Troijan tuho
| Troijan tuho | |
|---|---|
| Ἰλίου πέρσις | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Arktinos tai Leskhes? |
| Kieli | muinaiskreikka (eeppinen) |
| Genre | eeppinen runous |
| Julkaistu | 700-luku eaa. |
| Sarja: Eeppinen kyklos | |
| Edeltävä | Pieni Ilias |
| Seuraava | Nostoi |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Troijan tuho (m.kreik. Ἰλίου πέρσις, Iliū persis tai Iliou persis) oli antiikin kreikkalainen eeppinen runoelma, joka kertoi nimensä mukaisesti Troijan sodan lopusta ja Troijan tuhosta. Se luetaan kuuluvaksi niin kutsuttuun eeppiseen kyklokseen ja tarkemmin Troijan kyklokseen. Eepos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä tunnetaan katkelmia.[1][2][3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Troijan tuho -eepos kirjoitettiin suunnilleen samaan aikaan tai jonkin verran myöhemmin kuin Homeroksen nimiin laitetut eepokset Ilias ja Odysseia. Sen kirjoittajana pidettiin myöhemmän antiikin aikana Arktinosta tai Leskhestä.[2][5] Teos on ajoitettu 700-luvulle eaa.[6] tai 600-luvun eaa. alkuun.[7]
Vergiliuksen Aeneis-eepoksen toinen kirja perustuu pitkälti Troijan tuhon tapahtumiin, ollen ikään kuin sen tiivistelmä.[8]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Troijan tuho koostui kahdesta kirjasta. Se kertoi Troijan sodan lopusta ja Troijan kaupungin tuhoutumisesta sen jälkeen, kun kaupunki oli vallattu Troijan puuhevosta apuna käyttäen. Näin runoelman tapahtumat sijoittuvat Iliaan, Aithiopiksen ja Pienen Iliaan jälkeiseen aikaan. Ajallisesti sitä seurasivat Nostoi-eepoksen tapahtumat.[2][5]
Eepoksesta on säilynyt kuusi katkelmaa myöhemmissä antiikin aikaisissa teoksissa. Ensimmäinen ja pisin niistä on Prokloksen teoksessa Khrestomatheia oleva tiivistelmä. Muita lähteitä ovat muun muassa Dionysios Halikarnassoslainen sekä Euripideen näytelmien skoliat.[6]
Eepoksen tapahtumat sijoittuvat pääosiltaan yhden yön ajalle.[2] Prokloksen tiivistelmän mukaan se kertoi muun muassa seuraavista tapahtumista:[5][6]
- Troijalaiset seisovat Troijan puuhevosen ympärillä ja ihmettelevät, mitä sille pitäisi tehdä. Osa on sitä mieltä, että se pitäisi syöstä alas jyrkänteeltä. Osan mielestä se pitäisi polttaa. Osa haluaa omistaa sen Athenelle. Tämä näkemys voittaa, ja puuhevonen viedään sisään Troijaan.
- Troijalaiset juhlivat ikään kuin sota olisi ohi. Kaksi käärmettä surmaa Laokoonin ja yhden hänen pojistaan. Ennusmerkki saa Aineiaan väen pakenemaan Ida-vuorelle.
- Sinon antaa piiloutuneelle kreikkalaisten armeijalle tulimerkin. Tenedokselle vetäytynyt laivasto palaa Troijaan, ja puuhevoseen piiloutuneet kreikkalaiset alkavat surmata troijalaisia kaupungin sisältä käsin. Näin kreikkalaiset valtaavat kaupungin.
- Neoptolemos surmaa Troijan kuninkaan Priamoksen, joka on hakenut turvaa Zeus Herkeioksen alttarilta.
- Menelaos löytää Helenan ja vie hänet laivoille surmattuaan Deifoboksen.
- Aias Oileuksen poika yrittää viedä pois Kassandran, tuhoten samalla Athenen patsaan. Kreikkalaiset suuttuvat tästä niin, että ovat kivittää hänet, mutta hän hakee turvaa Athenen alttarilta.
- Kreikkalaiset sytyttävät Troijan palamaan ja uhraavat Polyksenen Akhilleuksen haudalla.
- Odysseus surmaa Astyanaksin, Hektorin pojan.
- Sotasaalista jaetaan. Neoptolemos ottaa Hektorin puolison Andromakhen sotasaaliikseen. Demofon ja Akamas löytävät isoäitinsä Aithran ja vievät hänet mukanaan.
- Kreikkalaiset purjehtivat kotiin Athenen suunnitellessa tuhoavansa heidät merellä kostona Aiaan rikkomuksesta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lendering, Jona: Sack of Troy Livius.org. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ a b c d Sammons, Benjamin: Device and Composition in the Greek Epic Cycle, s. 2–3. Oxford University Press, 2017. ISBN 9780190614843. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Saïd, Suzanne & Trédé, Monique: A Short History of Greek Literature, s. 13-14. Käännös Trista Selous et al.. London & New York: Routledge, 1999. ISBN 0-415-12272-4.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Eeppinen kyklos”, Antiikin käsikirja, s. 142. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Howatson, M. C.: The Oxford Companion to Classical Literature, s. 313. Oxford Quick Reference. 3. painos. OUP Oxford, 2013. ISBN 9780191073014. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Epic Cycle Fragments Theoi Greek Mythology. Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Fantham, Elaine: Seneca's Troades: A Literary Introduction with Text, Translation and Commentary, s. 51. Princeton Legacy Library, nide 5385. Princeton University Press, 2019. ISBN 9780691197715. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lendering, Jona: Epic Cycle Livius.org. Viitattu 12.4.2021.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katkelmien käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Sack of Ilion. Teoksessa Greek Epic Fragments, s. 142–151. From the Seventh to the Fifth Centuries BC. Edited and translated by Martin L. West. Loeb Classical Library 497. Cambridge, MA: Harvard University Press, 2003. ISBN 978-0-674-99605-2. Teoksen verkkoversio. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
- The Sack of Ilion. Teoksessa Hesiod, Homeric Hymns, Epic Cycle, Homerica. Translated by Hugh G. Evelyn-White. Loeb Classical Library 57. London: William Heinemann, 1914.
Muuta kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- West, M. L.: The Epic Cycle: A Commentary on the Lost Troy Epics. Oxford University Press, 2013. ISBN 9780199662258.
| Troijan kyklos |
Kypria · Ilias · Aithiopis · Pieni Ilias · Troijan tuho · Nostoi (”Paluut”) · Odysseia · Telegoneia |
|---|---|
| Theban kyklos |
Oidipodeia · Thebais · Epigonoi · Alkmaionis |
| Korintin kyklos | |
| Muita |
Argonautika · Batrakhomyomakhia · Dionysiaka · Fokais · Jumalten synty · Kerkopes · Margites · Oikhalian valtaus · Posthomerica · Työt ja päivät |