden, Ryan Day, Matthew Stevens, Joe Perry sekä kolminkertainen maailmanmestari Mark Williams. Tähän turnaukseen osallistui muitakin ulkomaalaispelaajia, kuten ammattilaisuraltaan eläkkeelle jäänyt Darren Morgan sekä tuore Euroopan mestari David Hogan. [12]
Turnausvoitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranking-turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Malta Cup 2006
- Welsh Open 1993, 2001
- Thailand Masters 2001
- Malta Grand Prix 2000
- World Championship 1997
Kutsuturnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pro Challenge 2 2009
- Irish Professional Snooker Championships 2006, 2007
- Pot Black 2007
- Irish Masters 1998
- Malta Grand Prix 1997
- Scottish Masters 1993, 1994
Muut ammattilaisturnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Premier League 1996, 1998
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 KEN DOHERTY
|
||
| Maailmanmestaruudet | 1 | 1997 |
| Maailmanmestaruusturnauksen finaalit | 3 | 1997, 1998, 2003 |
| Ranking-turnausvoitot | 6 | |
| Kutsuturnausvoitot | 7 | |
| Korkein ranking-sijoitus | 2 | 2006/2007 |
| Suurin lyöntisarja | 147 | Paul Hunter Classic (2012) |
| Yli 100 pisteen lyöntisarjat | 342 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE (Arkistoitu – Internet Archive) Snooker's Leading Century Makers
- ↑ Chris Turner's SNOOKER ARHCIVE Snooker Awards
- ↑ BBC Sport Doherty fightback stuns Higgins, 5. helmikuuta 2006
- ↑ RTE Doherty wins Irish Professional championship, 11. lokakuuta 2006
- ↑ BBC Sport Doherty secures Pot Black title, 6. lokakuuta 2007
- ↑ World Snooker Doherty Returns To Winning Ways
- ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE World Rankings
- ↑ The Ken Doherty Site (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Premier League (Arkistoitu – Internet Archive) Snooker profile of Ken Doherty
- ↑ 110 Sport[vanhentunut linkki] Player profile and contact detail
- ↑ Global Snooker (Arkistoitu – Internet Archive) A Champion's Memories
- ↑ YLE[vanhentunut linkki] Snookerammattilaisia Suomeen helmikuussa, 19. lokakuuta 2009
| ||||||||||
