Käyrätorvi
| Käyrätorvi | |
|---|---|
 |
|
| Soitinryhmä | vaskipuhaltimet |
| Alkuperämaa / ‑alue | kehittynyt metsästystorvista |
| Soittimen ääniala |  |
| Liittyvä musiikin tyylilaji | Käyrätorvea käytetään klassisessa musiikissa, mutta myös pienessä määrin jazzissa. |
| Samankaltaisia soittimia | flyygelitorvi, kornetti, altto-, tenori- ja baritonitorvet, tuuba, Wagner-tuuba |
Käyrätorvi (ital. corno) on vaskipuhaltimiin kuuluva soitin.[1][2]
Käyrätorvi on kehittynyt asteittain varhaisista metsästystorvista.[2] Torven putkiston pituus on 3–5 metriä. Luonnontorven viritystä vaihdettiin lisäämällä ja poistamalla eri pituisia putkia, mutta nykyaikaisessa torvessa sama tehdään venttiilien avulla. Torven pituutta lyhentämällä viritys nousee, ja pidentämällä viritys saadaan matalammaksi. Myös ansatsi eli huuliote vaikuttaa äänen korkeuteen. Nykyään putket täytyy irrottaa vain vesihöyrystä tiivistyneen veden poistamiseksi.
Soittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käyrätorvea soitetaan siten, että venttiilejä säädetään vasemmalla kädellä ja oikea käsi työnnetään kevyesti kellon sisään, muutoin käyrätorvesta soitetut äänet saattavat olla epästabiileja. Käyrätorvessa on 3 tai joskus 4 venttiiliä, kuten trumpetissakin. Trumpetissa kuitenkin käytetään yleisimmin pumppuventtiileitä, kun taas käyrätorvessa nykyään on usein sylinteriventtiilit. Tuplatorvissa on myös neljäs venttiili, jolla saadaan normaalisti f-viritteinen torvi b-viritteiseksi. Käyrätorvesta pidellään kiinni siten, että vasen käsi pitelee soitinta pikkusormella venttiilien alapuolelta. Oikea käsi on kelloon työnnettynä, mutta ei sen sisällä, ääntä tukkivasti. Käyrätorvi on melko painava soitin pienimmille, koska sitä on pideltävä kiinni käsien varassa. Nuoremmille soittajille on myös pienempiä torvia, joita voi soittaa istualtaan torvi polven varassa. On valmistettu myös tankoja, joilla soitin tuetaan suoraan lattiaan.
Musiikkia käyrätorvelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]On huomattava, että nykyisenkaltainen käyrätorvi on kehittynyt useassa vaiheessa metsästystorvesta. Esimerkiksi Johann Sebastian Bachin Brandenburgilaisten konserttojen, Georg Philipp Telemannin konserttojen tai Wolfgang Amadeus Mozartin Käyrätorvikonserttojen aikaan nykyistä käyrätorvea venttiileineen ei ollut vielä olemassa.[2] Esimerkiksi barokkiajan teokset on voitu säveltää käyrätorvea edeltäville torvimalleille kuten luonnontorvelle.[3]
- Ludwig van Beethoven: F-duurisonaatti käyrätorvelle ja pianolle, opus 17
- Benjamin Britten: Serenadi käyrätorvelle, tenorille ja jousille, opus 31
- Wolfgang Amadeus Mozart: Käyrätorvikonsertot nro 2 Es-duuri, KV 417 ja nro 4 Es-duuri, KV 495
- Robert Schumann: Adagio ja allegro käyrätorvelle ja pianolle, opus 70
- Richard Strauss: Käyrätorvikonsertot nro 1 Es-duuri ja 2 Es-duuri
- Oliver Knussen: Käyrätorvikonsertto
- Aulis Sallinen: Käyrätorvikonsertto ”Campane ed Arie”
- Kalevi Aho: Käyrätorvikonsertto
- Osmo Tapio Räihälä: Käyrätorvikonsertto
- Esa-Pekka Salonen: Concert étude
Käyrätorviosuuksia muissa teoksissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johannes Brahms: Ensimmäinen sinfonia (neljäs osa)
- Ludwig van Beethoven: kolmas sinfonia (kolmas osa)
- Maurice Ravel: Pavane kuolleelle prinsessalle
- Richard Strauss: Till Eulenspiegel
- Pjotr Tšaikovski: Viides sinfonia (toinen osa)
- Richard Wagner: Siegfried (toinen näytös)
- Richard Wagner: Götterdämmerung: (kolmas näytös)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Horn Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 29.7.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Renato Meucci & Gabriele Rocchetti: The Horn. Yale University Press, 2023. ISBN 978-0-300-27495-0 otteita Google Bookissa Viitattu 29.7.2025. (englanniksi)
- ↑ Kalle Helminen: Puhallinesittelyjä - Luonnontorvi Suomalainen barokkiorkesteri, fibo.fi. Viitattu 29.7.2025. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käyrätorvi Wikimedia Commonsissa
