Kasankan kansallispuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kasankan kansallispuisto

Termiittikekoja Kasankan kansallispuistossa kuivan kauden aikaan

Sijainti
Pinta-ala
420 km2
Hallinto
Nimi alkuperäiskielellä
engl. Kasanka National Park
Tyyppi
Perustettu
1972
Kartta

Kasankan kansallispuisto (Kasanka National Park) on Sambiassa sijaitseva pieni kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 420 km2 ja se kattaa monia erilaisia elinympäristöjä kuivista ainavihannista metsistä erityyppisiin kosteisiin metsiin sekä sädekaisloja kasvaville kosteikoille.

Kasankan kansallispuisto on perustettu vuonna 1972 ja se on Sambian ensimmäinen yksityisen tahon hallinnoima kansallispuisto. Puisto oli kuitenkin alkuvuosinaan heikolla hoidolla ja salametsästys oli puiston alueella yleistä 1980-luvun lopulle saakka. Sitten David Lloyd ja Gareth Williams alkoivat laittaa yksityistä rahaa puiston kunnostamiseen ja vuonna 1990 valtion kansallispuisto-osasto sekä puistoa hoitanut Kasanka Trust -hyväntekeväisyysjärjestö allekirjoittivat hoitosopimuksen kansallispuiston hoidosta sekä matkailun kehittämisestä.

Kasankan kansallispuisto sijaitsee Bangweulun suoalueiden eteläreunalla 30 kilometrin päässä Kongon demokraattisen tasavallan rajasta. Puiston alue on lähestulkoon tasaista ja alue sijaitsee noin 1200 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella. Sadekauden aikana alueella sataa runsaasti (noin 1200 mm), mikä saa alueen kasvillisuuden kukoistamaan. Puiston läpi virtaa muutamia pieniä jokia, mutta käytännössä alue on kuitenkin yhtenäistä marskimaata. Puiston alueella on myös kahdeksan järveä, mutta seitsemän niistä on pieniä ja kosteikkoalueen tulvimisen myötä muodostuneita lampia.

Kasankan kansallispuiston luontainen kasvillisuus on miombotyyppistä metsää, jonka seassa kasvaa runsaasti leimupuita. Osissa puistoa kasvaa myös korkeampaa ja kuivempaa ainavihantaa metsää. Muualla on kosteita ja ainavihantia suometsiä, joissa kasvaa joitakin suurikokoisia puita, kuten herttajambolaania sekä afrikanmahonkeihin ja kaijamahonkeihin kuuluvia puita. Yksi alueen merkittävistä puista on myös piiskapillitorvi, jonka hedelmät ovat alueen lepakoiden pääasiallista ravintoa. Suo- ja kosteikkoalueet ovat kasvaneet suurelta osin umpeen papyrussädekaislaa sekä järviruokoa, eikä avovettä ole juurikaan näkyvissä. Suo- ja kosteikkoalueiden yleisin puulaji on afrikantaateli.

Puiston nisäkäslajisto väheni rajusti 1970- ja 1980-lukujen salametsästyksen seurauksena ja salametsästyksen jäljet näkyvät edelleen puiston nisäkäslajikoostumuksessa. Puku on alueen yleisin antilooppi ja niitä on erityisen paljon Kasanka-joen ympäristössä. Muita suhteellisen yleisiä nisäkkäitä puiston alueella ovat kirjoantilooppi, isoruokoantilooppi, vesiantilooppi, korvagaselli ja grimminsukeltajakauris. Myös kontsiantilooppeja, mustahevosantilooppeja sekä isohevosantilooppeja on melko paljon. Sen sijaan oribeja, seeproja ja kafferipuhveleita on vähemmän. Norsut vaeltavat puistoalueen halki, mutta puistossa elää mahdollisesti pysyvästi arviolta noin 75 norsun populaatio. Arkoja suoantilooppeja voi nähdä piilokojulta. Petoeläimistä alueella tavataan säännöllisesti aavikkoilveksiä, sakaaleja, sivettikissoja, genettejä ja valkoposkisaukkoja sekä useita eri lajeja mangusteja. Muita petoja, kuten leijonia, leopardeja, servaaleja, täplähyeenoja, mesimäyriä tai afrikanvillikissoja, on alueella vähemmän. Puiston vesistöalueilla tavataan yleisesti virtahepoja sekä kapeakuonokrokotiileja ja niilinkrokotiileja. Kaiken kaikkiaan Kasankan kansallispuistossa voi tavata monia Kongon sademetsissä tavallisia, mutta eteläisemmässä Afrikassa harvinaisempia lajeja, kuten sinimarakatteja. Muista kädellisistä alueella tavataan paviaaneja sekä vervettejä. Lepakoista alueella tavataan suuria hedelmälepakoita.

Kasankan kansallispuiston linnusto on erilaisten elinympäristöjen myötä monipuolinen ja monia itäisessä sekä keskisessä Afrikassa tavallisia lintuja voi nähdä kansallispuiston alueella. Tällaisia ovat esimerkiksi ruskopääapali, oliiviselkämedestäjä, loimumedestäjä, vihertöyhtöturako, kiilatäpläsieppo, puistomehiläissyöjä, tuhkalepinkäinen, helmitöyhtöturako sekä kongonviolettiturako. Järvillä, joilla ja kosteikoilla tavallisia lintuja ovat iibikset, erilaiset haikarat, kuningaskalastajat, mehiläissyöjät sekä monet sorsalinnut. Petolinnuista kansallispuiston alueella tavallisimpia ovat liitokotka, gasellikotka, keisarijalokotka, afrikanpikkukotka, afrikanvuorikotka, arokotka, savannikäärmekotka, jokikäärmekotka, ruskokäärmekotka, kapinlauluhaukka ja afrikanlauluhaukka. Myös kiljumerikotkia näkyy usein ja alueella on useita pareja kalapöllöjä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]