Kārsava
| Kārsava | |
|---|---|
.jpg) |
|
 vaakuna |
|
  Kārsava |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Latvia |
| Kunta | Kārsava |
| Kaupungiksi | 1928 |
| Väkiluku (2016) ([1]) | 2 210 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Kārsava (latgalliksi Kuorsova, saks. Karsau, ven. Корсовка, Korsovka, jiddišiksi קאָרסאָװקע, Korsovke) on kaupunki itäisessä Latviassa Latgallian historiallisella alueella, lähellä Venäjän rajaa. Se sai kaupunginoikeudet vuonna 1928. Vuonna 2016 siellä oli 2 210 asukasta.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latgalleja on asunut kaupungin alueella 700-luvulta lähtien. Tuolloin Kārsava oli suurempi asutuskeskus, jossa oli useita linnavuoria. Paikallinen ruhtinas asui Kārsavassa vuoteen 1763, ja samana vuonna kaupunkiin rakennettiin myös katolinen kirkko.
Puolan Liivinmaa joutui Venäjän vallan alle vuonna 1793 ja Kārsavasta tuli osa Vitebskin kuvernementtia. Paikan läpi kulki postitie Rēzeknestä Ostroviin ja siitä tuli kaupankäynnin keskus. Kārsava kärsi pahoja vaurioita Napoleonin Venäjän-sotaretken aikana. Vuonna 1836 rakennettiin Kārsavan läpi kulkeva viertotie Pietarista Varsovaan, ja rautatie seurasi vuonna 1860.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueesta tuli osa Latviaa vuonna 1920, ja kahdeksan vuotta myöhemmin sille myönnettiin kaupunginoikeudet. Nykyinen Kārsavan kunta perustettiin vuonna 2009 osana Latvian hallinnollista uudelleenjärjestelyä, ja se koostuu aiemmista Kārsavan kaupungista sekä Goliševan, Malnavan, Mērdzenen, Mežvidin ja Salnavan kunnista.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kārsava Wikimedia Commonsissa
- Kārsavan kotisivut (latviaksi)
| ||||||||||