Sātavāhana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etelä-Aasian historia ja Intian historia

kivikausi 70 000–3300 eaa.
Mehrgarh-kulttuuri • 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri 3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri 1700–1300 eaa.
Veda-kausi 1500–500 eaa.
rautakausi • 1200–500 eaa.
Mahajanapadat 700–300 eaa.
Magadha-valtakunta 684–320 eaa.
Maurya-valtakunta • 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat 230 eaa.–1279
Sātavāhana • 230 eaa.–199
Kušana • 60–240
Gupta • 300–550
Pala • 750–1174
Chola • 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat 1206–1596
Delhin sulttaanikunta • 1206–1526
Deccanin sulttaanikunnat • 1490–1596
Hoysala 1040–1346
Kakatiya 1083–1323
Vijayanagara 1336–1565
Suurmogulien valtakunta 1526–1707
Sikhivaltio 1801-1849
Marathivaltakunta 1674–1818
Siirtomaakausi 1757–1947
Itsenäinen Intia 1947 eteenpäin
Valtioiden historiat
BangladeshBhutanIntia
MalediivitNepalPakistanSri Lanka
Alueelliset historiat
BengalHimachal PradeshOrissa
Pakistanin historialliset alueetPohjois-Intia
Etelä-Intian historiaTiibet
Erityisalojen historiat
DynastiatTalousIndologiaKieletKirjallisuus
MerenkulkuArmeijaTiede ja tekniikkaAikajana
malline: näytä  keskustele  muokkaa

Sātavāhana oli dynastia, joka hallitsi Intian keskiosia nykyisen Andhra Pradeshin osavaltion tienoilla suunnilleen vuosina 230 eaa.–199. Sātavāhanat vakiinnuuttivat alueen levottomia oloja Maurya-valtakunnan romahdettua.[1]

Sātavāhana-dynastia kehittyi Mayrya-hallitsija Ašokan suojeluksessa ja jonkinlaisessa vasallisuhteessa. Tämä tutustutti heidät buddhalaiseen uskoon. Ašokan kuoltua Sātavāhanat julistautuivat itsenäisiksi. Hallitsijoina Sātavāhanat tukivat sekä brahmiineita että buddhalaisia. Hallintomalli periytyi paljolti Mayryakaudelta. Sātavāhanan hallintokaudella yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat erota toisistaan, ja alue alkoi kehittyä heimoyhteiskunnasta kohti kastilaitosta.

Sātavāhanat olivat ensimmäisiä syntyperäisiä intialaisia hallitsijoita, jotka lyötättivät kuvallaan koristeltuja kolikoita. He kävivät kauppaa kreikkalaisten ja roomalaisten kanssa.

Dynastian ensimmäinen kuningas oli nimeltään Simuka. Hänen vallassaan olivat Maharashtra, Malwa ja Madhya Pradesh, ja pääkaupunki Junnar oli Punen lähellä Maharashtrassa. Hänen veljensä oli seuraava hallitsija, ja laajensi valtiota länteen ja etelään. Tämän seuraaja Satakarni puolestaan laajensi pohjoiseen ja siirsi pääkaupungin Paithaniin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sātavāhana.