IVL B

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
IVL B
Tyyppi koulukone
Alkuperämaa Suomen lippu Suomi
Valmistaja Ilmailuvoimien lentokonetehdas
Pääkäyttäjät Suomen ilmailuvoimat (suunniteltu)
Valmistusmäärä 0
Yksikköhinta 70 000 mk (arvio)

IVL B (myös Koululentokone M.J.)[1] oli Ilmailuvoimien lentokonetehtaan suunnittelema yksimoottorinen kaksipaikkainen koulutuslentokone. Konetyypin oli tarkoitus korvata Suomen ilmailuvoimien käytössä olleet vanhentuneet Caudron G.3 -koulukoneet.[1]

Konetyypin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

B-tyypin kehityksen taustalla oli ilmailuvoimien alkeiskoulukonekannan vanhentuminen, minkä ratkaisuksi esikuntapäällikkö Bertel Mårtenson ja lentokonetehtaan Asser Järvinen ehdottivat uuden ”koulukone M.J.” nimellä kulkeneen pienennettyä IVL A.22 Hansaa muistuttaneen koulukoneen suunnittelemista. Koneessa oli tarkoitus käyttää ajalleen edistyksellistä vapaasti kantavaa alatasoista siipirakennetta, ja kone esiteltiin niin kevyenä, että se saavuttaisi hyvät suoritusarvot 50–55 hevosvoiman Siemens Halske -moottorilla. Koneen rakenteiden mainostettiin kestävän kaikki tunnetut taitolentoliikkeet. Yksinkertaisen rakenteen ja kotimaasta saatavilla olevien raaka-aineiden ansiosta koneen yksikköhinnaksi arvioitiin 70 000 markkaa yli kymmenen yksilön sarjassa valmistettuna.[1]

Lentokonetehtaan suunnittelijat ehdottivat vuodenvaihteessa 1922–1923 työpiirustusten ja koekoneen rakentamisen pikaista aloittamista. Töihin tarvittavat varat ajateltiin otettavaksi kuluvan vuoden työohjelmaan osoitetuista varoista.[1]

Jatkosuunnittelun ja tuotannon peruuntuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokonaan kotimaisen konetyypin suunnittelua pidettiin tehtaan alkuvaiheessa liian uskaliaana, sillä kummallakaan suunnittelijalla ei ollut aiempaa kokemusta lentokoneiden suunnittelusta puhtaalta pöydältä. Tämän lisäksi vanhentuneiden Caudron G.3 -koneiden korvaustarve oli kiireellinen, mikä teki ulkomaisen Caudron C.60 -konetyypin tilaamisesta houkuttelevaa niiden kahden ja puolen kuukauden toimitusajan ansiosta. Kotimaisella tyypillä ei ollut mahdollisuuksia toimitusaikakilpailussa, ja C.60-koneen lisenssi hankittiin lentokonetehtaalle vuonna 1926.[1]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[1]

Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&&08.02800008,28 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&011.046000011,46 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&02.08000002,80 m
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Siemens Halske -moottori; 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.37–41 kW (0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”–”.50–55 hv)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raunio, Jukka: Valtion Lentokonetehtaan historia. Osa 1: Pioneerivuodet 1921–1932. Forssan Kirjapaino Oy, Forssa, 2005. ISBN 951-96866-6-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Raunio 2005, s. 46–47

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]