Heli Keinonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heli Keinonen (s. 5. huhtikuuta 1943 Joensuu) on suomalainen laulaja, joka vuonna 1966 levytti itäkarjalaisia lauluja. Hän soitti banjoa ja kitaraa , jonka kanssa hän esiintyi opiskellessaan Turussa. Hän pääsi koelaulutilaisuuteen Toivo Kärjen studioon Fazerille, mutta Kärki ei uskonut itäkarjalaisten laulujen menestykseen. Sen sijaan kilpaileva levy-yhtiö Scandia suostui levyttämään niitä. Ensimmäinen single oli Ajettih da tsiganaiset / Ruskie neitšyt, valgie neitšyt. Kohta julkaistiin vielä toinen itäkarjalainen single Itkey neiŝyt / Laskettakkua brihat hebot. Keinonen levytti myös työväenlauluja, joista tunnetuimpia ovat ”Kuolemaantuomitun hyvästijättö” ja ”Sotaorvon vala”. Hän esiintyi myös M. A. Nummisen levyllä In memoriam ja Lasse Mårtensonin hengellisellä poplevyllä Voiko sen sanoa toisinkin.[1] 1980-luvulla Keinonen opiskeli arabiaa Sudanissa ja kääntyi muslimiksi. Sittemmin hän toimi arabian kielen opettajana Suomessa.[2]

1960-luvulla Heli Keinonen oli naimisissa runoilija Markku Innon kanssa.[1] Puolustusvoimien komentaja Yrjö Keinonen oli hänen setänsä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Latva, Tony; Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aleksi Ahtola: Ruskie neitsyt lauloi myös työväenlauluja. Kansan uutiset 3.1.2010.
  2. Kinnunen, Helena: Ruskie neitsyt kääntyi arabiaksi helposti. Helsingin Sanomat, 12.12.2001. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.11.2021.
  3. Merkkipäiviä. Karjalan heimo, 1967, nro 9–10, s. 133. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 11.1.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.