Hearthill
| Hearthill | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1986–1993, 2013 |
| Tyylilaji | rockabilly, kantri, rock, |
| Kotipaikka | Kontula, Helsinki, Suomi |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet | |
| Entiset jäsenet |
|
| Levy-yhtiö | |
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkelissa paljon lähteettömiä osuuksia |
Hearthill oli suomalainen rockyhtye, joka perustettiin Helsingin Kontulassa vuonna 1986. Yhtyeen aktiivisinta aikaa kesti kesään 1993 saakka. Yhtyeen soundi yhdistelee rockabillyä, countrya ja rock and rollia.[1]
Yhtye levytti kuusi albumia, soitti yli 500 keikkaa ja esiintyi kymmenessä maassa. Huippunsa yhtyeen ura saavutti keväällä 1990, jolloin bändi julkaisi kolmannen levynsä Graveyard Party Blues. Sitä myytiin 10 000 kappaletta, ja siitä julkaistua musiikkivideota esitettiin MusicTV:llä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laulaja ja lauluntekijä Jussi Sydänmäen (J. Hearthill) johtama yhtye aloitti Kontu-Kerholla keväällä 1986. Sydänmäen lisäksi yhtyeessä olivat Marko Mainelakeus bassokitarassa, Jama Löf kitarassa ja Marko Ek rummuissa. Yhtye lähetti kaksi demoa Rumba-lehden Miettisen demopalstalle.
Sydänmäen palattua armeijasta kesällä 1987 yhtyeessä tapahtui miehistön vaihdoksia. Yhtyeeseen tulivat kitaristi Samuli Laiho ja rumpali Sasu Moilanen sekä viulisti Ufo Mustonen[1]. Uusi kokoonpano levytti omakustannesinglen ”Shake It Up”/”Yellow Trees” loppuvuonna 1987.
Vuoden 1988 helmikuussa yhtye soitti Tavastian yläkerran Backstage-klubilla neljän illan kiinnityksellä. Saman vuoden toukokuussa yhtye julkaisi ensimmäisen albuminsa Hearthill levy-yhtiö Pyramidille. Kesällä yhtye esiintyi rockfestivaaleilla, muun muassa Provinssirockin päälavalla. Yhtye valittiin vuoden tulokkaaksi niin Soundi- kuin Rumba-lehdissä. Albumin julkaisun jälkeen basistiksi vaihtui Jukka Kiviniemi[1].
Vuonna 1990 rumpuihin vaihtui Heikki Tikka. Yhtyeen aktiiviaikaa kesti viisi vuotta jona aikana yhtye konsertoi Suomessa sekä ulkomailla ja levytti viisi albumia [3]. 1995 yhtye julkaisi Lost Tune Fish -albumin, jonka kiertueen hoiti J. Hearthill Trio. 1990-luvun lopussa bändi teki lyhyen comebackin[1].
Hearthillin jäsenistä Sydänmäki, Laiho, Kiviniemi ja Moilanen soittivat myöhemmin Soul Tattoossa [1]vuosina 2003–2009. Sydänmäki ja Löf perustivat 2003 Hel-Gators-yhtyeen. Lisäksi Sydänmäki ja Mainelakeus soittavat 1996 perustetussa J. Hearthill Trinity kokoonpanossa. Samuli Laiho, Ufo Mustonen, Sasu Moilanen ja Jussi Sydänmäki ovat julkaisseet suomenkielisiä sooloalbumeja.
Hearthill kokoontui soittamaan 25-vuotisjuhlakeikan Tavastialla 2. elokuuta 2013[3]. Yhtye esiintyi Ilovaari-festivaalilla kesällä 2019.[4]
Vuonna 2019 Svart Records julkaisi The Lost Tapes ’92 -albumin, joka sisältää ennenjulkaisemattomia nauhoituksia vuodelta 1992. Mukana on nauhoitus esiintymisestä Vantaan Vernissa-klubilta tammikuulta ja pari viikkoa aiemmin tehtyjä studiolive-nauhoituksia. Kappaleista viisi on ennenjulkaisemattomia. Yhtye teki julkaisun kunniaksi keikan Tavastia-klubilla[5] Vuonna 2021 yhtye keikkaili jälleen ja 25.4.2025 julkaistiin yhtyeen live-albumi Rockin’ in The Graveyard (Bluelight Records).[2]
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. albumi:
- J. Hearthill (Jussi Sydänmäki), laulu
- Samuli Laiho, kitara
- Ufo Mustonen, viulu
- Sasu Moilanen, rummut
- Marko Mainelakeus, basso
2. albumista lähtien:
- Sydänmäki
- Laiho
- Mustonen
- Moilanen
- Jukka Kiviniemi, basso
4. albumista lähtien:
- Sydänmäki
- Laiho
- Mustonen
- Kiviniemi
- Heikki Tikka, rummut
Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hearthill (1988)*
- Cut Up (1989)
- Graveyard Party Blues (1990)
- Soul Food (1991)
- Lost in the Limbo Zone (1992)
- Lost Tune Fish (1995)
- Songbook (kokoelma, 1998) *
- Dig Up Them Ol’ Rockin’ Bones (Livealbumi, 1999)
- The Lost Tapes ’92 (arkistojulkaisu, 2019)
- The Love Circus (2023)
- Rockin’ in The Graveyard (livealbumi, 2025)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hearthill lavalla yle.fi. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ a b Hearthill | Artistit | Pop | Rock | Keikat Dex Viihde. Arkistoitu 13.1.2025. Viitattu 28.12.2025.
- ↑ a b Mete Sasioglu: Hearthill sätkii yhä tauon jälkeen Helsingin Uutiset. Arkistoitu 24.9.2019. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ Ilovaari: Hearthill Ilovaari. Arkistoitu 24.9.2019. Viitattu 24.9.2019.
- ↑ Svart Record julkaisee Hearthillin kadonneen aikakauden nauhoitteet lokakuussa 20.8.2019. Svart Records. Viitattu 4.2.2020.