Grimminsukeltajakauris
| Grimminsukeltajakauris | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
| Alaheimo: | Sukeltaja-antiloopit Cephalophinae |
| Suku: |
Sukeltajakauriit[2] Sylvicapra Ogilby, 1837 |
| Laji: | grimmia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sylvicapra grimmia |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Grimminsukeltajakauris (Sylvicapra grimmia) on onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluva sorkkaeläin ja sukeltajakauriiden (Sylvicapra) suvun ainoa laji.[2] Siitä tunnetaan 13 alalajia.[3]
Grimminsukeltajakauriin sarvet ovat pysyvät, haarattomat ja niitä voi olla molemilla sukupuolilla (uroksilla ne ovat suuremmat kuin naarailla) tai pelkästään urospuolisilla yksilöillä. Grimminsukeltajakauris on noin 85–115 cm:n pituinen ja se painaa 12–16 kg. Sen säkäkorkeus on 45–60 cm ja hännän pituus on 10–12 cm.
Laji on levinnyt koko Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, lukuun ottamatta Guineanlahden trooppisia rannikkometsiä, Zairea ja Afrikan sarvea.[1] Laajan levinneisyytensa ansiosta se on arvioitu elinvoimaiseksi lajiksi.[1] Sen elinympäristöön kuuluvat metsäsaarekkeet, savannit ja pensaikkoiset alueet. Kaurista tavataan myös vuoristoissa ja ylängöillä.
Lajin ravintona ovat lehdet, vesat, silmut, siemenet, hedelmät ja joskus myös hyönteiset.
Naaraan kanto-aika kestää noin seitsemän kuukautta ja se synnyttää yleensä yhden vasan.
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ”savannipuikkija”.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuri Eläinkirja. WSOY. ISBN 951-0-22848-6, 1988.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c IUCN SSC Antelope Specialist Group: Sylvicapra grimmia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.7.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 118. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Sylvicapra Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 27.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 21.11.2010. [vanhentunut linkki] — Suomen kielen lautakunta suhtautui toimikunnan nimistöehdotukseen torjuvasti. Ks. Suomen kielen lautakunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet Kotus.fi. 20.11.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 18.10.2011.
| ||||||||||