Kalatšin taistelu
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Kalatšin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa toisen maailmansodan itärintamaa | |||||||
 Saksalaisten kesän 1942 hyökkäys Stalingradia kohti. Kalatš keskellä.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
XIV panssariarmeijakunta |
|||||||
Kalatšin taistelu oli toisen maailmansodan taistelu, jossa Saksan maavoimat motittivat Neuvostoliiton maavoimien yhdeksän divisioonaa ja yhdeksän prikaatia. Taistelu käytiin 20. heinäkuuta – 8. elokuuta 1942 Kalatšin alueella. Taistelu mahdollisti saksalaisten etenemisen Stalingradiin ja se oli viimeinen saksalaisten motti itärintamalla.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Operaatio Sinisen aikana kesällä 1942 Saksan 6. armeija eteni ja Neuvostoliiton maavoimien joukot vetäytyivät Donin yli pohjoiseen ja itään. Perääntyminen muodostui ajoittain paoksi, jonka saksalaiset tulkitsivat puolustuksen murtumiseksi. Saksalaiset kuitenkin keskeyttivät etenemisen, sillä 6. armeijalta loppui polttoaine. Saksalaiset olivat 18 päivää paikallaan.
Venäläiset käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja muodostivat uuden puolustuslinjan Donin länsirannalle. Neuvostoliiton 62. armeija asettui puolustukseen Donin mutkaan. Asema rajoittui etelässä ja pohjoisessa Doniin.
Friedrich Paulus suunnitteli 62. armeijan lyömiseksi klassisen saartohyökkäyksen. Saksan XIV panssariarmeijakunta eteni vasemmalta ja XXIV panssariarmeijakunta oikealta, kummallakin oli tavoitteena Kalatš. VIII armeijakunta suojasi saksalaisten pohjoista sivustaa. LI armeijakunta eteni panssariarmeijakuntien välissä Kalatšia kohti.
XXIV panssariarmeijakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelästä koukkaavan XXIV panssariarmeijakunnan tehtävänä oli ylittää Tšir ja edetä Donia pitkin pohjoiseen Kalatšia kohti. Sitä vastassa oli Neuvostoliiton 64. armeijan joukkoja. Saksalaisten ensimmäinen hyökkäys pysähtyi. 25. heinäkuuta tehty uusi hyökkäys onnistui aluksi, mutta pian sekin pysäytettiin. 26. päivä saksalaiset yrittivät uudelleen ja onnistuivat saamaan lopullisen läpimurron. Saksalaiset saivat haltuunsa ehjät sillat Tširin ja Donin yli. Etenemistä Donin itärannalle ei voinut jatkaa, koska sinne oli ryhmittynyt kaksi venäläistä armeijaa.
6. elokuuta Saksan 24. panssaridivisioona lähti etenemään Tširiltä kohti Kalatšia. Saksalaiset murtautuivat venäläisten asemien läpi ja valtasivat ennen pimeän tuloa Kalatšin ulkopuolella olevan tärkeän kukkula 184:n.
XIV panssariarmeijakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoisesta koukkaava Saksan 16. panssaridivisioona (XIV panssariarmeijakunta) lähti hyökkäykseen 23. heinäkuuta. Saksalaiset mursivat venäläisten puolustuksen ja etenivät seuraavana päivänä 20 kilometrin päähän tavoitteesta, Kalatšista luoteeseen. Seuraavana päivänä saksalaiset etenivät vielä kymmenen kilometriä. XXIV panssariarmeijakunnan 60. ja Saksan 3. moottoroitu divisioona etenivät 16. panssaridivisioonan rinnalla.
Kenraali Kolpaktšsin tajusi jäävänsä mottiin ja hyökkäsi kaikin voimin saksalaisten pohjoista pihtiä vastaan. Venäläisillä oli käytettävissään yllättävän hyvät panssarijoukot ja voimakkaat liikkuvat panssarijoukot kohtasivat panssaritaistelussa. Osa saksalaisista joutui hetkeksi mottiin, mutta 8. elokuuta saksalaisten voimat yhtyivät Kalatšissa. Mottiin jäi yhdeksän jalkaväkidivisioonaa, kaksi moottoroitua prikaatia ja seitsemän panssariprikaatia, eli joukkoja 62. armeijasta ja 1. panssariarmeijakunnasta. Saksalaiset saivat sotasaaliiksi tai tuhosivat taistelussa 1 000 panssarivaunua ja 750 tykkiä.
Motin tuhoamiseksi käytiin vielä taisteluita lähes 14 päivää. 21. elokuuta saksalaiset ylittivät Donin kahdesta kohtaa ja saksalaisten tie oli auki Stalingradiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paul Carell: Marssi Venäjälle, Barbarossa suunnitelma; Gummerus 2002. sivut 535-540.