Itä-Helsingin musiikkiopisto

Näkymää sisäänkäynnille

Ahti Sonninen -salin ikkunat

Itä-Helsingin musiikkiopisto eli IHMO on perustettu 1964 alkujaan Suur-Helsingin musiikkiopistoksi. Musiikkiopisto toimii Helsingin Roihuvuoressa, entisen E-instituutin tiloissa. Talo on rakennettu 1950-luvulla ja se sijaitsee kartanopuistossa meren läheisyydessä. Musiikkiopiston yhteydessä toimii 1999 perustettu musiikkiperuskoulu.

Itä-Helsingin Musiikkiopiston ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1984 asti säveltäjä, professori Ahti Sonninen (1914–1984). Toisena rehtorina toimi vuosina 1984–2011 Géza Szilvay. 1. toukokuuta 2011 lähtien rehtorina on toiminut Minna-Maria Pesonen. Toiminta kattaa pääkaupungin koko itäisen alueen. Opisto on valtionavustusta saava yksityinen musiikkioppilaitos, jota ylläpitää Itä-Helsingin Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry. Toiminta ei perustu taloudellisen voiton hankkimiseen, vaan yhdistyksen tehtävänä on tukea musiikinopetusta ja siten kehittää ja laajentaa musiikkikulttuuria. Valtion ja Helsingin kaupungin avustukset kattavat 60–70 prosenttia menoista. Loppu koostuu oppilasmaksuista ja yksityisten yhteisöjen avustuksista.

Musiikkiopistossa opiskelee yli 2 000 oppilasta, joista noin tuhat opiskelee solistista instrumenttia ja sata harrastaa tanssia. Musiikkileikkikoululaisia on noin tuhat. Itä-Helsingin Musiikkiopistossa voi opiskella seuraavia aineita: piano, cembalo, viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso, klassinen kitara, kantele, huilu, nokkahuilu, klarinetti, oboe, saksofoni, fagotti, trumpetti, käyrätorvi, pasuuna, harmonikka ja yksinlaulu. Mahdollisuuksiensa mukaan vanhemmat ovat soittotunneilla mukana ja auttavat lasta kotiharjoittelussa. Opiskelun perhekeskeisyydellä pyritään musiikin keinoin aktivoimaan ja kasvattamaan kotien luovaa ilmapiiriä.

Itä-Helsingin Musiikkiopistossa on yli 30 vuoden aikana kehitetty rehtori Géza Szilvayn aloittamaa menetelmää, joka on saanut nimen Colourstrings ja Colourkeys. Metodi on saavuttanut kasvavaa kiinnostusta maailmalla erikoisesti Helsingin Juniorijouset -orkesterin ansiosta^lähde?. Colourstring-metodia on sovellettu myös muille soittimille, esimerkiksi sellolle, kontrabassolle, alttoviululle, huilulle ja kitaralle.

Opiston lippulaiva, Helsingin Juniorijouset (The Helsinki Strings) on jousiorkesteri, johon kuuluu viitisenkymmentä 10–20-vuotiasta Itä-Helsingin Musiikkiopiston ja Sibelius-Akatemian soittajaa. Juniorijousten perustajat (1972) ja pitkäaikaiset johtajat Csaba ja Géza Szilvay siirtyivät eläkkeelle vuonna 2010. Lukuvuoden 2010–2011 Juniorijousia johti Pirkko Simojoki. Syksystä 2011 lähtien orkesteria on johtanut viulutaiteilija ja konserttimestari Jukka Rantamäki. Helsingin Juniorijouset on tehnyt neljäkymmentä kansainvälisesti kiitettyä^lähde? äänilevyä Finlandia Records ja Warner Classics -levymerkeille. Juniorijousten yli seitsemästäkymmenestä televisio-ohjelmasta Viuluviikarit musiikkimaassa -sarja on käänteentekevästi vaikuttanut Suomen musiikkikasvatukseen. Helsingin Juniorijousten jäsenistä on kasvanut satoja ammattimuusikoita – kansainvälisen tason solisteja, kamari- ja orkesterimuusikoita, konserttimestareita, kapellimestareita, jousisoiton opettajia ja muita musiikkialan ammattilaisia^lähde?. Orkesteri on tehnyt noin viisikymmentä ulkomaan kiertuetta konsertteineen, mm. vuonna 2013 se soitti Wienin filharmonikkojen Kultaisessa salissa.

Itä-Helsingin musiikkikoulu – peruskoulu musiikkipainotteisesti

Itä-Helsingin musiikkikoulu on 1999 perustettu uudentyyppinen musiikkilinja, jossa kouluopetus ja musiikin instrumenttiopetus (=ryhmäopetus) annetaan koulupäivän aikana. Koulu on toteutettu Itä-Helsingin Musiikkiopiston ja Porolahden peruskoulun yhteistyönä. Tavallisesti musiikkia harrastavat oppilaat käyvät päivisin omaa kouluaan ja tulevat illaksi musiikkiopistoon tunneille. ^lähde?

Musiikkikoululle on laadittu oma opetussuunnitelma, jossa korostetaan oppilaan persoonallisuuden kehittymistä sekä sosiaalista kasvamista. Tavoitteena on antaa oppilaille kasvamisen mahdollisuudet monipuolisiksi, tasapainoisiksi ja hyvän yleissivistyksen omaaviksi kansalaisiksi. Oppilas voi halutessaan valita vieraaksi kieleksi englannin, ruotsin tai ranskan. Musiikin aktiivisen harrastamisen uskotaan auttavan lapsia kehittymään älyllisesti, fyysisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti.

Oppilaille annetaan musiikissa pienryhmäopetusta useita kertoja viikossa, ensimmäisinä vuosina lähes päivittäin. Ryhmäoppimisella on tärkeä tehtävä sosiaalisessa kasvamisessa ja lisäksi se on lisännyt oppimisen intoa^lähde?. Itä-Helsingin Musiikkiopistossa on 1970-luvulta lähtien vieraillut satoja opettajia, taiteilijoita ja opiskelijoita tutustumassa Colourstrings-menetelmään^lähde?.

Itä-Helsingin musiikkikoulussa toimii Musiikkiopiston kanssa yhteinen Helsingin Lapsijouset -orkesteri sekä Viikariorkesteri. Orkesterit jatkavat Helsingin Juniorijousten perinteitä ja toimivat "esiorkestereina" vaativampaan orkesterisoittoon valmentauduttaessa. Orkesterit konsertoivat myös paljon yhdessä.

Itä-Helsingin musiikkikoulussa/ -opistossa on kaksi puhallinorkesteria. Toinen on nuorempien soittajien Puhallinorkesteri Tuuliviiri (ent. Itätuuli) ja toinen vanhempien soittajien Puhallinorkesteri Itätuuli (ent. Itä-Helsingin Musiikkiopiston puhallinorkesteri (Wind Band)). Orkesterit on nimetty uudelleen hallituksen kokouksessa 11. kesäkuuta 2012. Orkesterit ovat matkanneet ympäri maailmaa. Tuuliviiri (ent. Itätuuli) on toistaiseksi matkannut vain naapurimaihin. Itätuuli (ent. Wind Band) on matkannut Pariisiin, Maltalle, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Italiaan.^lähde?

Itä-Helsingin Musiikkikoulu toimii Itä-Helsingin Musiikkiopiston yhteydessä Roihuvuoressa.

Aiheesta muualla

• Itä-Helsingin musiikkiopisto
• Puhallinorkesterin kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Helsingin Juniorijouset