Japanin ralli 2022

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Japani Japanin ralli 2022
13. osakilpailu 13 osakilpailusta kaudella 2022.
Ajankohta 10.–13. marraskuuta
Sijainti Toyota
Pituus 19 erikoiskoetta, 283,27 km
Yleiskilpailu
Palkintokoroke
Voittaja Belgia Thierry Neuville
Belgia Martijn Wydaeghe
(Hyundai Motorsport)
Toinen Viro Ott Tänak
Viro Martin Järveoja
(Hyundai Motorsport)
Kolmas Japani Takamoto Katsuta
Irlanti Aaron Johnston
(Toyota NG)
WRC2
Palkintokoroke
Voittaja Luxemburg Grégoire Munster
Belgia Louis Louka
Rallin tapahtuma-aluetta.

Japanin ralli 2022 (virallisesti FORUM8 Rally Japan 2022) oli rallin maailmanmestaruussarjan kauden 2022 13. ja viimeinen osakilpailu. Se ajettiin 10.–13. marraskuuta. Kilpailukeskus sijaitsi Toyota Stadium -stadionilla Toyotan kaupungissa lähellä Nagoyaa.[1] Kilpailun reitti koostui 19 erikoiskokeesta, joiden yhteispituus oli 283,27 kilometriä.[2]

Hyundai otti kilpailussa kaksoisvoiton Thierry Neuvillen voitettua ja Ott Tänakin tultua toiseksi. Kolmanneksi ajoi Toyotan kakkostiimin Takamoto Katsuta.[3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanin ralli palasi kaudella 2022 rallin maailmanmestaruussarjaan ensimmäistä kertaa sitten kauden 2010. Sen oli tarkoitus tehdä paluu MM-sarjan osakilpailuksi ensin kaudella 2020 ja sitten kaudella 2021, mutta molemmilla kerroilla se jouduttiin perumaan koronaviruspandemian vuoksi.[4] Kauden 2022 kuljettajista edellisessä Japanin rallissa olivat mukana Dani Sordo sekä Sébastien Ogier, joka myös voitti rallin vuonna 2010.[5] Aiempina vuosina Japanin ralli on ajettu sorateillä Hokkaidōn saarilla, mutta kaudeksi 2022 se siirtyi Honshūn saarelle ja asfalttiteille. Kilpailukeskus on Toyotan kaupungissa lähellä Nagoyaa, mikä tekee siitä Toyota Gazoo Racingin kotikilpailun.[6]

Japanin rallissa ei ajettu enää pääluokan maailmanmestaruuksista, sillä Kalle Rovanperä ja Toyota olivat varmistaneet kuljettajien ja valmistajien mestaruudet jo aiemmissa kilpailuissa.[6] M-Sportin Craig Breenille kilpailu oli ensimmäinen uuden kartanlukijan James Fultonin kanssa Paul Naglen lopetettua uransa Katalonian osakilpailuun.[7] Myös Toyotan Sébastien Ogier lopetti yhteistyönsä kartanlukija Benjamin Veillas’n kanssa Katalonian ralliin. Hänen tilalleen Ogierin kartanlukijaksi tuli aiemmin Pierre-Louis Loubet’n kanssa kilpaillut Vincent Landais.[8] Kilpailuun alun perin ilmoitetuista kuljettajista M-Sportin Adrien Fourmaux ja Jourdan Serderidis vedettiin pois ennen kilpailun alkua. Fourmaux’n vetäytymisen ilmoitettiin johtuneen budjettisyistä.[9][10]

WRC2-luokan johdossa ennen Japanin rallia oli Andreas Mikkelsen, joka ei osallistunut kilpailuun. Sen sijaan kilpailussa olivat mukana Mikkelsenin takana tasapisteissä olleet Emil Lindholm ja Kajetan Kajetanowicz, joilla molemmilla oli mahdollisuus ohittaa Mikkelsen ja nousta luokkamestariksi. Entinen Formula 1 -kuljettaja Heikki Kovalainen teki WRC2-luokassa MM-rallidebyyttinsä.[10] WRC3-luokan mestaruudet olivat ratkenneet jo aiemmin kaudella, eikä Japanin ralliin osallistunut yhtäkään WRC3-luokan autoa.[11]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu alkoi paikallista aikaa torstai-iltana, jolloin ajettiin yksi lyhyt erikoiskoe. Sen nopein oli Sébastien Ogier. Ralli jatkui perjantaina, jolloin oli tarkoitus ajaa kuusi erikoiskoetta, kolmen erikoiskokeen lenkki kahteen kertaan. Aamun ensimmäisellä erikoiskokeella nopein oli Kalle Rovanperä huolimatta siitä, että hänen autoonsa alkoi tulla savua kesken erikoiskokeen. Ogier kärsi rengasrikon ja jäi Rovanperästä lähes kolmen minuutin päähän. Toisen erikoiskokeen pääsi ajamaan loppuun asti vain seitsemän autoa, sillä Dani Sordon auto syttyi tuleen keskellä tietä ja tuhoutui palossa täysin. Palon aiheuttaman viivästyksen vuoksi seuraava erikoiskoe peruttiin ja kilpailu siirtyi erikoiskokeelle 4. Erikoiset tapahtumat kuitenkin jatkuivat: Craig Breen ajoi ulos ja rikkoi turvakaiteen, jonka seurauksena erikoiskoe ensin keskeytettiin ja sitten peruttiin. Hetkeä myöhemmin erikoiskokeella ajaneet WRC2-luokan kilpailijat Emil Lindholm ja Sami Pajari olivat lähellä törmätä erikoiskoetta pitkin vastaan tulleeseen siviiliautoon. Pohja-aika erikoiskokeelta kirjattiin Elfyn Evansille, joka nousi yhdessä Thierry Neuvillen kanssa jakamaan rallin kärkipaikkaa.[3] FIA tutki tapauksen, jonka mukaan reitille johtavaan liittymään oli aiemmin lisätty nauha, mutta liittymän kohdalla ei ollut virkailijaa. Liittymä johti toiselle tielle, joka oli avoinna tapahtuman aikana. Kuvissa ja videoissa reitin varrelta nauha nähdään pylväässä valmiina tien yli vetämiseen, mutta luultavasti sitä ei ollut vedetty tien yli. FIA totesi kyseessä olleen yksittäinen tapaus ja että muut erikoiskokeet vastasivat turvasäädöksiä.[12]

Perjantai-iltapäivän ensimmäinen erikoiskoe ajettiin lähes kymmenellä kilometrillä lyhennettynä Sordon palaneen auton vuoksi. Pohja-ajan ajoi Evans, joka nousi yksin rallin johtoon. Hän vankisti johtoaan seuraavalla erikoiskokeella, jossa hän oli Rovanperän jälkeen toiseksi nopein. Päivän viimeinen erikoiskoe peruttiin Breenin aamupäivällä rikkoman turva-aidan vuoksi. Kaikkiaan päivä lyheni noin 50 erikoiskoekilometrillä. Perjantain jälkeen kolmen kärjessä olivat viiden sekunnin sisällä toisistaan Evans, Neuville ja Rovanperä.[3]

Lauantaiaamun ensimmäinen erikoiskoe pudotti Rovanperän voittokamppailusta hänen törmättyä liukkaassa jarrutuksessa kallionseinämään. Törmäys rikkoi auton eturenkaan, jonka hän joutui vaihtamaan. Pohja-ajat aamun kolmelle erikoiskokeelle ajoivat Evans, Ogier ja Rovanperän ongelmien myötä kolmanneksi noussut Ott Tänak. Neuville oli kuitenkin myös hyvässä vauhdissa ja jäi Evansista vain 0,6 sekuntia lisää. Ogier ajoi pohja-ajat myös iltapäivän kahdelle ensimmäiselle erikoiskokeelle. Neuville oli Evansia nopeampi ja nousi rallin johtoon. Päivän päätteeksi oli tarkoitus ajaa lyhyt yleisöerikoiskoe kahteen kertaan, mutta ensimmäinen ajokerta peruttiin. Toisella ajokerralla Neuville kasvatti pohja-ajalla eron Evansiin neljään sekuntiin.[3][13]

Rallin päätöspäivänä kilpailua sekoitti sateen uhka ja sitä seuranneet erilaiset rengasvalinnat. Hyundain ja M-Sportin kuljettajat olivat ottaneet mukaan sadekelin renkaita ja joutuivat siksi ajamaan aamun erikoiskokeilla varovasti, jotta kuivan kelin renkaat eivät puhkeaisi tai kuluisi liikaa. Evans hyödynsi tämän ajamalla aamun ensimmäiselle erikoiskokeelle pohja-ajan ja kuromalla eron Neuvilleen vain 0,6 sekuntiin. Takaa-ajo kuitenkin päättyi jo seuraavalla erikoiskokeella, kun Evans kärsi rengasrikon ajettuaan mutkan leveäksi, hävisi pohja-ajan tehneelle Neuvillelle kaksi minuuttia ja putosi kilpailun neljänneksi. Myös päivän kolmas erikoiskoe ajettiin vielä kuivalla kelillä. Ogier ajoi pohja-ajan ja Neuville jatkoi rallin kärjessä yli minuutin erolla Tänakiin ja kolmanneksi nousseeseen Takamoto Katsutaan.[3]

Sade iski päivän kahdelle viimeiselle erikoiskokeelle. Niistä ensimmäisellä nopein oli sadekelin renkailla matkaan lähtenyt Breen, joka aiemmilla erikoiskokeilla oli jäänyt minuuttikaupalla muiden vauhdista. Rallin johtaja Neuville jäi Breenistä yli 40 sekuntia ja kovilla renkailla ajanut Rovanperä kaksi ja puoli minuuttia. Sama jatkui rallin päättäneellä Power Stagella, jossa Breen ajoi pohja-ajan ja toiseksi nopein Rally1-kuljettaja Neuville jäi hänestä 15 sekuntia. Erot eivät kuitenkaan riittäneet muuttamaan kärjen tilannetta. Neuville ja Tänak toivat Hyundaille kaksoisvoiton, ja Toyotan kakkostiimin Katsuta ajoi kotikilpailussaan kolmanneksi.[3]

WRC2-luokassa mestaruudesta taistelleet Kajetanowicz ja Lindholm ehtivät molemmat lähteä perjantain ensimmäiselle erikoiskokeelle ennen sen keskeyttämistä. Kajetanowicz ajoi kyseisellä erikoiskokeella ulos ja joutui keskeyttämään kilpailun. Lindholm oli päivän alussa luokan kärkivauhdissa, mutta hidasti loppupäivästä, jolloin Pajari ja Teemu Suninen nousivat hänen edelleen. Lauantaina Lindholm nousi jälleen luokan kärkeen. Suninen kärsi moottoriongelmista, sai 50 sekunnin aikasakon ja putosi neljänneksi. Sunnuntaina sade sekoitti myös WRC2-luokan tilannetta. Sadekelin renkailla matkaan lähtenyt luxemburgilainen Grégoire Munster nousi yllätysvoittoon. Suninen kärsi rengasrikon, mutta nousi siitä huolimatta luokan toiseksi ohi Lindholmin, joka varmisti sijoituksellaan WRC2-luokan mestaruuden. Heikki Kovalainen nousi viimeisellä erikoiskokeella ohi Pajarin luokan neljänneksi.[3] Tämä nosti Kovalaisen yleiskilpailussa kymmenenneksi. Hänestä tuli Carlos Reutemannin, Kimi Räikkösen ja Robert Kubican jälkeen neljäs kuljettaja, joka on saanut MM-pisteitä sekä Formula 1 -sarjassa että rallin MM-sarjassa.[14]

Kilpailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rally1-autot
Nro Kuljettaja Kartanlukija Talli Auto Mestaruuskilpailu
1 Ranska Sébastien Ogier Ranska Vincent Landais Japani Toyota Gazoo Racing WRT Toyota GR Yaris Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
6 Espanja Daniel Sordo Espanja Cándido Carrera Etelä-Korea Hyundai Shell Mobis WRT Hyundai i20 N Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
8 Viro Ott Tänak Viro Martin Järveoja Etelä-Korea Hyundai Shell Mobis WRT Hyundai i20 N Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
11 Belgia Thierry Neuville Belgia Martijn Wydaeghe Etelä-Korea Hyundai Shell Mobis WRT Hyundai i20 N Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
18 Japani Takamoto Katsuta Irlanti Aaron Johnston Japani Toyota Gazoo Racing WRT NG Toyota GR Yaris Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja/talli
33 Iso-Britannia Elfyn Evans Iso-Britannia Scott Martin Japani Toyota Gazoo Racing WRT Toyota GR Yaris Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
42 Irlanti Craig Breen Irlanti James Fulton Iso-Britannia M-Sport Ford WRT Ford Puma Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
44 Iso-Britannia Gus Greensmith Ruotsi Jonas Andersson Iso-Britannia M-Sport Ford WRT Ford Puma Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
69 Suomi Kalle Rovanperä Suomi Jonne Halttunen Japani Toyota Gazoo Racing WRT Toyota GR Yaris Rally1 kuljettaja, kartanlukija, valmistaja
Lähde: [15]

Kilpailuun ilmoittautui 11 Rally1-autoa, joiden lisäksi mukana oli WRC2-sarjassa kilpailevia Rally2-autoja ja Japanin kansallisessa sarjassa kilpailevia autoja. Yhteensä kilpailuun ilmoittautui 38 autokuntaa.[15]

Erikoiskokeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivä Kello Nro Nimi Pituus Kuljettaja
10. marraskuuta 9.01 — Shakedown (Kuragaike Park Reverse) 2,80 km Iso-Britannia Elfyn Evans
Belgia Thierry Neuville
17.38 SS 1 Kuragaike Park 2,75 km Ranska Sébastien Ogier
11. marraskuuta 7.02 SS 2 Isegami's Tunnel 1[a] 23,29 km Suomi Kalle Rovanperä
8.00 SS 3 Inabu Dam 1 19,38 km Peruttiin
8.58 SS 4 Shitara Town R 1[b] 22,44 km Iso-Britannia Elfyn Evans
13.31 SS 5 Isegami's Tunnel 2 23,29 14,32 km[c] Iso-Britannia Elfyn Evans
14.29 SS 6 Inabu Dam 2 19,38 km Suomi Kalle Rovanperä
15.27 SS 7 Shitara Town R 2 22,44 km Peruttiin
12. marraskuuta 7.07 SS 8 Nukata Forest 1 20,56 km Iso-Britannia Elfyn Evans
8.08 SS 9 Lake Mikawako 1 14,74 km Ranska Sébastien Ogier
9:03 SS 10 Shinshiro City 7,08 km Viro Ott Tänak
12.37 SS 11 Nukata Forest 2 20,56 km Ranska Sébastien Ogier
13.38 SS 12 Lake Mikawako 2 14,74 km Ranska Sébastien Ogier
15.36 SS 13 Okazaki City SSS 1 1,40 km Peruttiin
15.49 SS 14 Okazaki City SSS 2 1,40 km Belgia Thierry Neuville
13. marraskuuta 8.08 SS 15 Asahi Kougen 7,52 km Iso-Britannia Elfyn Evans
9.12 SS 16 Ena City 1 21,59 km Belgia Thierry Neuville
10.10 SS 17 Nenoue Plateau 11,60 km Ranska Sébastien Ogier
11.48 SS 18 Ena City 2 21,59 km Irlanti Craig Breen
14.18 SS 19 Asahi Kougen Power Stage 7,52 km Irlanti Craig Breen
Lähde: [16][3]
Huomioita
  1. ↑ Erikoiskoe 2 keskeytettiin, kun Dani Sordon auto syttyi palamaan.
  2. ↑ Erikoiskoe 4 keskeytettiin, kun kaide rikkoutui Craig Breenin ulosajossa.
  3. ↑ Erikoiskoe 5 lyhennettiin kymmenellä kilometrillä, koska Dani Sordon auto paloi reitillä.

Pohja-ajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lkm Kuljettaja Kartanlukija
5 Ranska Sébastien Ogier Ranska Vincent Landais
4 Iso-Britannia Elfyn Evans Iso-Britannia Scott Martin
2 Irlanti Craig Breen Irlanti Paul Nagle
2 Belgia Thierry Neuville Belgia Martijn Wydaeghe
2 Suomi Kalle Rovanperä Suomi Jonne Halttunen
1 Viro Ott Tänak Viro Martin Järveoja
Lähde: [17]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Kartanlukija Auto Aika Ero Pisteet
1. Belgia Thierry Neuville Belgia Martijn Wydaeghe Hyundai i20 N Rally1 2.43.52,3 – 25+2
2. Viro Ott Tänak Viro Martin Järveoja Hyundai i20 N Rally1 2.45.03,4 +1.11,1 18
3. Japani Takamoto Katsuta Irlanti Aaron Johnston Toyota GR Yaris Rally1 2.46.03,6 +2.11,3 15
4. Ranska Sébastien Ogier Ranska Vincent Landais Toyota GR Yaris Rally1 2.46.15,9 +2.23,6 12
5. Iso-Britannia Elfyn Evans Iso-Britannia Scott Martin Toyota GR Yaris Rally1 2.47,57.4 +4.05,1 10
6. Iso-Britannia Gus Greensmith Ruotsi Jonas Andersson Ford Puma Rally1 2.47.59,7 +4.07,4 8
7. Luxemburg Grégoire Munster Belgia Louis Louka Hyundai i20 N Rally2 2.51.43,1 +7.50,8 6
8. Suomi Teemu Suninen Suomi Mikko Markkula Hyundai i20 N Rally2 2.52.04,7 +8.12,4 4+3
9. Suomi Emil Lindholm Suomi Reeta Hämäläinen Škoda Fabia Rally2 evo 2.52.17,9 +8.25,6 2
10. Suomi Heikki Kovalainen Japani Sae Kitagawa Škoda Fabia R5 2.52.52,1 +8.59,8 1
Muut Rally1-autot
12. Suomi Kalle Rovanperä Suomi Jonne Halttunen Toyota GR Yaris Rally1 2.54.33,1 +10.40,8 0
24. Irlanti Craig Breen Irlanti Paul Nagle Ford Puma Rally1 3.17.14,5 +33.22,2 0+5
– Espanja Dani Sordo Espanja Cándido Carrera Hyundai i20 N Rally1 Keskeytti EK2
– Ranska Adrien Fourmaux Ranska Alexandre Coria Ford Puma Rally1 Vetäytyi
– Kreikka Jourdan Serderidis Belgia Frédéric Miclotte Ford Puma Rally1 Vetäytyi
Muut MM-pisteille ajaneet
14. Italia Mauro Miele Italia Luca Beltrame Škoda Fabia Rally2 evo 2.56.25,8 +12.33,5 0+4
29. Paraguay Fabrizio Zaldivar Italia Marcelo Der Ohannesian Hyundai i20 N Rally2 3.44.44,5 +1.00.52,2 0+1
Lähde: [18][9]

WRC2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Kuljettaja Kartanlukija Auto Aika Ero Pisteet
 Yht.  WRC2
7. 1. Luxemburg Grégoire Munster Belgia Louis Louka Hyundai i20 N Rally2 2.51.43,1 – 25
8. 2. Suomi Teemu Suninen Suomi Mikko Markkula Hyundai i20 N Rally2 2.52.04,7 +21,6 18+2
9. 3. Suomi Emil Lindholm Suomi Reeta Hämäläinen Škoda Fabia Rally2 evo 2.52.17,9 +34,8 15
10. 4. Suomi Heikki Kovalainen Japani Sae Kitagawa Škoda Fabia R5 2.52.52,1 +1.09,0 12
11. 5. Suomi Sami Pajari Suomi Enni Mälkönen Škoda Fabia Rally2 evo 2.52.53,1 +1.10,0 10
13. 6. Yhdysvallat Sean Johnston Yhdysvallat Alex Kihurani Citroën C3 Rally2 2.54.45,8 +3.02,7 8
14. 7. Italia Mauro Miele Italia Luca Beltrame Škoda Fabia Rally2 evo 2.56.25,8 +4.42,7 6+3
16. 8. Japani Osamu Fukunaga Japani Misako Saida Škoda Fabia R5 3.01.55,5 +10.12,4 4
17. 9. Irlanti Eamonn Boland Irlanti MJ Morrissey Ford Fiesta Rally2 3.02.34,3 +10.51,2 2
18. 10. Australia Luke Anear Iso-Britannia Stuart Loudon Ford Fiesta Rally2 3.05.19,4 +13.36,3 1
19. 11. Bolivia Bruno Bulacia Brasilia Gabriel Morales Škoda Fabia R5 3.05.58,2 +14.15,1
22. 12. Japani Satoshi Imai Japani Shizuka Takehara Citroën C3 Rally2 3.15.22,6 +23.39,5
25. 13. Ranska Frédéric Rosati Ranska Patrick Chiappe Hyundai i20 N Rally2 3.19.43,1 +28.00,0
29. 14. Paraguay Fabrizio Zaldivar Italia Marcelo Der Ohannesian Hyundai i20 N Rally2 3.44.44,5 +53.01,4 0+1
32. 15. Ranska Jean-Michel Raoux Ranska Laurent Magat Volkswagen Polo GTI R5 3.55.34,5 +1.03.51,6
– Puola Kajetan Kajetanowicz Puola Maciej Szczepaniak Škoda Fabia Rally2 evo Keskeytti EK2
– Japani Toshihiro Arai Japani Naoya Tanaka Citroën C3 Rally2 Keskeytti EK1
Lähde: [18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Rally Guide 1 (PDF) 11.7.2022. Rally Japan. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  2. ↑ FORUM8 Rally Japan 2022 – Itinerary eWRC Results. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Lehtisaari, Matti; Forsberg, Paavo; Uusitalo, Timo; Suopuro, Micke & Saatsi, Samu: Kalle Rovanperä ja Jonne Halttunen päättivät rallinsa huumorilla kuitaten – näin Japanin MM-ralli huipentui karmeassa säässä 13.11.2022. Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2022.
  4. ↑ Rally Japan eWRC Results. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Bary, Luke: Rally Japan 2022 form guide 9.11.2022. DirtFish. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  6. ↑ a b Preview: FORUM8 Rally Japan 9.11.2022. World Rally Championship. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Ford, Rob: New co-driver James Fulton is ready to take the next step, says Craig Breen ahead of Rally Japan 9.11.2022. The Belfast Telegraph. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Heinonen, Toni: Sebastien Ogier soitti Vincentille ja tarjosi elämän huikeinta tilaisuutta – ”Otan tästä kaiken irti” 31.10.2022. Rallit.fi. Viitattu 10.11.2022.
  9. ↑ a b Evans, David: Fourmaux won't go to Rally Japan 2.11.2022. DirtFish. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  10. ↑ a b WRC - Chase for runner-up spot and WRC2 title take centre stage in Japan 4.11.2022. FIA. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  11. ↑ FORUM8 Rally Japan 2022 – Entry list eWRC Results. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Rob Hansford: Japan organizer deemed negligent in SS4 incident dirtfish.com. 12.11.2022. Viitattu 24.4.2023. (englanniksi)
  13. ↑ FORUM8 Rally Japan 2022 – Stage results eWRC Results. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Heinonen, Toni: Heikki Kovalainen liittyi harvinaiseen kerhoon MM-rallissa – Jari-Matti Latvalakin antoi isot kehut 13.11.2022. Rallit.fi. Viitattu 13.11.2022.
  15. ↑ a b Entry List (PDF) .rally-japan.jp. 17.10.2022. Viitattu 1.5.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Itinerary ver 1.0b - Sep 09 (PDF) wrc.com. 9.9.2022. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
  17. ↑ FORUM8 Rally Japan 2022 – Event stats eWRC Results. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  18. ↑ a b FORUM8 Rally Japan 2022 – Final results eWRC Results. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakilpailut MM-rallikaudella 2022
Japani
Rallin maailmanmestaruussarjan Japanin rallit
2000-luku
2010-luku
2020-luku
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Japanin_ralli_2022&oldid=21938876”