Siirry sisältöön

Juri Repin

Wikipediasta
Juri Repin, Vasili Svarogin maalaama muotokuva vuodelta 1915.
Repinin historiamaalaus Pietari Suuresta vuoden 1709 Pultavan taistelussa (1910).

Juri Iljitš Repin (ven. Юрий Ильич Репин; 10. huhtikuuta (J: 29. maaliskuuta) 1877 Tšuhujiv, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1954 Helsinki, Suomi)[1] oli ukrainalaissyntyinen venäläinen taidemaalari, joka asui myöhemmin emigranttina Suomessa. Hänen isänsä oli taidemaalari Ilja Repin.[2]

Repin sai taideopetusta ensin isältään, minkä jälkeen hän opiskeli vuosina 1894–1899 yksityisessä ruhtinatar Marija Teniševan taidekoulussa ja vuosina 1899–1905 Pietarin taideakatemiassa.[1][2] Hän ei maalannut koskaan akatemian diplomityötä.[2] Repin asui vuodesta 1918 perheineen Karjalankannaksella Terijoen Kuokkalassa isänsä Penaty-huvilan pihapiirissä olleessa talossaan.[3][4] Talvisodan alla Repin muutti Helsinkiin.[2] Hän asui 1940-luvulla Mäntsälässä.[5] Viimeiset vuotensa Repin eli köyhyydessä Helsingin Kallion kaupunginosassa sijainneessa Pelastusarmeijan yömajassa.[4] Hän kuoli vuonna 1954 pudottuaan yömajan neljännen kerroksen ikkunasta kadulle.[3] Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[5]

Repinin töitä on säilynyt noin 300 kappaletta perheen Kuokkalan kotimuseosta Penatysta, mistä ne evakuoitiin sodan jaloista Pietariin. Näistä maalauksista on järjestetty näyttelyitä muun muassa Viipurin linnassa sekä Etelä-Karjalan taidemuseossa. Lisäksi Repinin töitä on tuntematon määrä suomalaisissa yksityiskokoelmissa.[2] Hän lahjoitti Kristuksen ylösnousemus -nimisen maalauksen alttaritauluksi Pertunmaan kirkkoon.[4] Repinin Suomen-vuosina syntynyttä taidetta hallitsee uskonnollinen aihepiiri. Koko 1930-luvun ajan hän maalasi samaa aihetta, Golgatan ristiä. Hän myös piti ”Elämän kirjaksi” kutsumaansa päiväkirjaa, johon kirjasi omat ja toisten unet ja näyt.[2] Hän oli kiinnostunut uskonnollisesta mystiikasta.[4]

Repin oli kasvissyöjä. Hän myös kieltäytyi käyttämästä eläinten villasta tehtyjä sukkia ja kulki talvipakkasellakin sukattomissa sandaaleissa.[4]

Maalauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Virkapukuisen miehen muotokuva (1894)
  • Pietari Suuri ratsastaa Pultavalta (1910)
  • Kristuksen ylösnousemus (alttaritaulu)
  • Ilmari Kiannon muotokuva (tuhoutui Turjanlinnan palossa 1939)
  • Kämpin juhlasali (Elias ja Eero Erkko etualalla, 1943)
  • Presidentti Kallio ojentaa marskille kunniamerkin

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b РЕПИН Юрий (Георгий) Ильич (venäjäksi) Искусство и архитектура Русского зарубежья (D. S. Lihatšovin säätiö). Viitattu 2.9.2022.
  2. ↑ a b c d e f Baschmakoff, Natalia: Juri Repin kulki taiteilijauransa maineikkaan isänsä jalanjäljissä. Helsingin Sanomat, 18.4.1992. Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b Lappeenrannassa on esillä Juri Repinin maalauksia (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 4.4.1992, s. 21. HS Aikakone. Viitattu 2.9.2022.
  4. ↑ a b c d e E. L.: Juri Repin: Erikoinen taiteilijankohtalo (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 20.6.1960, s. 11. HS Aikakone. Viitattu 2.9.2022.
  5. ↑ a b Kaurinkoski, Mitro: Nikolai Schuvaloffin arkisto – Ilja Repin ja venäläistä emigranttihistoriaa. Dokumentti - ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta, 2/2002, s. 8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.6.2019. Arkistoitu 27.8.2006.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juri_Repin&oldid=23008339”