Karhu-ryhmä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Karhu-ryhmä, virallisesti Poliisin valmiusyksikkö,[1] on Suomen poliisin erityiskoulutettu ja -varustettu valmiusyksikkö (erikoisjoukko). Se on sijoitettu Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen, mutta toimii tarvittaessa valtakunnallisesti. Karhu-ryhmän lisäksi poliisilla on vaativien tilanteiden erikoisryhmiä eri puolella Suomea.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhu-ryhmä, Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen valmiusyksikkö, sai alkunsa keväällä 1972, jolloin poliisin ylijohdon kehotuksesta Helsingin poliisilaitoksen liikennepoliisissa perustettiin 15 miehen erikoisryhmä.[2] Yksikön toimintaa olivat käynnistämässä saamansa käskyn mukaan ylikomisario Johan Rinne ja komisario Teuvo Ruohonen.[3]

1970-luvulla Suomessa järjestettiin ETYK-ulkoministerikokous vuonna 1973, OPEC-kokous ja ETYK-huippukokous vuonna 1975, ja erityisesti vuoden 1972 Münchenin olympiakisojen terrori-iskun myötä myös Suomessa nähtiin tarvetta varautua erilaisiin kriisitilanteisiin.[2][4] Alkuvaiheessa mallia otettiin Saksasta, jonne joukko suomalaisia poliiseja matkusti 1970-luvun puolivälissä tutustumaan paikalliseen erikoistoimintaan.[4]

Yksikön asema virallistettiin vuonna 1983, jolloin sisäasiainministeriö laati sitä koskevan määräyksen. Ensimmäiset kymmenisen vuotta yksikkö toimi hiljaisuudessa, mutta suurelle yleisölle sen olemassaolo tuli tietoon viimeistään vuonna 1986 Jakomäen pankkiryöstön ja sitä seuranneen panttivankitilanteen myötä.[4]. Yksikkö on pyrkinyt pitämään julkisuudessa matalaa profiilia. Viranomaiset estivät vuonna 2013 Karhu-ryhmästä kertovan kirjan julkaisun[5][6].

Asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikön toiminta perustuu sisäasiainministeriön määräykseen SM-2004-00311/Tu-4,[7] mutta laissa sen asemaa ei ole erikseen määritelty, vaan se toimii samoin valtuuksin kuin muut poliisin yksiköt.[4] Yksikkö on sijoitettu Helsingin poliisilaitoksen yhteyteen,[7] ja sen toimialueena on koko Suomi.[1][8]

Yksikkö ei lähde hälytystehtävään oma-aloitteisesti, vaan aina toisen paikallisen tai valtakunnallisen poliisiyksikön pyynnöstä. Pyyntö tehdään Helsingin poliisilaitokselle, jonka päällikkö tekee päätöksen yksikön lähettämisestä tehtävään. Yksikkö on toiminnassaan aina alistettu paikallisen poliisin kenttäjohdon alle.[1][2]

Yksikön toiminta rahoitetaan poliisin yleisestä budjetista.[4][8]

Koulutus ja tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhu-ryhmä toimii hengelle tai terveydelle vaarallisissa tilanteissa, joissa poliisin yleensä käyttämät keinot ja välineet eivät ehkä riitä[9]. Yksikköä käytetään esimerkiksi panttivanki- ja linnoittautumistilanteissa sekä vartioimis- ja turvaamistehtävissä.[1] Se tekee myös terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaista työtä.[2][8] 90 prosenttia yksikön operaatioista on 150–200 kilometrin säteellä Helsingistä.[4]

Yksikköön kuuluu johdon ja koulutuksen sekä varsinaisten toimintaryhmien lisäksi tekniikka-, koira- ja TEPO- eli terroripommiryhmä. Tarvittaessa sitä voidaan täydentää neuvotteluryhmällä.[2] Yksikkö tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, ja se voi käyttää apunaan Puolustusvoimien Pasi-panssariajoneuvoja ja Rajavartiolaitoksen helikoptereita.[4][8]

Koulutukseen haetaan ”hyvää, peruskoulutettua poliisia”, ja hakijoilta edellytetään erityisesti hyvää fyysistä kuntoa sekä paineensieto- ja yhteistyökykyä. Pääsykokeeseen kuuluu fyysinen ja kirjallinen testi sekä haastattelu. Valitut käyvät läpi vuoden mittaisen peruskoulutuksen ja ovat tämän jälkeen jatkuvassa koulutusohjelmassa.[2] Yksikön vahvuus on noin 60 poliisia.[4] Jäsenet käyttävät noin puolet työajastaan harjoitteluun ja ovat muuna aikana mukana myös peruspoliisitoiminnassa. Yksiköstä ei jäädä eläkkeelle, vaan jäsenet palaavat iän tai muiden syiden myötä täyspäiväisesti muihin tehtäviin.[2][4]

Varusteet ja aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhu-ryhmällä on vapaus käyttää normaalista poliisin varustuksesta poikkeavia varusteita. Ryhmän aloittaessa toimintansa varustukseen kuuluivat mm. kokohaalari, valkea kypärä, lyijylevyillä vahvistetut raskaat luotiliivit ja Suomi-konepistooli.[3]

2010-luvulla Karhu-ryhmä käyttää muun muassa brittiläisiä DPM-pukuja ja amerikkalaisia Digital Woodland -pukuja. Lähitaisteluvarustuksessa ryhmä käyttää ERTI-haalareita (erityistilanne) sekä Ulbrichts-kypäriä. Muina suojavarusteina toimivat esimerkiksi Bolle x800 -suojalasit, erilaisia Kevlar-suojaliivejä sekä kotimaisia erikoissuunniteltuja varusteliivejä ja kantolaitteita.lähde?

Aseistuksena toimii lähitaistelutilanteissa useimmiten MP5-konepistooli. Tilanteissa, joissa tarvitaan konepistoolia tehokkaampaa asetta, käytetään SIG SG 552 -rynnäkkökivääriä sekä Heckler & Koch G36C -rynnäkkökivääriä.lähde? Tarkka-ammuntaan käytetään Sako TRG-22 -tarkkuuskivääriä ja ryhmän pistooleina ovat Heckler & Kochin P30L[10] sekä Glock 17.lähde?

Ryhmän kuljettamiseen voidaan käyttää pitkillä etäisyyksillä Rajavartiolaitoksen helikoptereita. Helikopteria voidaan käyttää esimerkiksi aluksiin siirtyessä tai katoille ja muihin hankaliin paikkoihin pääsemiseksi.lähde? Ryhmän muihin ajoneuvoihin kuuluu tavallinen Volkswagen Transporter T6 -poliisiauto ilman merkintöjä ja kevyesti panssaroitu Toyota Land Cruiser.lähde?

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisimuseon mukaan[11] ryhmän nimeen otettiin mallia ulkomailta, jossa erikoisryhmien nimet viittasivat usein eläimiin kuten leijonaan tai kobraan. Nimi syntyi vuoden 1975 ETYK-kokouksen aikana, kun eräs ryhmäläinen muisti pätkän Vänrikki Stoolin tarinoiden Viapori-runosta: ”Jokaisen silmä leimahtaa, kun kuulee nimen tään, ei silloin tuskaa, nurinaa, ei kylmää, nälkääkään. Taas Suomen karhu elämöi, pudisti kämmentään ja löi.”

Humoristisena vaihtoehtona nimen on sanottu löytyneen saunapalaverin yhteydessä Karhu-oluen etiketistä.[4] Mediassa yksiköstä on käytetty myös nimeä Karhukopla.

Vaativien tilanteiden erikoisryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhu-ryhmän lisäksi eri puolilla Suomea on noin tusina poliisin vaativien tilanteiden (vati) erikoisryhmää.[12] Ryhmät kuuluvat poliisihallituksen alaisuuteen.[13] Niiden jäsenet työskentelevät tavallisissa poliisin tehtävissä, ja ryhmät kootaan tilanteen vaatiessa.[12]

Oulun alueellinen vati-ryhmä tunnetaan epävirallisella nimellä Valo-79 (sanasta valmiusosasto ja perustamisvuodesta 1979).[14][15] Oulun vati-ryhmällä on 20–30 tehtävää vuodessa,[12] ja sen pääasiallista toiminta-aluetta on entisen Oulun läänin alue.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Valmiusyksikkö Poliisi. Viitattu 22.5.2011.
  2. a b c d e f g Karhu on maan toimintakykyisin operatiivinen poliisiyksikkö Poliisi-lehti. 3/2004. Viitattu 4.7.2015.
  3. a b Harju, Jukka: Salainen Karhu-ryhmä turvasi Etykiä. Helsingin Sanomat, 4.7.2015, s. A 10–11. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c d e f g h i j Nykänen, Harri & Tervo, Jouni: Karhu kömpii pesästään Apu.fi. 21.4.2008. A-lehdet. Viitattu 24.2.2010.
  5. Karhu-ryhmästä kertova kirja vedettiin julkaisusta Apu 20.3.2013
  6. Apu: Karhu-ryhmästä kertova kirja hyllytettiin Yle Uutiset Kotimaa 20.3.2013
  7. a b Poliisin erityistoimintayksikön kansallisen ja kansainvälisen toimintavalmiuden kehittäminen 19.12.2008. Sisäasiainministeriö. Viitattu 22.5.2011.
  8. a b c d Valmiusyksikkö Karhu vahvistuu Poliisi-lehti. 3/2004. Viitattu 24.2.2010.
  9. Karhu on maan toimintakykyisin operatiivinen poliisiyksikkö Poliisilehti 2004/3
  10. Nelonen_media_Lainvalvojat_2009
  11. Aikajanakuvat Facebook. 5.6.2014. Poliisimuseo. Viitattu 20.8.2014.
  12. a b c Suvanto, Soile: Oulun eliittipoliisit hiovat jatkuvasti ammattitaitoaan 7.10.2013. Yle Oulu. Viitattu 20.8.2014.
  13. a b Erikoisjoukkojen poliisi ei ole kuumakalle 27.12.2010. Yle Oulu. Viitattu 20.8.2014.
  14. Ervasti, Antti: Oulussa toimii pohjoisen oma Karhu-ryhmä Kaleva.fi. 5.4.2007. Kaleva. Viitattu 24.2.2010.
  15. Ervasti, Antti: Valo tulee apuun tiukoissa tilanteissa Kaleva.fi. 5.4.2007. Kaleva. Viitattu 24.2.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]