Kefaloniá

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Kefalonia)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kefaloniá
Κεφαλονιά
Kefalonián saarta.
Kefalonián saarta.
GR Kefalonia.PNG
Maantiede
Sijainti 38.2122°N, 20.5334°E
Saariryhmä Jooniansaaret
Merialue Välimeri
Vesialue Joonianmeri
Pinta-ala 734,014 km²
Korkein kohta Mégas Sorós, 1 628 m
Valtio
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Alue Jooniansaaret
Alueyksikkö Kefaloniá
Kunta Kefaloniá
Väestö
Väkiluku 35 801
Suurin kaupunki Argostóli
Kielet kreikka

Kefaloniá (kreik. Κεφαλονιά; myös Κεφαλλονιά, Kefalloniá tai Κεφαλληνία, Kefallinía) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 734,014 neliökilometriä ja asukasluku 35 801 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kefaloniá kuuluu Kefalonián kuntaan, Kefalonián alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Argostóli.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mýrtoksen ranta Kefaloniássa – suosittu turistikohde.

Kefaloniá sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä Kreikan länsiosassa. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Ithaka koillispuolella, Lefkas pohjoispuolella ja Zákynthos eteläpuolella.

Kooltaan Kefaloniá on kuudenneksi suurin Kreikan saarista ja suurin Jooniansaarista. Argostólinlahti jakaa saaren kahteen osaan, joista pienempi länsiosa on nimeltään Palikí. Saari on vuoristoinen. Sen korkein kohta on Mégas Sorós (1 628 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kefalonián kunta

Kefaloniá kuuluu hallinnollisesti Kefalonián kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1] Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kahdeksaan kuntaan.

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Argostóli (9 748 asukasta), joka sijaitsee Argostólinlahden itärannalla, sekä Lixoúri (3 752), joka sijaitsee lahden länsirannalla. Muut suurimmat asutukset ovat Sámi (1 025), Póros (930), Valsamáta (763) ja Skála (760).[1] (Katso myös: Luettelo Kefalonián kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Saarella on yhteensä seitsemän suurempaa satamaa, johtuen osaksi Argostólin sijainnista saaren länsirannikolla (mantereen puolella olevan itärannikon sijasta), minkä johdosta se ei ole saavuttanut asemaa ylivoimaisena satamakeskuksena. Satamat ovat Argostólin lisäksi Pesáda, Póros, Sámi, Agía Effimía, Fiskárdo ja Lixoúri.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykeneläisaikainen hauta Tzanátassa.

Kreikkalaisessa mytologiassa Kefaloniá on saanut nimensä saarelle pakenemaan joutuneen Kefaloksen mukaan.[3] Eräät tutkijat ovat esittäneet teorian, että Kefaloniá voisi olla Homeroksen eepoksissa kuvattu Odysseuksen kotipaikka Ithaka nykyisen Ithakan saaren sijasta. Tämä on seurausta siitä, ettei Ithakalta oltu aiemmin tehty merkittäviä arkeologisia löytöjä, kun taas Kefaloniá sopii hyvin Homeroksen saaresta antamaan kirjalliseen kuvaukseen.[2] Erään teorian mukaan Ithaka olisi ollut Kefalonián Palikín niemi, joka olisi aiemmin muodostanut erillisen saaren.[4] Teoriaa ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksytty.

Antiikin aikana saaren merkittävimmät kaupungit olivat Same, Pale, Krane ja Pronnoi. Peloponnesolaissodassa osa kaupungeista oli Ateenan ja osa Spartan puolella. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 187 eaa.[5][6]

Kefaloniá oli turkkilaisten vallassa vuosina 1479–1500 ja tämän jälkeen venetsialaisten vallassa vuosina 1500–1797. Tämän jälkeen saari oli jonkin aikaa ranskalaisten ja sitten brittivallan alla. Vuosina 1815-1864 saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Kefaloniásta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.[5][6]

Toisessa maailmansodassa saari oli italialaisten miehittämä. Italialaisten antauduttua vuonna 1943 saksalaiset surmasivat saarella noin 9 000 italialaista sotilasta kostoksi.[2] Vuonna 1953 saarella ja koko Joonianmerellä oli suuri maanjäristys. Tuolloin suuri osa saaren rakennuksista tuhoutui ja kaupungit ja kylät on sittemmin rakennettu uudelleen. Tämän johdosta saarella ei ole paljonkaan vanhaa rakennuskantaa.[2]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melissánin luola ja maanalainen järvi.

Saaren nähtävyyksiä ovat muun muassa Drogkarátin tippukiviluolat sekä Melissánin maanalainen järvi.[3] Saaren pohjoisrannikolla sijaitseva Fiskárdo on harvoja paikkoja saarella, joka selvisi vuoden 1953 maanjäristyksessä vahingoittumattomana.[7] Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa saaren eteläosassa sijaitseva venetsialaisaikainen linna (Kástro) sekä Pyhän Gerasimoksen luostari (Moní Agíou Gerasímou).[2]

Saaren antiikin aikaisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Mazarakátan ja Tzanátan mykeneläisaikaiset haudat, antiikin Samen ja Kranen kaupunkien rauniot, Fiskárdon roomalaisaikainen hautausmaa sekä Apollonin temppelin rauniot Skálassa.

Louis de Bernières'n suosittu romaani Kapteeni Corellin mandoliini sijoittuu saarelle, ja kirjan ystävät vierailevat usein sen tapahtumapaikoilla, kuten Fársan ja Spartián kylissä sekä Fiskárdossa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d e f ”Kefalonia”, Greek Island Hopping 2008, s. 580–585. Thomas Cook Publishing, 2008. IBSN 978-1-84157-839-2.
  3. a b Kauppinen, Timo: Pieni luksusristeilijä seilaa Välimeren satamasta toiseen. Aamulehti, 15.8.2012, s. B21.
  4. Squires, Nick: Greeks 'discover Odysseus' palace in Ithaca, proving Homer's hero was real The Telegraph. 24.8.2010. Viitattu 3.8.2015.
  5. a b Kefallonia History Greek Travel Pages. Viitattu 3.8.2015.
  6. a b Kefalonia History Avalon - Kefalonia Travel Services. Viitattu 3.8.2015.
  7. Kefalonia Fiscardo Village Greeka.com. Viitattu 9.2.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]