Helmi (nimi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helmi
Nimipäivä  
– suomenkielinen 7. toukokuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 22. maaliskuuta
Muunnelmia Kastehelmi;[1] lisäksi kutsumanimet Helemi, Helli, Hely, Helkki, Hepe, Hellu, Helppo[2]
Vastineita eri kielissä saksan Helma ja Helmine;[2] ruotsin Helmy[3]
Nimen alkuperä Margareta, Vilhelmiina tai suomen sana helmi

Helmi on suomalainen naisen etunimi. Helmin nimipäivää on vietetty vuodesta 1908 lähtien 7. toukokuuta.[2]

Runollisen ja vertauskuvallisen Helmi-nimen synty ajoittuu kansallisromanttiseen kauteen. Se on ollut käytössä ristimänimenä jo 1850-luvulla. Nimi on ehkä suomennos Margaretasta, jonka alkumerkitys on myös ’helmi’. Vastaavanlainen käännösnimi on esimerkiksi englannin Pearl. Helmi on toisaalta voitu muodostaa myös Vilhelmiinasta tai sen lyhentymästä Helmiinasta.[2]

Helmiä ovat käyttäneet etunimenä myös jotkut miehet. Silloin sitä on pidetty Vilhelm-nimen muunnoksena. Helmi on ollut myös yksi Anselmin kutsumamuodoista.[4]

Helmi on ollut kauan varsin yleinen etunimi.[2] Vuoden 2019 loppuun mennessä se oli annettu Suomessa 46 275 naiselle ja ainakin 5 miehelle.[5] Nimen suosio on todennäköisesti johtunut helmi-sanaan liitetyistä myönteisistä mielikuvista.[1]

Tunnettuja Helmejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvitteellisia Helmejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, s. 105. (Kolmas tarkistettu painos. Toim. Raisa Vuohelainen) Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29400-4.
  2. a b c d e Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 94. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6.
  3. Otterbjörk, Roland: Svenska förnamn. Kortfattat namnlexikon, s. 163. (Tredje upplagan) Solna: Esselte studium, 1985. ISBN 91-24-29961-8.
  4. Etunimet, s. 44, 94.
  5. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 7.5.2020.