Ilona

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee etunimeä. Ilonan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Ilona
Nimipäivä  
– suomenkielinen 9. lokakuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia Ilsu, Lona
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä Helena

Ilona on alkuperältään unkarilainen naisen etunimi, jota käytetään paljon myös muun muassa Suomessa ja Latviassa. Nimi on alkujaan mahdollisesti Helena-nimen unkarilainen muunnelma[1], mutta Suomessa se on usein yhdistetty sanaan ilo, jonka essiivimuodon kaltainen se sattumalta on.[2] Nimi yleistyikin 1900-luvun alussa muiden myönteisen merkityksen omaavien suomalaisnimien mukana.[3]

Ensimmäinen suomalainen Ilona-nimen kantaja on tiettävästi ollut Ilona Jalava, jonka isä oli tunnettu unkarin kielen tutkija Antti Jalava.[4]

Suomessa nimi Ilona on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu vuoden 2019 loppuun mennessä 30 164 naiselle ja muutamalle miehelle.[5]

Tunnettuja Ilonia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Ilonia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Behind the Name: Ilona Mike Campbell. Viitattu 9.10.2018.
  2. Kustaa Vilkuna: ”Ilona”, Etunimet. (4. painos) Otava, 2005. ISBN 951-1-18892-5.
  3. Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4.
  4. Silja Vuorikuru: Aino Kallas, s. 18. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. ISBN 978-952-222-424-8.
  5. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 9.10.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]