Juri Repin
Juri Iljitš Repin (10. huhtikuuta (J: 29. maaliskuuta) 1877 Tšuhujiv, Harkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 9. elokuuta 1954 Helsinki, Suomi)[1] oli Suomessa asunut venäläinen taidemaalari. Hänen isänsä oli taidemaalari Ilja Repin.[2]
Juri Repin sai taideopetusta ensin isältään, minkä jälkeen hän opiskeli vuosina 1894–1899 yksityisessä ruhtinatar Marija Teniševan taidekoulussa ja vuosina 1899–1905 Pietarin taideakatemiassa.[1][2] Hän ei maalannut koskaan akatemian diplomityötä.[2] Repin asui vuodesta 1918 perheineen Karjalankannaksella Terijoen Kuokkalassa isänsä Penaty-huvilan pihapiirissä olleessa talossaan.[3][4] Talvisodan alla Repin muutti Helsinkiin.[2] Hän asui 1940-luvulla Mäntsälässä.[5] Viimeiset vuotensa Repin eli köyhyydessä Helsingin Kallion kaupunginosassa sijainneessa Pelastusarmeijan yömajassa.[4] Hän kuoli vuonna 1954 pudottuaan yömajan neljännen kerroksen ikkunasta kadulle.[3] Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle.[5]
Repinin töitä on säilynyt noin 300 kappaletta perheen Kuokkalan kotimuseosta Penatysta, mistä ne evakuoitiin sodan jaloista Pietariin. Näistä maalauksista on järjestetty näyttelyitä muun muassa Viipurin linnassa sekä Etelä-Karjalan taidemuseossa. Lisäksi Repinin töitä on tuntematon määrä suomalaisissa yksityiskokoelmissa.[2] Hän lahjoitti Kristuksen ylösnousemus -nimisen maalauksen alttaritauluksi Pertunmaan kirkkoon.[4] Repinin Suomen-vuosina syntynyttä taidetta hallitsee uskonnollinen aihepiiri. Koko 1930-luvun ajan hän maalasi samaa aihetta, Golgatan ristiä. Hän myös piti ”Elämän kirjaksi” kutsumaansa päiväkirjaa, johon kirjasi omat ja toisten unet ja näyt.[2] Hän oli kiinnostunut uskonnollisesta mystiikasta.[4]
Repin oli kasvissyöjä. Hän myös kieltäytyi käyttämästä eläinten villasta tehtyjä sukkia ja kulki talvipakkasellakin sukattomissa sandaaleissa.[4]
Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virkapukuisen miehen muotokuva (1894)
- Pietari Suuri ratsastaa Pultavalta (1910)
- Kristuksen ylösnousemus (alttaritaulu)
- Ilmari Kiannon muotokuva (tuhoutui Turjanlinnan palossa 1939)
- Kämpin juhlasali (Elias ja Eero Erkko etualalla, 1943)
- Presidentti Kallio ojentaa marskille kunniamerkin
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b РЕПИН Юрий (Георгий) Ильич (venäjäksi) Искусство и архитектура Русского зарубежья (D. S. Lihatšovin säätiö). Viitattu 2.9.2022.
- ↑ a b c d e f Baschmakoff, Natalia: Juri Repin kulki taiteilijauransa maineikkaan isänsä jalanjäljissä. Helsingin Sanomat, 18.4.1992. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Lappeenrannassa on esillä Juri Repinin maalauksia (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 4.4.1992, s. 21. HS Aikakone. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ a b c d e E. L.: Juri Repin: Erikoinen taiteilijankohtalo (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 20.6.1960, s. 11. HS Aikakone. Viitattu 2.9.2022.
- ↑ a b Kaurinkoski, Mitro: Nikolai Schuvaloffin arkisto – Ilja Repin ja venäläistä emigranttihistoriaa. Dokumentti - ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta, 2/2002, s. 8. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juri Repin Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Yrjö Teppo : Syksyisenä keskiviikkoiltana Rjepinien luona, Seura, 01.12.1927, nro 11-12, s. 88, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Jurij Rjepinin kappeli, Suomen Kuvalehti, 21.08.1937, nro 34, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ilmari Kianto : Kumma Jyri Karjalan kannaksella, Suomen Kuvalehti, 08.07.1939, nro 27, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Penaty-huvilan ruokasalissa. Taustalla seisoo Juri Repin, pöydän ääressä Juri Repinin vaimo Praskovja, tuntematon naishenkilö, Ilja Repin, tytär Vera Repina ja tuntematon mieshenkilö, valokuva 1920-luvulta. Kansallisgalleria