Hoysala

Etelä-Aasian historia ja Intian historia
kivikausi	70 000–3300 eaa.
• Mehrgarh-kulttuuri	• 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri	3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri	1700–1300 eaa.
Veda-kausi	1500–500 eaa.
• rautakausi	• 1200–500 eaa.
Mahajanapadat	700–300 eaa.
Magadha-valtakunta	684–320 eaa.
• Maurya-valtakunta	• 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat	230 eaa.–1279
• Sātavāhana	• 230 eaa.–199
• Kušana	• 60–240
• Gupta	• 300–550
• Pala	• 750–1174
• Chola	• 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat	1206–1596
• Delhin sulttaanikunta	• 1206–1526
• Deccanin sulttaanikunnat	• 1490–1596
Hoysala	1040–1346
Kakatiya	1083–1323
Vijayanagara	1336–1565
Suurmogulien valtakunta	1526–1707
Sikhivaltio	1801-1849
Marathivaltakunta	1674–1818
Siirtomaakausi	1757–1947
Itsenäinen Intia	1947 eteenpäin
Valtioiden historiat Bangladesh • Bhutan • Intia Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka
Alueelliset historiat Bengal • Himachal Pradesh • Orissa Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia Etelä-Intian historia • Tiibet
Erityisalojen historiat Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana

Hoysalan valtakunta noin vuonna 1200

Hoysala oli mahtava eteläintialainen valtakunta, joka hallitsi nykyistä Karnatakan osavaltiota vuosina 1040–1346. Valtakunnan pääkaupunki oli aluksi Belurissa, myöhemmin Halebidussa.

Hoysalan hallitsijat olivat lähtöisin Karnatakan vuoristoisilta seuduilta. He käyttivät hyväkseen Länsi-Chalukyan ja Kalachurin kuningaskuntien välistä sotaa ja laajensivat valta-aluettaan Karnatakaan ja Kaverijoen pohjoispuolelle nykyisen Tamil Nadun alueelle. 1200-luvun alussa he hallitsivat pääosaa nykyisestä Karnatakasta, osia Tamil Nadusta ja Andhra Pradeshin länsiosia Deccanin ylängöllä.

Hoysalan valtakausi oli tärkeää aikaa kuvataiteiden, arkkitehtuurin ja uskonnon kehittymiselle Etelä-Intiassa. Nykyisin Hoysalat muistetaan ennen kaikkea temppeliarkkitehtuuristaan. Yksi tunnetuimmista on Somnathpurin temppeli, joka on rakennettu vuonna 1260. Temppeleitä on säilynyt yli sata. Hallitsevat uskonnot olivat jainalaisuus ja vaishnavismi eli vishnulaisuus, eräs hindulaisuuden pääsuuntauksista. Kuningas Vishnuvardhana rakennutti useita temppeleitä osoittaakseen taloudellista ja sotilaallista riippumattomuuttaan. Kaiken kaikkiaan Hoysalan valtiaat rakennuttivat noin 1500 temppeliä. Kannadaa ja sanskriittia käytettiin molempia kirjallisuuden kielinä.

Hoysalan talous perustui maanviljelyyn. Viljelymaat oli organisoitu kaksitasoiseen feodaalijärjestelmään. Valtion kustannuksella rakennutettiin tekoaltaita kastelua varten, sekä kattava tieverkosto.