Helmi Tengén
Helmi Amanda Charlotta Tengén (1. joulukuuta 1875 Jääski – 14. elokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen naisasianainen, voimistelun- ja veistonopettaja ja yksi Naisasialiitto Unioniin aktiivisimpia jäseniä. Tengén oli Suomen toinen autoileva nainen, Karolina Eskelinin ollessa ensimmäinen.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Impilahdelta Helsinkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmi Tengén syntyi Salmin kihlakunnassa kruununvouti Berndt Fridolf Tengénille ja tämän puolisolle Selma Tengénille, jotka kouluttivat kaksi kolme poikaansa ja kaksi tytärtään suomenkielisissä kouluissa. Lapsuutensa Helmi Tengén vietti Impilahdella. 12-vuotiaana Helmi joutui jäämään kokonaiseksi vuodeksi pois Sortavalan yksityisestä tyttökoulusta osallistuakseen kotitilan uuden päärakennuksen rakentamiseen. Helmi unelmoi lääkärinurasta, mutta vanhemmat katsoivat, että tytär oli taloudellisesti turvatussa asemassa ilman koulutustakin. Nuorena Helmi käytti usein housuja, joka oli tavatonta siihen aikaan naisille.
Helmi Tengén työskenteli viisi vuotta isänsä toimistoapulaisena ja pääsi sen jälkeen Agda Blomin veistokouluun opiskelemaan. Hän täydensi opintojaan Sortavalan seminaarissa. Sortvalasta Tengén siirtyi Helsingin yliopiston voimistelulaitokselle, mistä valmistui voimistelun opettajaksi.
Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistuttuaan Helmi Tengén työskenteli voimistelunopettajana Sortavalan seminaarissa, josta siirtyi Mikkelin kuurojenkouluun veistonopettajaksi ja sen jälkeen Helsinkiin voimistelun opettajaksi Helsingin kaupungin yläkansakouluun, jossa opetti poikaluokille 1904-1942. Helmi sai hankituksi oppilaille 40 paria nahkaisia voimistelutossuja, kun siihen aikaan voimisteltiin vielä puukengin. Tengén syrjäytti työnhaussa 9 mieshakijaa aikaisempien ansioiden ja ulkomailla hankitun työkokemuksen ansioista, mutta hämmästyi ensimmäisenä palkkapäivänä, kun palkka oli huomattavasti pienempi kuin hakemusilmoituksessa ilmoitettu. Tarkastaja Adolf von Bonsdorff sanoi syyksi sen, että Tengén on nainen. Helmi Tengén ei voinut ymmärtää mitä tekemistä sukupuolelle oli asian kanssa. Lopulta hän sai saman palkan, mitä miesopettajille maksettiin.
Naisasianainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmi Tengén oli monella tavalla uranuurtaja. Helsingissä hän liittyi Naisasialiitto Unionin jäseneksi ihailemansa Maikki Fribergin innoittamana. Tengén edusti Fribergin ja Annie Furuhjelmin kanssa Unionia Kansainvälisen naisliiton (ICW) kongresissa Berliinissä, jossa perustettiin Kansainvälinen äänioikeusliitto (IWSA, myöhempi Kansainvälinen naisten allianssi). Naisasialiitto Unionin naiset panivat Suomessa alulle äänioikeustaistelun.
Helmi Tengénille naisten äänioikeus merkitsi ennen kaikkea oikeudenmukaisuutta, jonka perusteella hän myös vaati naisille samaa palkkaa, naisten nimittämistä korkeisiin virkoihin tai naisten vihkimistä papeiksi. Naisunionin lisäksi hän toimi Helsingin Kansakoulun Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa sekä Autoklubissa ja Helsingin voimistelijain liitossa. Vuonna 1907 hän oli mukana perustamassa Suomalaista Naisliittoa. Naisopettajien yhdistys sai aikaan sen, etteivät miesopettajat saaneet enää ilman valtakirjaa nostaa opettajana toimivan vaimonsa palkkaa.
Keväällä 1918 Helsinki oli punaisten miehittämä ja elintarvikkeista oli huutava pula. Helmi Tengén johti tuolloin Unionin järjestämää päivittäistä ruoanjakelua lapsille. Ammatti-ihmisenä hän valvoi Unionin kiinteistön korjaustöitä ja toimi vielä 95-vuotiaana Unionin kiinteistöjen isännöitsijänä. Tengén toimi myös 30 vuotta Unionin Naisten joulumessujen johtajana. Messujen tarkoitus oli antaa mahdollisuus vähävaraisille naisille joulurahan hankkimiseen omien tuotteiden myymisen kautta.
Tengénillä oli huvilat Impilahdella ja Hauholla, jotka toimivat naisten kansainvälisenä kohtauspaukka vuosikymmenien ajan. Naisverkostoista Tengén sai voimia ja innostusta jatkaa työtään parantaa naisten asemaa. [1]
Tengénille on myönnetty Mannerheimin muistomitali ja Helsingin kaupungin kultainen ansiomerkki[2], sekä Naisasialiitto Unionin 1. kultainen ansiomerkki 1950. [3]
Helmi Tengénille leimallista oli naiselle hänen aikanaan sopimattomana pidetty maskuliinisuus. Harvojen mielestä hän eli edellä omaa aikaansa. [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Helmi Tengén – Unionin tukipylväs :: Naisten Ääni www.naistenaani.fi. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ Opettaja ja naisasianainen Helmi Tengén tenkaset.fi. Viitattu 8.5.2018.
- ↑ a b Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 8.5.2018. (englanniksi)
|
